Baskimaan parhaat pintxot löytyvät San Sebastianista

Anjovis ui liukkaasti kitusiin kun sen huuhtaisee alas kulauksella kevyen hedelmäistä Txakolia, Baskimaan omaa valkkaria. Mennävuosikymmeninä paikallisia tuotteita ei pahemmin arvostettu. Nyt baskien pintxojen perässä vaelletaan pitkiäkin matkoja.
San Sebastianin pintxot ovat alueen parhaita.

Saavumme San Sebastianiin, eli oikeammin Donostiaan, bussilla Etelä-Ranskasta.
Majapaikan löytäminen vaikuttaa lähes mahdottomalta.
Syyskuu on Euroopassa vielä lomakautta, mutta saapuessamme Baskimaalle eletään jo syyskuun loppupuolta.
Onnistumme onneksemme nappaamaan huoneen aivan ihanasta hotelliksi muutetusta asunnosta.

Perillä tiedustelemme omistajalta olisiko oleskelua mitenkään mahdollista jatkaa.
– Ei ole, vastaa hän pahoitellen.
Kaupungissa on käynnissä leffafestarit.

No niinpä tietysti, olisihan nuo pitänyt muistaa!
Ismokaan ei ole työskennellyt elokuvakriitikkona enää pariin vuoteen, miten sitä nyt tuollaisia pikkutapahtumia enää muistamaan.
Festareille ei enää ehtisi saada lippujakaan, mutta ei se mitään, me olimme tulleet kaupunkiin ruuan vuoksi. Kuten moni muukin.

Baskimaa on vakiinnuttanut asemansa kulinaristimatkailijoiden mekkana. Osumme Donostiaan sopivasti myös pintxo-festareiden aikaan.
Koska majoitusta ei ollut tarjolla yhtä yötä pidempään, piti pintxojen kimppuun käydä välittömästi.

Vaikeasti nieltävää vaikean nimisessä mestassa

Aloitamme pintxoilumme anjovismestasta.
Minähän inhoan anjoviksia.
Mutta koska ne ovat Donostiassa ”se juttu”, täytyyhän niitä maistaa.

Rehellisyyden nimissä pitää kelata vähän taakse päin.
Majatalomme isäntä antaa meille ystävällisesti kartan, johon on merkitty pintxo-festareille osallistuvat baarit.

Tutkiskelemme mihin menisimme, kaikkialle ei ehdi, eikä jaksa.
Piirtelen karttaan merkintöjä ja ympyröin kiinnostavan kuuloisia kuppiloita. Tapojemme mukaisesti kumpikin saa äänestää omia suosikkejaan.

Yhden baarin kohdalla mainitaan sen erikoistuvan anjovis-pintxoihin. Parkaisen, että mikä tahansa käy, mutta jätetään pliis tämä väliin!
Ismo ei pistä vastaan, vaikka anjoviksista pitääkin, – onhan Nizzan salaattikin yksi hänen lempisalaateistaan – tunnistaa kuitenkin puistatukseni.

Kun karttamerkintämme ovat valmiit, laskeudumme kadulle ja vaellamme kohti baarialuetta.
Väkeä on kaikkialla kuin pipoa. On äänekästä ja tunkutäyttä.
Väsyneelle vastasaapujalle espanjalainen eläväisyys on liikaa, jopa pohjoisessa.

Päivän bussimatkan jälkeen lepo houkuttelisi, mutta siihen ei ole nyt aikaa. Jospa vain valitsisimme minkä tahansa kuppilan, jossa on toivoa mahtua syömään pöydän ääreen.
– Hei, tuolla on tilaa! Liimaudumme pystypöydän luokse vain huomataksemme, että…
Jep, tämä on se anjovismesta, Txpepetxa.
No niin, tapanani on maistella kaikkialla paikallisia erikoisuuksia, joten jatketaan samalla linjalla.

Arvatkaapa mitä: Minä oikeasti tykkäsin näistä anjovis-pintxoista!
Johtuuko sitten siitä, että täällä päin maailmaa anjovis on yleensä sardellia, Suomessa kilohailia, vaiko kenties siitä, että Atlantin rannalla kala on totisesti tuoretta.
Tai sitten baskit vain tietävät mitä tekevät.

Baskimaa houkuttelee ruokamatkailijoita

San Sebastian on oiva esimerkki siitä, kuinka pienikin paikka voi asemoida itsensä maailmankartalle ruokamatkailun avulla.
Baskimaa on panostanut huomattavasti ruokamatkailun kehittämiseen ja etenkin sen markkinointiin.
Kaupunki ei välttämättä tarvitse wow-arkkitehtuuria tai disneylandeja herättääkseen uusia matkakohteita etsivien kiinnostuksen. Vaikka toki Bilbao teki tuon ensimmäisen. Donostialle samaan riitti ruoka.

Matkailijat etsivät autenttisia kokemuksia ja paikallinen ruoka tarjoaa niitä, elämyksiä kaikille aisteille. Visuaalisuutta, tuoksuja, makuja, sekä hyviä hetkiä ja muistoja.
Aitoutta, alkuperäisyyttä, jotakin, mitä ei muualta saa.

Vaikka kyllä Donostia houkuttelee muitakin kuin kulinaristeja. Atlantin aallot ovat täällä surffareille suotuisia. Onkin hauska katsella kaupunkilaisasuisten joukossa ihonmyötäisissä märkäpuvuissa kohti rantaa vaeltavia tyyppejä, jotka kantavat kainalossaan surffilautoja.

San Sebastianin pintxojen perässä taivalletaan pitkiäkin matkoja

Ruuhkaisuuden vuoksi päätämme jättää isomman kierroksen tekemättä. Pysytään siellä missä pöydissä on tilaa.
Syömme itsemme kylläisiksi jo Txpepetxassa, mutta kun naapuripaikassa näyttää kohtuullisen väljältä, päätämme piipahtaa vielä siellä.

Jos olimmekin matkanneet maata pitkin, ja muutaman mutkan kautta Roomasta Donostiaan, emme suinkaan olleet ainoita pintxopyhiinvaeltajia.

Naapuribaarissa jäämme suistamme kiinni ranskalaisnuorukaisten kanssa.
Pariisista kotoisin oleva poppoo kertoo ajavansa joka vuosi yli 800 kilometriä suuntaansa, vain tullakseen syömään Donostiaan. – Ikään kuin Ranskasta ei saisi hyvää ruokaa.
Ja koska saa, on se hyvä mittapuu sille, kuinka paljon sansebastianilaisia herkkuja arvostetaan.
Pintxoja saa kaikkialla Baskimaalla, mutta San Sebastianista löytyvät ne kaikkein parhaimmat.

Ruokaluukkujen sulkeutuessa me palaamme majataloomme sulkemaan silmämme.

Pintxot toimivat aamullakin

Aamulla joudumme harmiksemme toteamaan, että se oli sitten siinä.
Katsastamme vielä kerran Booking.comin tarjonnan, tyhjää täynnä.
Donostia jää lyhyen piipahduksen paikaksi ja on aika jatkaa matkaa.
Ei kaupungista toki syömättä tarvitse lähteä.

Pintxoja nautitaan yleisesti aperitiivina, mutta saa niitä muulloinkin syödä. Tarpeeksi monta kun nauttii, käyvät nämä pikkupurtavat vaikka koko illallisesta. Kukaan ei estä syömästä pintxoja vaikka aamiaiseksi, jos niitä on tiskillä tarjolla.

Hotellin kulman takana sijaitsevan Mendi Berrin tiskin tarjonta näyttää houkuttelevalta. Aurinkokin paistaa lämpimästi. Istahdamme terassille ja nautiskelemme viimeiset pintxomme Donostiassa. Emme onneksi Baskimaan viimeisiä, matka jatkuu Pamplonan herkkujen ääreen.

Mikä ihmeen pintxo?

Kaikki tuntenevat espanjalaiset tapakset, mutta pintxo ei ainakaan terminä ole yhtä tunnettu. Melkein samasta asiasta on kuitenkin kyse. Erojakin on.
Siinä missä tapas voi periaatteessa olla mikä tahansa pikkuannos, on pintxossa olennaisena osana puinen tikku. Pintxon nimikin tulee tästä tikusta, jonka tarkoitus on pitää annos kasassa: Yleensä täytteet leipäpalasen päällä.

Muuten pintxo tai tapa voi olla yksi ja sama ruoka, nimitys voi vaihdella alueittain tai ravintolasta toiseen. Pintxo sisältää kuitenkin aina nimensä mukaisesti sen tikun. Joskus pintxo on vain varrastikkuun seivästettyjä palasia. Leipäkään ei siis ole välttämätön, mutta tikku on.

Annoksen koossa pitämisen lisäksi tikulla on toinenkin merkitys: Pintxoja tilataan pöytään tai noudetaan itse tiskiltä yksi kerrallaan. Kun tulee laskun aika, tarjoilija laskee tikut ja veloittaa syömisesi niiden perusteella.
Purtavat saattavat olla eri hintaisia ja sen vuoksi myös muovisia tikkuja suositaan.
Tikun väri määrittelee kappalehinnan, joskus myös sen koko tai muoto.

Hinnoitteluperiaate on lasi viiniä ja yksi pintxo. Alkoholia ei nautita ilman purtavaa ja alunperin leipäpalanen toimi myös juomaa hyönteisiltä suojaavana kantena. Ei hullumpi tapa nykyäänkään. Joskaan pintxoilla ei välttämättä tätä käyttötarkoitusta ole ollut.

San Sebastianin pintxot sisältävät yleensä kalaa, erityisesti sitä anjovista.
Kalan, mädin ja merenelävien lisäksi erilaiset makkarat ja muu liha ovat suosittuja pintxojen raaka-aineita. Niihin yhdistetään usein kananmunaa ja kasviksia, yleensä paahdettua paprikaa.

Lasillinen juomaa ja yksi pintxo maksaa tavallisesti eurosta muutamaan.

Tamperrada – Tampereen oma pintxo-festari

Anjoviksille ei tarvitse lähteä merta edemmäs, pintxoilla voi kotimaassakin.

Tiesitkö, että Tampereella järjestetään Pohjois-Euroopan parhaiksi haukutut pintxo-festarit, Tamperrada, vuosittain elo-syyskuun vaihteessa?
Vuonna 2022 Tamperrada järjestetään jo kymmenennen kerran.
Me kävimme maistelemassa tamperelaisravintoloiden antimia viime vuonna.

Lue tästä paremmin missä ja mitä söimme Tamperradassa

• Riäväkylän likka kotivisiitillä
• 3+1 makupalaa Tamperradaa
• Kätevä tapa(s) tutustua Tampereen ravintoloihin

Tapas-tyylistä pikkupurtavaa syödään muuallakin.
Lue seuraavaksi Venetsian cichéti-kulttuurista.

Rentoa ruokailua bacaroissa ja muita venetsialaisia ruokaperinteitä

San Sebastianin tapahtumakalenterin ja muita vinkkejä löydät kaupungin omalta matkailusivustolta.