Maata pitkin matkan voi toteuttaa myös niin sanotusti perillä. Me olemme harrastaneet kuukauden tai parin reissuja lentämällä kohteeseen ja kiertelemällä tiettyä aluetta junilla ja busseilla.
Kätevimmin maata pitkin Italiasta Espanjaan pääsee busseilla ja se on myös edullisin tapa. Me tosin suosimme matkustusmukavuuden vuoksi junia aina kun se on yhteyksien puolesta mahdollista.
Matkatessa vaikkapa Suomesta Välimerelle monen ongelmaksi koituu aikapula.
Kuukauden kesälomasta iso osa kuluu pohjoisen ja etelän välillä matkaamiseen, jos sen tekee maitse.
Niinpä suora lento johonkin hyvien yhteyksien kaupunkiin ja eteneminen maitse vasta sen jälkeen voi olla usein toimivin ratkaisu.
Tuorein tällainen reissumme alkoi Roomasta ja päättyi Bilbaoon.
Maata pitkin Italiasta Espanjaan kuukaudessa tai kahdessa
Pidimme osan aikaamme tukikohtaa Belgradissa, jossa nykyään asumme, ja osan aikaa jatkoimme nomadielämää.
Meillä oli siis hyvin aikaa ja käytimme tähän reissuun reilut kaksi kuukautta.
Tykkäämme matkustaa hitaasti ja viipyillen, tällä reissulla meitä hidastivat myös työmme.
Sama reitti on helposti toteutettavissa sillä kuukauden mittaisella kesälomallakin, ja sopii siten vaikkapa interrail-reitiksi.
Olemme matkanneet Italian ja Serbian välillä bussillakin, mutta tällä kerralla lähdimme Belgradista Roomaan vauhdikkaasti lentäen, ihan työaikataulujemme vuoksi.
Matkan päätepisteestä Bilbaosta taas lensimme kuukaudeksi Suomeen, joten tämä reitti sopii mainiosti myös Suomesta matkustaville.
Lähdimme matkaan heinäkuun loppupuolella ja lensimme Suomeen lokakuun alussa 2018.
Näin toteutimme välimerellisen kierroksemme.
Italia
- Rooma
- Firenze
- Rooma
- Alba
- Torino
Rooma
Ensimmäinen kohteemme oli kestosuosikkini Rooma. Asuimme osan aikaa keskustan hotelleissa, mutta yövyimme myös ystäväpariskuntamme luona Rooman rannikolla Lido di Ostiassa.
Matka Lido di Ostian ja Rooman keskustan välillä taittuu lähijunalla puolessa tunnissa ja kustantaa vain pari euroa. Roomassakin voi siis helposti yhdistää ranta- ja kaupunkiloman.
Rannikolla, vain parin kilometrin päässä Lido di Ostiasta sijaitsevat myös Ostia Antican kiehtovat rauniot. – Ehdottomasti käymisen arvoinen kohde, joka on kaiken lisäksi varsin ruuhkaton jäädessään keskustan suosituimpien kohteiden varjoon.
- Roma Invicta – voittamaton roomalainen ruoka
- Miten Ostia Anticaan ei kannata mennä
- Ostia Antica – Rooman joensuu
Firenze
Roomassa saimme vinkin Firenzessä asuvasta erinomaisesta haastateltavasta, joten saatuamme työmme purkkiin Roomassa, otimme junan Firenzeen.
Emme olleet käyneet Firenzessä aiemmin, joten jäimme palloilemaan kaupunkiin jokuseksi päiväksi herkuttelemaan ja ihailemaan arkkitehtuuria.
Muutama päivä täällä on sopiva aika reilaajillekin.
Kiertomatkalaisen kannattaisi tietysti matkustaa tässä vaiheessa edemmäs pohjoiseen, mutta me palasimme Roomaan. Ystäväpariskuntamme oli kysynyt meiltä ennen lähtöämme, haluaisimmeko kenties mennä heille kissanvahdeiksi, jotta hekin pääsisivät lomareissuun.
Kattoterassiasunto Rooman rannikolla sopi meille erittäin hyvin. Kissakin oli jo ennestään tuttu, olin ollut hoitamassa tätä karvalasta jo kymmenen vuotta aiemmin työparini kanssa silloisella Rooman työmatkallamme.
Rooma
Teimme töitä ”kotona”, kävimme välillä kaupungilla ja rannalla, sekä tutustuimme vihdoin Ostia Antican raunioihin. Sinne ei muuten sitten kannata yrittää mennä kävellen, vaikka matka onkin näennäisesti lyhyt.
Roomasta lähtiessämmekin teimme ratkaisevan virheen.
Emme juurikaan varaile matkoja ja majoituksia etukäteen, vaan vaihdamme maisemaa kun siltä tuntuu.
Ystävämme olivat jo palanneet kotiinsa ja toivottivat meidät tervetulleiksi viihtymään pidempäänkin. Paria yötä pidempään emme kuitenkaan kehdanneet jäädä. Vain siksi aikaa, että ehdimme vaihtaa kuulumisia ja tarjota kiitokseksi ravintolaillallisen.
Olimme yrittäneet saada aikataulujamme sopimaan yhteen Jyrki ja Riikka Sukulan kanssa. Sukuloiden työtahti on hektinen, eikä pariskunnan ole kovin helppoa järjestää yhteistä aikaa lehtihaastattelua varten. Kun Riikka Sukula ilmoitti, että nyt sopisi, lähdimme vilkkaasti matkaan.
Elettiin elokuun kesälomasesonkia, mutta emme silti varanneet junalippuja ennalta. Virhe.
Otimme lähijunan keskustaan ja kalpimme Rooman päärautatieasema Terminille.
Lipunmyyntiautomaatti ilmoitti, että ainoastaan luotijunien ykkösluokissa olisi tilaa.
Etukäteen netistä lipun varaamalla matkan olisi voinut taittaa muutamalla kympillä kakkosluokassa. Me maksoimme satasen per nuppi.
Suosittelen siis tekemään varauksen edes edellisenä päivänä jos on oltava tiettynä ajankohtana tietyssä paikassa.
Alba
Perille päästyämme selviää, että aikataulut ovat muuttuneet. Haastattelu ei toteutuisikaan vielä.
Muutaman päivän jälkeen muutamme keskustan liepeillä sijaitsevasta asunnosta Alban keskustaan.
Täällä vasta hyvää ruokaa on!
Kulinaristimatkailijoille Alba, ja koko Piemonte on ehdoton kohde.
Lopulta päädymme haastattelemaan pelkästään Riikka Sukulaa Jyrkin ollessa edelleen työmatkalla. Lopputulos toimii, Riikka on mainio ja hauska haastateltava, jolla olisi sanottavaa useampaankin juttuun.
Italiaan jääminen houkuttelisi, Slow food -messutkin olisivat alkamassa seuraavalla viikolla.
Nyt elettiin kuitenkin jo syyskuun alkua ja meillä oli matka jatkettavana.
Torino
Olimme haaveilleet pienestä rantalomasta Ranskassa, ja Espanjassa oli töitä tehtävänä. Oli siis aika hypätä jälleen junaan.
Pysähdyimme Torinossa ainoastaan illallisella vaihtaessamme junasta bussiin. Varhain aamulla saavuimme Montpellieriin.
Ranska
- Palavas-les-Flots
- Montpellier
- Toulouse
Palavas-les-Flots
Syyskuun ilmat alkoivat jo viilletä, joten kiiruhdimme Montpellieristä ratikalla suoraan rantakohteeseen Palavas-les-Flotsiin.
Uiminen alkoi jo olla liian kylmää touhua, mutta nautiskelimme simpukoista ja muista merenelävistä sitäkin enemmän, mitäpä sitä kulinaristimatkailija eteläisessä Ranskassa muutakaan. Paitsi söisi myös ankkaa ja muita paikallisia herkkuja. Sisämaa-Serbiasta saapuvalle merenelävät ovat kuitenkin listalla ehdottomasti ykkösenä.
Montpellier
Montpellieriin olimme käyneet ihastumassa jo kesällä 2015 viettäessämme viisi viikkoa Etelä-Ranskassa, silloinkin yhdistetyllä työ- ja lomamatkalla.
Nyt aikaa oli vain muutamaksi päiväksi, mutta ehdimme fiilistellä tuttuja paikkoja ja tietenkin jälleen kerran syödä hyvin.
Toulouse
Montpellierin pysähdyksen jälkeen jatkoimme matkaa junalla Toulouseen.
Olemme viettäneet myös Toulousessa aikaa aiemmin ja suosittelen sitäkin ehdottomasti pysähdyskohteeksi, jos kaupunki on vielä kokematta.
Tällä kerralla pysähdyimme sielläkin ainoastaan lounaalla ja vaihtaaksemme junan bussiin.
Ranskan ja Espanjan välinen ratayhteys on paikoin huono, joten päätimme tälläkin kerralla matkustaa bussilla. Näin selvisimme Toulousesta San Sebastianiin/Donostiaan ilman vaihtoja ja myös junaa edullisemmin.
Espanja
- San Sebastian
- Pamplona
- Bilbao
San Sebastian
Baskimaa oli ollut kohteena jo vuosia haaveissamme. Alueen kohteista ykkösenä oli tietysti parhaiksi luokitelluista pintxoistaan tunnettu San Sebastian eli Donostia.
Visiitti jäi jälleen lyhyksi majoituspulan takia, mutta onnistuimme sentään osumaan paikalle juurikin pintxo-festarien aikaan.
Jo seuraavana päivänä jatkoimme matkaamme. Senkin etapin taitoimme jälleen bussilla, kuin kaikki muutkin tämän reissun välimatkat Espanjassa.
Junat ovat matkustusvälineistä ehdoton suosikkini, mutta aikataulut ja lompakon sietokyky ajaa usein tinkimään matkustusmukavuudesta eli valitsemaan bussin.
Pamplona
Pamplona ei kuulu varsinaisesti Baskimaahan vaan Navarraan, vaikka sielläkin baskeja on. Ja miksipä ihmiset haluavat matkustaa Navarraan? Tietenkin erinomaisten viinien vuoksi. Espanjalaiset punaviinit hivelevät erityisesti meidän viinimakuaistejamme ja Navarran punaviinien nautiskelusta paikan päällä olin siitäkin haaveillut pitkään.
Näiden viinien vuoksi olisin valmis matkustamaan pitkiäkin matkoja ja niinhän me sitten teimme.
Pamplonassakin olimme kuitenkin ensisijaisesti töissä, joten aikaa viinitiloilla kiertelyyn ei ollut. Onneksi kaupungin kuppiloissakin ehti maistella paikallisia tuotteita.
Varsinkin kun saimme jälleen vähän vahingossa ilmaisen majapaikankin.
Bilbao
Guggenheimin taidemuseo nosti piskuisen Bilbaon maailmankartalle, joten tokihan rakennusta piti käydä ihmettelemässä.
Silti keskityimme täälläkin ensisijaisesti kulinaristisiin elämyksiin. Guggikseltakin löytyy Michelin-tason ravintola, mutta me ruokailimme tavoillemme uskollisina mutkattomissa paikalliskuppiloissa.
Bilbaon erikoisuus, pintxos morunos eli maurilaispintxot olivat se juttu, mitä täällä piti ehtiä maistaa.
Jos aikaa olisi ollut rajattomasti, olisimme jatkaneet muualle Espanjaan ja myös siirtyneet toisen lempiharrastuksemme eli patikoinnin pariin. Pyhän Jaakobin vaellusreitit jäivät kuitenkin edelleen vain haaveeksi, kun oli aika jatkaa matkaamme Suomen visiitille.
*Mainos
Baskimaa olisi kyllä kiinnostava matkakohde. Erityisesti pintxoja kiinnostaisi paikan päällä päästä kokeilemaan ja oikeastaan muutenkin Pohjois-Espanja kiinnostaa. Ja mukavalta kuulostava reissu muutenkin tuo matka Roomasta Bilbaoon.
Baskimaa on ihana! Pintxojen ja hyvien viinien lisäksi mainioita vaellusreittejä – mitä sitä muuta ihminen tarvitsisikaan!