Venetsian kanaalien yli kulkee kaikkiaan noin neljäsataa siltaa. Jotkut silloista johtavat umpikujaan eli yleensä kanaaliin päättyvälle kujalle, toiset taas vain hauskasti jonkin asunnon ulko-ovelle.
If you prefer to read in English, continue here: 397 Venetian bridges
Venetsialaiset sillat x 5
Kanaali- ja siltaverkostoa alettiin rakentaa jo 800-luvulla. Useimmat venetsialaiset sillat ovat pieniä ja kapeita, mutta isoimpien kanaalien ja tärkeimpien kulkureittien sillat voivat olla melko leveitäkin. Kuuluisimpien siltojen lisäksi Venetsian matkaajan kannattaa kiinnittää huomiota myös pieniin ja nimettömiin kaupungin kujilla vaellellessaan.
Ja ennen kuin joku hermostuu, jutun otsikko on sitten Tanjan käsialaa.
1. Rialto oli aikoinaan yksin
Alunperin Canal Granden yli johti vain yksi silta, Ponte di Rialto. Enempään ei katsottu olevan tarvetta.
Venetsialaiset sillat mielletään kivisiksi, mutta aina näin ei ole ollut.
Alkuperäinen Rialton silta vuodelta 1181 oli ponttoonisilta, mutta se korvattiin vuonna 1255 kiinteällä puusillalla.
1400-luvulla lisättiin kauppakojut sillan molemmin puolin ja niiden vuokratuotot käytettiin sillan ylläpitoon.
Puusilta kuitenkin paloi osittain kerran ja romahti kahdesti ihmispaljouden alla. Niinpä 1591 pystytettiin nykyinen kivisilta, samanlainen kuin puinen edeltäjänsäkin kauppakojuja myöten. Suunnittelija oli nimeltään osuvasti Antonio de Ponte.
Nimensä Rialton silta on saanut San Polon puoleisessa päässä sijaitsevasta alueesta, joka on vanhastaan ollut Venetsian kaupankäynnin ja hallinnon keskus.
Nykyään Canal Granden ylittäviä siltoja on jo neljä, joista kaksi rautatieaseman luona ja yksi, Ponte dell’Accademia, lähellä San Marcon aukiota.
Venetsiassa kierrellessään kannattaa katsella kuitenkin ympärilleen ja kiinnittää huomiota pienempiinkin siltoihin. Monilla niistä on hyvin kiintoisa historia.
2. Tissien silta oli bordellin näyteikkuna
San Polon sestieressä kaartaa Ponte delle Tette eli Tissien silta. Se oli 1500-1700 -luvuilla mainittujen ruumiinosien esittelypaikka viereisen bordellin työntekijöille, jotka houkuttelivat näin asiakkaita.
Silta ylittää Rio Marlen ja sille johtava katu on Via San Cassiano. Matkaa Rialtolta on kivenheitto ja Campo San Pololta linnuntietä vain noin viisikymmentä metriä.
3. Indiana Jonesista tuttu silta
Kun ylittää Ponte dell’Accademian San Marcon puolelta ja vaeltelee vähän matkaa pohjoiseen, saapuu hittielokuvasta tutulle paikalle. Aukion laidalla, pienen kanaalin varrella on hedelmiä myyvä vene.
Se näkyy Indiana Jones -elokuvassa Viimeinen ristiretki.
Veneen vieressä kanaalin ylittää silta ja toisella puolella aukeaa Campo Santa Margherita lukuisine kivoine ja kohtuuhintaisine ravintoloineen ja baareineen.
Silta on nimeltään Ponte dei Pugni eli Nyrkkien silta. Sillä järjestettiin 1300-luvulta alkaen kahden klaanin välisiä sovittuja nyrkkitappeluita, joissa häviäjät päätyivät kanaaliin.
Nokittelu lopetettiin, kun vuonna 1705 nyrkkien sijaan käytettiin veitsiä ja kiviä.
4. Huokausten silta Ponte dei Sospiri
Rialton ohella kaupungin kuuluisin silta on eittämättä Ponte dei Sospiri eli Huokausten silta.
Nimestään huolimatta sillalla ei huokailla romanttisesti, päin vastoin.
Ponte dei Sospiri johtaa kanaalin yli dogien palatsin kuulusteluhuoneista Venetsian pahamaineiseen vankilaan.
Silta on katettu, mutta sen seinämien pikku aukoista vangit näkivät usein viimeistä kertaa päivänvalon, mistä karu nimi.
Antonio Continon suunnittelema silta valmistui vuonna 1600. Contino oli siltainsinöörisukua, sillä hänen setänsä oli Antonio de Ponte, Rialton sillan suunnittelija.
5. Ponte della Paglia – silta, jolta näkee Huokausten sillan
Yleisin paikka katsoa ja kuvata Ponte dei Sospiria on toinen silta, Ponte della Paglia eli Heinäsilta.
Se on saman kanaalin Rio del Palazzon suulla, Canal Granden äärellä. Nimensä mukaisesti sen tuntumaan sitoivat aikoinaan veneensä kaupunkiin heinäkuormia tuoneet maalaiset.
Nykyinen silta on niinkin uusi kuin vuodelta 1847. Alkuperäinen rakennettiin kuitenkin jo vuonna 1360 ja se oli Venetsian ensimmäinen kivisilta!
Canal Granden voi ylittää myös lautalla
Yli on päässyt ja pääsee kyllä myös muualta, kuin silloista. Traghetto-nimiset gondolien tapaiset lautat kuljettavat ihmisiä yli virran pienestä maksusta siellä, missä siltaa ei ole (50 senttiä suuntaansa toukokuussa 2023).
Reittiliikennettä taas ajavat vaporettot eli vesibussit.
Traghettot olivat vuosisatoja yleisin tapa Canal Granden ylittämiseen ja ennen Rialton sillan rakentamista jopa ainoa.
Vielä parikymmentä vuotta sitten niitä käytettiin yleisesti. Uusien siltojen rakentamisen myötä niitä on jäljellä kuitenkin enää muutama.
P.s. Venetsialaiset sillat on kätevän kaarevia, joten niitä pitkin pääsee kulkemaan vedenpaisumuksenkin yllättäessä.
Lue seuraavaksi kahluukokemuksiamme acqua altan valtaamasta Venetsiasta.
Minua jäi harmittamaan, että ajoimme Padovasta läpi silloin 2021 emmekä käännetty Venetsiaan päin. Silloin koronarajoitukset oli vielä voimassa kaikkialla. Pitää joskus ottaa uusiksi.
Hassua, toinen maa, jossa olen bongannut kotioville vieviä siltoja oli Uzbekistan. Tuossa keskellä aavikkoa sijaitsevassa maassa ei ikinä uskoisi olevan mitään sellaista.
Onpa tosiaan harmillista, mutta toivotaan, että saatte pian uuden mahdollisuuden! Meilläkin oli joulukuussa 2019 ajatuksena palata jo helmikuussa, mutta… Aikoinaan välttelin Venetsiaa sen turistisuusmaineen vuoksi, mutta Ismo sai mut lopulta houkuteltua sinne ja se oli heti menoa. Kaupunkiin on pitänyt palata lukuisia kertoja ja olen haaveillut viettävämme siellä joskus aikaa vähän pidemmän kaavan mukaan, edes pari kolme kuukautta kerralla.
Oma tietämykseni Venetsiasta ei ole kovin vahva. Mutta ihan tämä upeiden siltojen kavalkadi alkoi houkuttamaan ja pitäisi varmaan matka sinne joku päivä varata. Näkisi ja kokisi kaiken tämän. Yllättävän ristiriitaisia kokemuksia Venetsiasta tuttavillani. Viimeksikin tuli sitten valittua Milano Venetsian sijasta..
Venetsia tosiaan jakaa mielipiteitä kovasti. Kuten tuossa Nadinellekin mainitsin, itsekin välttelin sinne menemistä pitkään, mutta kun lopulta menin, se vei sydämeni samantien. Annan aina kaikille sellaisen vinkin, että Venetsiassa kannattaa ehdottomasti yöpyä. Jos siellä käy vain päiväretkellä, päätyy tungeksimaan pakollisiin kohteisiin ziljoonan muun turistin kanssa ja kaupungista voi jäädä tympeä kuva. Itse rakastan Venetsiaa aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Silloin kun risteilyturistit ovat lähteneet tai eivät ole vielä saapuneet. Ja kyllä sieltä päiväaikaankin löytää hiljaisia kujia, loppujen lopuksi suurin osa matkailijoista kulkee vain muutamilla nähtävyyksille johtavilla reiteillä ja muualla kokee autenttisemman Venetsian. Kujilla harhailu on ihan parasta Venetsiassa ja yllättävän hyvin siellä törmää myös paikallisiin. Meilläkin on mukavia kohtaamisia ja hassuja sattumuksia, joista olen kirjoittanut täälläkin, esim. tässä: https://pleasebeseatedfortakeoff.com/kohtaamisia-venetsiassa/
Oho, en todellakaan tiennyt, että Venetsiassa on noinkin paljon siltoja. Olisin osannut nimetä niistä vain ne kaksi tunnetuinta… Onhan Venetsia kieltämättä todella kaunis kaupunki ja varmasti sinne tulee joskus vielä lähdettyä, kovasti sitä tunnutaan aina kehuttavan.
Kiitos 🙂 Ihan kaikkia en tiennytkään taustan tai tarinan osalta. Venetsiassa on jokunen kerta käyty. Ensimmäinen meni ihmetellessä, myöhemmillä kerroilla historia on avautunut paremmin kun ei ole tarvinnut käyttää energiaa ihmettelyyn niin paljoa.
Kiva kuulla, että tuli uutta konkarikävijällekin. Mäkin tykkään Venetsiasta aina vain enemmän (jos edes mahdollista), just siksi, että kujat ovat niin tuttuja, eikä ole mitään “pakollista” tekemistä tai nähtävää, vaan voi ihan vain oleskella ja nautiskella.