Belgrade Underground – tutustu 44 kertaa tuhottuun kaupunkiin

Levottomina aikoina belgradilaiset ovat piilotelleet ja juhlineet maan alla.
Kaupunki on tuhottu historiansa aikana kaikkiaan 44 kertaa.

Belgradissa on asuttu vähintään 9000 vuoden ajan, vaikka useimmat tuntevat sen parhaiten Jugoslavian pääkaupunkina ja hajoamissotien ajalta 90-luvun uutisista.

Serbiaa ja lähialueita asutti Vinčan kulttuuri, jonka ensimmäinen löytöpaikka sijaitsee vain 14 kilometrin päässä Belgradista.
Tämä on ensimmäisiä tunnettuja esihistoriallisia kulttuureita koko Euroopan alueella.

Belgradin ovat vallanneet niin roomalaiset, keltit, bulgarialaiset, unkarilaiset, ottomaanit, kuin itävaltalaiset Habsburgitkin.
Moni valloittajista on jättänyt kaupunkiin oman leimansa.

Ottomaanien vaikutus näkynee eniten ruuassa ja arkkitehtuurissa, roomalaiset taas antoivat Belgradille sen kaupunkioikeudet sataluvulla j.a.a., kun taas keltit antoivat kaupungille nimen Singidunum, singien linnoitus.
Kelttien ajalta on peräisin myös Serbian suosituin matkailunähtävyys, Kalemegdanin linnoitus keskellä nykyistä Belgradia.

Nykyisen nimensä Beograd, valkoinen kaupunki, sai oletettavasti bulgarialaisilta valloittajiltaan 800-luvun lopulla.
Ainakin paavi käytti tätä nimeä ensimmäisen kerran kirjeessään heille vuonna 878 muodossa Belograd.
Nimi juontanee juurensa valkoserbien heimosta, joka asutti kaupunkia bulgarialaisten vallatessa sen 800-luvun alkupuolella.
Tietäneekö kukaan miksi sana valkoinen, belo, lyheni muotoon beo, kenties se kutistui valkopyykissä.

Belgrad on kaupunki monessa tasossa

Kaupungin historia on siis perin moniulotteinen ja kerroksellinen.
Tänäkin päivänä Belgrad on underground. Nopeasti muuttuva kaupunki on täynnä kätkettyjä aarteita, joita löytääkseen on paras kysyä neuvoa paikallisilta, – etsit sitten suosituinta jazz-klubia tai parasta ruokaravintolaa.

Kerroksellisuus näkyy kotitalossammekin, vuonna 1900 rakennetussa pienessä kahden asunnon ja hammaslääkärin vastaanoton käsittävässä kivitalossa, mikä on kätketty ison, uudemman kerrostalon sisäpihalle Skadarlijan vanhan taiteilijakaupunginosan takapihalle.

Lukuisista tuhoamiskerroistaan huolimatta kaupunkia ei onneksi ole onnistuttu koskaan tuhoamaan täydellisesti.
Rakennuskantaa löytyy monilta eri aikakausilta.
Parasta antia ovat – ainakin omasta mielestäni – viime vuosisadan alun kaupunkikerrostalot, mutta monia kiehtovat myös tuoreemmat betonibrutalismin edustajat Jugoslavian mahdin ajoilta.

Osa kauniista rakennuksista on pahasti rapistuneita, mutta niitä myös kunnostetaan nopealla tahdilla.
Valitettavasti osaa myös tuhotaan nykyään pahemmin kuin yhdenkään sodan aikana, vaikka ovatkin suojeltuja.
Kas kun nerokkaimmat grynderit ovat keksineet kiertää säännöksiä lisäämällä vanhoihin taloihin esimerkiksi lasisia lisäkerroksia suunnilleen pilvenpiirtäjän verran.
Kekseliäisyys on täällä huipussaan sekä hyvässä että pahassa.
Olenkin ottanut projektikseni ehtiä kuvata vanhoja rakennuksia mahdollisimman paljon, ennen kuin niiden alkuperäinen asu on lopullisesti menetetty.

Parhaiten kaupungin historian eri tasoihin ja kerroksiin tutustuu Kalemegdanin linnoituksella.
Kirjaimellisesti pintaa syvemmälle, maanalaisiin kerroksiin menemällä voi nähdä itävaltalaisajan ruutivaraston, jossa biletettiin railakkaasti 90-luvun pommitusten aikaan.
Linnoituksen syvyyksissä voi tutustua myös yhtä vanhaan, valtavaan kaivoon tai vähän nuorempaa perua olevaan Titon bunkkeriin.

Sotahistoriasta innostuneita kiinnostanee myös sotamuseo, jossa voi ihmetellä esimerkiksi eri vuosikymmenien panssariajoneuvoja, tykkejä ja ilmatorjuntaohjuksia.
Näihin voi tutustua linnoituksen pihamaalla.

Kaikkiin kohteisiin ei pääse ominpäin, joten suositeltavaa on osallistua Belgrade Underground -kierrokselle.

Lue muutaman tunnin mittaisesta Kalemegdanin linnoituksen kävelykierroksesta Moottori-lehteen kirjoittamastamme artikkelista.