Pääsiäislomalla ehtii matkustaa kauemmaksikin, ainakin jos lomaa on mahdollista pidentää parilla päivällä ennen tai jälkeen pyhien. Kaukomatkat kannattaa jättää pidemmille lomille, mutta Euroopassa riittää hienoja kohteita lyhyemmällekin reissulle ja ainakin Baltiaan ja muualle Pohjoismaihin ehtii maitsekin.
Parhaat pääsiäisen matkakohteet löytyvät mielestäni Euroopasta. Täällä ovat tutut perinteet, herkullinen juhlaruoka ja aivan erityisesti tapa laskeutua lepoon ja hiljaisuuteen. Jälkimmäinen konsepti tosin toimii lähinnä pohjoisemmissa maissa, ehkä aikuisille suunnattuun kylpylähotelliin lukkiutuen.
Kokosin muutamia pääsiäismatkapostauksiamme inspiraatioksi kohteiden valitsemiseen.
Pääsiäisen matkakohteet -listamme sisältää siis paikkoja, joissa me olemme pääsiäistä viettäneet.
Ovatko ne parhaita? Eivät välttämättä ja tuskin, mutta poimi tästä omat suosikkisi!
Vaikkemme erityisen uskonnollisia olekaan, meille pääsiäinen on levon ja hiljentymisen aikaa. Muutaman päivän kylpyläloma Virossa sopii mielikuvaamme täydellisestä pääsiäislomasta. Olemme nauttineet myös pääsiäisestä armenialaisissa luostareissa vieraillen, sekä pitkäaikaisen asuinmaamme Serbian pääsiäisperinteistä. Menoa ja melskettä kaipaavalle Espanja on oiva matkakohde myös pääsiäisenä. Kristillisissä maissa pääsiäinen on muutenkin vuoden tärkein juhla, juhlimisen käsite vain vaihtelee.
Pääsiäisen matkakohteet Euroopassa
Ainakin näissä maissa olemme viettäneet pääsiäisen pyhiä:
Armenia
JEREVAN
Taksi kiitää yön hämärässä kohti hotellia. Olemme saapumassa pääsiäisenviettoon Armeniaan.
Olen palannut muutamaa viikkoa aiemmin viiden viikon työmatkalta Riosta ja pohdimme Ismon kanssa mihin sitä pääsiäiseksi lähtisi. Siis syömään.
Mikä voisikaan olla parempi kohde viettää tätä juhlapyhää kuin Armenia, maailman ensimmäinen kristinuskon omaksunut maa.
Vuonna 301 kristinuskoon kääntyneessä maassa pääsiäinenkin on luonnollisesti merkittävä juhla.
Armeniaan tullaankin usein tutustumaan vanhoihin luostareihin.
Meidän pääkohteemme oli pääkaupunki Jerevan, mutta halusimme ehtiä vierailla edes yhdessä luostarissa tällä lyhyellä viiden päivän reissullamme.
Mitään kiivastahtista suorittamista emme halunneet lomamatkaltamme.
Vähemmän yllättäen ohjelmassamme oli syödä hyvin ja paikallisittain.
Onko muka olemassa joku, joka ei nauttisi kaukasialaisen keittiön antimista?
GEGHARD
Luostariin tarvisi päästä, tokaisemme kotitolpallamme seisovalle taksarille. Onhan nyt pääsiäinenkin.
Emme sentään ole aikeissa jäädä pysyvästi luostariin. Meno-paluukyyti olisi kiva.
Hinnaksi sovitaan parisenkymppiä tästä melkein koko päivän kestävästä reissusta.
Viiletämme rämisevän auton kyydissä pitkin mutkaisia maalaisteitä.
Englannin ja meidän onnettoman venäjän sekoituksella onnistumme kommunikoimaan kuskin kanssa ihan riittävästi.
Hän ehdottaa pysähdystä Garnin temppelille ennen varsinaista kohdettamme, Geghardin luostaria.
Armenia tunnetaan kirkkojen maana. Luostareita ja kirkkoja on kaikkiaan nelisentuhatta, joten valinnanvaraa riittää. Armenian luostarit ovatkin monelle matkailijalle syy vierailla maassa. Vaikka luostarikierros ei matkan pääasiallinen tarkoitus olisikaan, kannattaa jättää aikaa vähintään yhdessä vierailemiseen.
Me valitsimme kohteemme ihan sillä perusteella, mihin ehtisi parhaiten päiväseltään lyhyellä Jerevanin-matkallamme. Emme silti joutuneet tinkimään yhtään luostarin laadusta.
Espanja
TORREMOLINOS
Kadulta kuuluu musiikkia. Kurkotamme kattoterassimme kaiteen yli katsomaan, mitä tapahtuu.
Alapuolellamme Avenida de Joan Mirólla ratsastaa naisia pukeutuneina lierihattuihin ja pitkiin hameisiin. Pääsiäinen Espanjassa on muutaman päivän päästä ja allamme etenee yksi Torremolinosin perinteisistä pääsiäiskulkueista.
Pääsiäinen on toinen kristikunnan suurista juhlista joulun lisäksi. Ortodokseille se on jopa joulua tärkeämpi ja myös katolilaisille erittäin merkittävä. Katolilaisessa Espanjassa pääsiäistä juhlitaankin koko pääsiäisviikko, espanjaksi semana santa eli pyhä viikko. Keskeinen osa juhlaviikkoa ovat uskonnollisten veljeskuntien järjestämät kulkueet.
Kreikka
Pääsiäismatka Kosin saarelle Kreikkaan on ensimmäinen ulkomaanmatkani – tai oikeastaan ensimmäinen, jonka muistan. Perinteiset pääsiäisen viettotavatkaan tuskin ovat kovasti muuttuneet, otaksun, vaikken olekaan Kosilla sittemmin käynyt. Ehkä pitäisi.
Tässä muistelmiani:
KOS
eli elämäni ensimmäinen ulkomaanmatka
Pääsiäisenä 1980 sitten pääsin ensimmäiselle ulkomaanmatkalleni Kosin saarelle Kreikkaan.
Tarkkaan ottaen aivan ensimmäisen lentomatkani tein jo kuutta vuotta aiemmin, huhtikuussa 1974, mutta siitä muistikuvani ovat varsin hatarat.
Synnyin nimittäin tuon vuoden kesäkuussa.
Tänä reissuttomana aikana on ollut vihdoin aikaa kirjoitella monista menneistä matkoista.
Olin ajatellut, että kun jossakin vaiheessa pääsen käymään Suomessa ja käsiksi vanhoihin kuva-arkistoihini, voisin tarinoida paitsi tämän vuosituhannen työmatkoistani ja muista taivalluksistani, niin myös lapsuuden ja nuoruuden reissuistani.
Kun Meriharakan Pirkko ja Fin in Tirolin Veli sitten paiskasivat minua Ensimmäinen ulkomaanmatkani -haasteella, ajattelin, että kyllähän tähän pitää tarttua!
Pirkko muisteli omassa postauksessaan muutamaakin ensimmäisistä matkoistaan.
Veli taas kirjoitti muistelmia futismatkastaan Unkariin.
Haasteen aloitti Kaukokaipuu-blogin Monni Himari tarinalla Italian reissustaan.
Minun ensimmäinen muistamani ulkomaanmatka osui pääsiäiseen, joten halusin säästää tämän postauksen kirjoittamisen ajankohtaan sopivaksi.
Tämä kotona vietettävä pääsiäinen on hyvä aika muistella sitä ihka ensimmäistä ulkomaanmatkaa, pääsiäisreissua Kreikan saaristoon.
Kun ne kaikki nomadielämäämme edeltävät kuvat ovat edelleen siellä Suomessa, niin Whatsappia vaan äitille, että lähetäpä minulle muutama kuva sieltä Kosilta.
Vastausviestissä tuli muistutus, että eka reissusi oli kylläkin Mallorcalle ja mukana kuva todisteena.
Muistellaan tässä nyt kuitenkin sitä Kreikan-matkaa, kun sieltä muutaman asian oikeasti muistankin.
Vaikka jo parivuotiaana istuin kotipihan nurmikolla ja hihkuin yli lentävien koneiden perään, en jostakin syystä muista ensimmäisistä omista lentomatkoistani mitään.
Siis edes siitä Kreikkaan suuntautuneesta, Espanjasta nyt puhumattakaan.
Mieleeni on kuitenkin jäänyt jokunen eksoottinen yksityiskohta, pyöräretki ja mukava paikallinen baarimikko.
Serbia
Asuimme Serbiassa seitsemän vuotta, joten maassa tuli vietettyä useampikin pääsiäinen. Serbian ortodoksithan juhlistavat pääsiäistä juliaanisen kalenterin mukaan, eli karkeasti sanottuna pyhät osuvat viikkoa tai paria meikäläisiä myöhempään ajankohtaan. Tämä antoi meille mainion tilaisuuden juhlia pyhiä kahdesti.
Eräänä vuonna noudatimme belgradilaisia tapoja matkustaa maaseudulle pääsiäisen viettoon. Meidän tapauksessamme emme kuitenkaan sukuloimaan, kuten serbit, vaan ystäviemme luokse:
VALJEVO
Emme lähteneet kiertämään kirkkoa keskiyöllä, vaikka Mikaelin kirkon kellot meitä pitkään kutsuivatkin. Kellot raikasivat kotipihallemme asti, mutta pysyimme lujina. Jos seisoisimme koko yön kirkossa, ei meistä olisi aamulla mihinkään lähtijöiksi.
Meillä kun oli kyläilykutsu Valjevoon.
Serbialainen pääsiäislounas odotti herkuttelijoita.
Meillehän ruoka on tärkein osa juhlapyhiä, vaikkemme edes paastoa.
Serbialaiselle pääsiäislounaalle osallistuvalle voi kyllä lämpimästi suositella parin viikon paastoa ennen tai jälkeen aterian.
Viro
Keväällä 2023 olimme kotona Belgradissa. Tätä juttua kirjoittaessani palauttelin mieleeni aiempia pääsiäisiämme ja uskoin keksineeni syyn siihen, miksi aikoinaan lähdimme pääsiäisenä kylpylälomalle Viroon:
HAAPSALU
Näin pääsiäisen aikaan aloin muistella missä kaikkialla olemme näitä pyhiä viettäneet ja muistin, että tasan kymmenen vuotta sitten kylvimme Haapsalussa. Silloin kevät oli yhtä luminen kuin tänä pääsiäisenä.
Tosin en tiedä satoiko sinä keväänä täällä Belgradissa lunta, mutta tällä viikolla sitä tuli enemmän kuin koko talvena yhteensä.
Suomessa ainakin oli silloin liiankin talvista meidän makuumme.
Olimme juuri palanneet Balin trooppisesta lämmöstä Suomen pakkasiin.
Oli niin kylmä talvi, että meri Helsingin edustalla oli jäässä ja niin olimme mekin.
Luulenkin idean kylpylään pakenemisesta syntyneen kävellessämme jäätä pitkin Uunisaaresta Suomenlinnaan.
Tänä vuonna (2026) vietämme pääsiäistä Tampereella, mutta jos pitäisi valita jokin muu kohde, juuri nyt suuntaisin mieluiten kylpylälomalle Viroon.
Vuosien ulkomailla asumisen ja nomadielämän jälkeen Suomeen paluumuuttaneena lähimatkailukohteet kiinnostavat eniten.
Viro oli ykköskohteemme myös viimeksi Suomessa asuessamme: Sinne on helppo piipahtaa vaikka vain viikonloppumatkalle ja muutaman päivän rennon pääsiäisloman kohteena se on lähes täydellinen. Edellisestä visiitistäkin on jo aikaa, ellei lasketa toissaviikkoista bussimatkaani Viron halki Saksan reissusta palatessa.
Missä sinä olet viettänyt pääsiäisiä tai mitkä kohteet ovat mielestäsi parhaita pääsiäisen viettoon? Kerro kommenteissa!
Discover more from Please be seated for Takeoff
Subscribe to get the latest posts sent to your email.
Hyvän kuuloisia vaihtoehtoja kaikki. Erityisesti Armenia kiwhtoisi kovasti. Me valittiin tällä kertaa Pariisi. Ensimmäinen kerta itselleni kaupungissa, kivasti puut ja pensaat näyttävät ainakin kukkivan.
Armenia on aivan ehdottomasti käymisen arvoinen kohde! Pariisista olen nyt hieman kade; hauskasti olen käyttänyt juurikin sitä esimerkkinä sille, ettei pikamatkoja “lentäen Pariisiin juomaan shampanjaa” pitäisi tehdä – ja se on kaupunki, jossa tuli aikoinaan käytyä säännöllisesti.
Sytyin Pariisille erittäin hitaasti (vaikka lapsena mielikuvittelin itseni opiskelemaan Sorbonneen ja kirjoittamaan ullakkoasuntoon), mutta lopulta siitä tuli erittäin rakas kaupunki. Viipyilkää lounailla, vaellelkaa puistoissa ja kirppareilla, ennen kaikkea nauttikaa elämästä täysin siemauksin!