Italian Piemontessa sijaitseva tryffelikaupunki Alba tunnetaan laadukkaasta viinistä ja ruoasta.
Alba on luksusta etsivien matkailijoiden unelmakohde, mutta ei Albassa tarvitse silti itseään kipeäksi maksaa, jos ei siis halua.
Useimmat haluavat.
Luksusta ei saa rahalla
Cuneon maakunnan alueella, jossa Albakin sijaitsee, on kunniakas historia: Nähtävyyksiä riittää ja Langhen viinitarhat kuuluvat UNESCOn maailmaperintöluetteloon.
Alba, ja koko Piemonte on kohde, johon tullaan luksusmatkailemaan.
Luksus ei kuitenkaan tarkoita täällä loisteliaita hotelleja ja muuta rahalla hankittavaa ylellisyyttä.
Piemonten ylellisyys piilee uniikeissa kokemuksissa.
Pariskunnittain tai miniryhmittäin tehtävissä retkissä, viinitilavierailuissa ja laadukkaissa makuelämyksissä.
Herkuttelijakin pärjää halutessaan pikkurahalla, varsinkin jos keskittyy ravintoloiden alkuillasta tarjoilemiin aperitivoihin.
Useimmat kaupunkiin saapuvat matkailijat ovat kuitenkin keski-ikäisiä pariskuntia, jotka tahtovat panostaa laatuun.
Täällä ei juoda pöytäviiniä, vaan maistellaan huipputason Baroloa.
Matkailijalla onkin yleensä kukkaronnyörit löysällä Albaan saapuessaan. Keskiverto turisti jättää kaupunkiin muistaakseni noin 150 euroa päivässä.
Tryffelikaupunki Alba ei ole reppureissaajien kohde, vaikka kyllä tänne nomadikin mahtuu.
Ei Alba mikään mummola ole: Ravintolaillallisilla naapuripöydissämme istuu nuoria italialaispariskuntia ja kaveriporukoita. Kaikki ovat silti selvästi ruuan perässä.
Albaan suuntaavat nimenomaan herkuttelijat: Kaupunki on tunnettu paitsi valkoisista tryffeleistään, myös alueen Barolo- ja Barbaresco-viineistä.
Alba toimiikin hyvänä tukikohtana alueen viinitarhoihin tutustumiseen.
Suomalaisille tutuin lienee Riikka ja Jyrki Sukulan Azienda Agricola Sukula.
Tryffelikaupunki Alba ei ole yhtä tuttu kuin sen tuotteet ovat
- Ferrero Rocher
- Nutella
- Lavazza
Kukapa ei näitä brändejä tuntisi tai olisi maistanut? – Kaikki nämä brändit ovat kotoisin Albasta.
Kaupunki onkin yksi Italian suklaakaupungeista ja tunnettu myös kahvistaan.
Lavazza uppoaa itsellenikin, mutta tunnustan, että Ferrero Rocher -suklaapallurat ovat makuuni liian makeita. Nutella aiheuttaa suorastaan puistatuksia.
Olen enemmän tumman suklaan ystävä. Niin tosin ovat italialaisetkin yleisesti ottaen.
Alban valkoiset tryffelit ovat tietysti se tunnetuin tuote, mutta valkoinen kaupunki on kuuluisa myös maukkaista hasselpähkinöistään. Ja monista muista herkullisista ruuistaan.
Tuoreena paikan päällä nautitut herkut ovat Alban tuotteiden parhaimmistoa.
5 piemontelaista ruokaa maistettavaksi
- Vitello Tonnato
- Tartar
- Agnolotti del Plin
- Brasato al Barolo
- Sautissa ëd Bra
Vitello Tonnato
Kylmänä syötävää Vitello Tonnatoa nautitaan yleensä alkupalana.
Minä voisin syödä tätä alku-, pää- ja jälkiruokana, niin järisyttävän herkullista se mielestäni on.
Ohueksi leikattujen vasikanviipaleiden päällä on tonnikalakastiketta. Joskus myös kapriksia.
Eipä tämä muuta tarvitsekaan. Varo ettet nielaise kieltäsi vitello tonnaton mukana.
Tartar
Raaka jauheliha kuuluu niihin ruokiin, joihin ei mielellään koske kuin erittäin luotettavissa ravintoloissa. Albassa en olisi erityisen huolissani.
Albalaiseen tartariin pirskotellaan oliiviöljyä ja sitruunamehua.
Usein päällä on myös niitä kuuluisia tryffeleitä.
Kuulostaa ihanalta, mutta meidän ainoa kokeilumme Albassa ei ole täysin onnistunut. Kumpikaan meistä ei tykkää tartar-annoksestaan, joten tälle täytyy antaa uusi mahdollisuus myöhemmin jossakin toisessa ravintolassa.
Agnolotti del Plin
Aloitetaan siitä, että Italiassa jokaisella pikkukylälläkin on oma pastansa.
Siis ei pastaruokansa, vaan ihan ne pastat itsessään.
Roomalainen ystäväni heitti karkean arvion, että eri lajeja on Italiassa noin tuhat.
Jatketaan tältä pohjalta Alban pastojen pariin.
Agnolotti del Plin on nimensä mukaisesti nipistetty pasta, sormin kiinni puristettu.
Plin on siis raviolin kaltainen, mutta siinä missä ravioli kasataan kahdesta neliönmuotoisesta pastapalasta, plin taitetaan kasaan yhdestä taikinan palasesta.
Täytteenä on yleensä possun- ja/tai naudanlihaa ja mausteena usein salviaa.
Perinteisesti Agnolotti del Pliniä valmistettiin pidoista ylijääneistä lihan rippeistä.
Brasato al Barolo
Brasato al Barolo on nimensä mukaan Barolo-viinissä haudutettua piffiä.
Tarvitseeko tätä muka enempää esitellä?
Mieti lihaa, jota voi leikata lusikalla, tämä on juuri sitä.
Sautissa ëd Bra
Braakamakkara Sautissa ëd Bra, siis Bran makkara on yhtä kuin paikallinen raakamakkara.
Ravintolassa me ei tätä testattu, enkä edes muista kuinka yleisesti makkaraa oli listoilla tarjolla.
Me törmäämme tähän paikalliseineheen vähän sattumalta ruokakaupassa.
Eräänä iltana kipaisemme hakemaan pihvit ja kesäkurpitsaa kotona kokattavaksi. (Jep, kutsumme kodiksemme kaikkia paikkoja joissa nomadielämässämme yövymme.)
Lihanleikkaajalta lipsahtaa hiukan pyytämäämme isommat pihvit, mutta vakuuttelemme, ettei se haittaa. Niinpä mies lykkää pussiin mukaan varsin pitkät pätkät tuota paikallista raakamakkaraa. Siitä saammekin oivan illallisen seuraavalle päivälle.
Tämä yrttimaustettu makkara valmistetaan historiallisista syistä possun sijaan naudanlihasta. Alueella kun asui aikoinaan varsin suuri juutalaisyhteisö. Bran lihamestarit saivatkin 1800-luvulla poikkeusluvan käyttää valmistukseen naudanlihaa.
Tänä päivänä Sautissa ëd Bra saattaa sisältää naudanlihan lisäksi parikymmentä prosenttia possunihraa.
+ Bonuksena juustot
Piemonte on tunnettu myös juustoistaan. Mekin korvaamme pariin otteeseen koko illallisemme juusto- ja leikkeletarjottimien antimia nauttien.
Castelmagno, Toma, Caprino ja Rocchetta ovat maistamisen arvoisia herkkuja.
4 rypälettä, 5 Piemonten viiniä ja aluetta
- Nebbiolo – Barolo, Barbaresco
- Barbera – Barbera D’Asti
- Cortese – Gavi
- Moscato – Asti
Kuten viinitilallinen Riikka Sukula häntä haastatellessamme totesi, Italian Barolo on Ranskan Champagnen lisäksi ainoa viinialue, jossa pienikin tila voi kannattaa.
Nebbiolosta valmistetut laatupunkut Barolo ja Barbaresco ovat tietenkin ne viinit, jotka alueelta tulevat ensimmäisinä mieleen, mutta tiesitkö alueella tuotettavan myös laadukkaita valkoviinejä?
Valkkarin ystävän kannattaa ehdottomasti maistaa Cortese di Gavia.
7 albalaista ravintolaa testattavaksi
- Aldente Trattoria Italiana
- Bistrot Duomo
- Cafe Art
- Caffe Rossetti di Marziale Sandra (Nettisivuja ei ole, mutta osoite on Piazza Rossetti 4)
- Osteria dell’Arco
- Vincafe
- Vinoteca La Sacrestia
- 100 vini Caffe la Brasilera
Tämä lista ei edusta mitään Alban parhaat ravintolat settiä, vaan paikat ovat oman makumme mukaan valitsemiamme. Osaan päädyimme ennalta lukemiemme arvioiden perusteella, toiset taas sen mukaan mikä näytti kivalta ohikulkiessa. Yhteen päädyimme kun mitään muutakaan paikkaa ei ollut auki.
Listalla on mukana myös kaksi ravintolaa, joihin olisimme halunneet syömään, mutta elokuun lopulla ne olivat kesälomien vuoksi suljettuina.
Cafe Art
Saavuimme Albaan sunnunta-iltana ja asuntomme sijaitsi vähän keskustan ulkopuolella. Kaikki ravintolat vaikuttivat olevan kiinni, niin myös ruokapaikat. Asuntomme kulmilla sijaitseva Cafe Art pelasti meidät pälkähästä. Sielläkään ei ollut keittiö auki, mutta isäntä lupasi tehdä meille pikkupurtavaa. Kinkkuja, makkaroita ja pizzapaloja sisältänyt tarjottimellinen oli niin maukas, että palasimme tänne vielä uudelleenkin.
Hinnoittelukin meni aperitivohenkisesti: Ostimme pullon viiniä, joten ruoista ei veloitettu erikseen mitään.
Bistrot Duomo
Muutaman päivän kuluttua muutimme aivan Alban ydinkeskustaan. Turhaan kolkuttelimme Bistrot Duomon ovea useana iltana. Vaikka ravintolassa selvästikin järjesteltiin kalusteita, ovi pysyi säpissä. Luonnollisesti se aukesi lomien jäljiltä ensimmäinen päivä syyskuuta, päivänä jolloin me jo lähdimme matkaamaan kohti Ranskaa.
Osteria dell’ Arco
Osteria dell’ Arcosta olimme lukeneet niin mairittelevia arvioita, että halusimme ehdottomasti testata paikan antimet. Mutta niinpä vain oli kesälomalla tämäkin. Jouduimme poistumaan pettyneinä oven takaa.
100 vini Caffe la Brasilera
Onneksi avoinna olevia vaihtoehtoja oli tarjolla paljon. Osteria dell’ Arcon korvasimme Piazza Michele Ferreron aukion toisella laidalla sijaitsevalla 100 vini Caffe la Brasileralla, jonka Vitello Tonnatoa kävimme ahmimassa kahdesti.
Caffe Rossetti di Marziale Sandra
Alban katedraalin eli Duomon aukion ympäriltä löytyi korvaajia myös Bistrot Duomolle. Aivan sen naapurissa sijaitseva Caffe Rossetti di Marziale Sandra on luultavasti aukion edullisin, eikä ruoissa ollut moittimista.
Täällä pidin välillä toimistoakin kun asuntomme netti ei toiminut.
Vinoteca la Sacrestia
Kuten jo nimestä voi päätellä, katedraalin takana sijaitseva Vinoteca la Sacrestiassa taas on pitkä lista paikallisia viinejä. Täälläkin kävimme pari kertaa maistelemassa tyytyväisinä sekä viinejä että ruokia. Suosittelemme erityisesti piemontelaisia viinejä halajavalle.
Aldente Trattoria Italiana
Aldente Trattoria Italianassa maistoimme Alban kuuluisaa Tartaria. Itse ravintola oli ihan mukava, vaikkei heidän tartarinsa meihin kovin hyvin uponnutkaan.
Vincafe
Vincafekin osoittautuu toimistoksi, tosin ei minun. Istuessamme aperitivoja napostellen tarjoilija tulee luoksemme ja kommentoi meitä suomalaisiksi.
Kun vastaan hänen tunnistaneen hyvin, hän tokaisee virnistäen: Puhutte yhtä paljon kuin Jyrki Sukula, joten ettehän te voi olla muualta kuin Suomesta! Albassa suomalaisia ei siis pidetä tuppisuina.
Kun kerron episodista seuraavana päivänä Riikka Sukulalle, hän kertoo Vincafen toimineen hänen toimistonaan Italian asumisen alkuaikoina.
Milloin Albassa kannattaa vierailla
Jos minulta kysytään, niin aivan milloin tahansa!
Jos kaupunki ja alue eivät ole entuudestaan tuttuja, suosittelisin syksyä. Varsinkin ruokamatkailijalle.
Lokakuu on valkoisten tryffeleiden aikaa ja silloin viinitilatkin ovat kenties kauneimmillaan.
Sadonkorjuu alkaa olla ohi, mutta sadonkorjuujuhlat parhaimmillaan!
Mitä muualla Italiassa syödään? – Hyppää mukaan makumatkalle!
- Firenzessä pidot paranee
- Illallinen Torinossa ja yöbussilla Montpellieriin
- Italian oluet – maistajaiset Milanossa
- Kohtaamisia Venetsiassa
- Ligurian kana – makumuistoja maailmalta
- Milanon murkinat
- Rooma Invicta – Voittamaton roomalainen ruoka
- Rentoa ruokailua bacaroissa ja muita venetsialaisia ruokaperinteitä
- Viinitilan herratar Riikka Sukula janoaa oppia
Paluuviite: Maata pitkin Italiasta Espanjaan - Please Be Seated for Takeoff
Paluuviite: Illallinen Torinossa ja yöbussilla Montpellieriin - Please Be Seated for Takeoff
Paluuviite: Italian aperitivo-kulttuuri - Please Be Seated for Takeoff
Slurps, tätä lukiessa iski nälkä. Ja jano. Ruokamatkailu on kyllä oma lajinsa ja ihan huippua. Torinon reissulla Alba kangasteli mielessä, mutta aika ei antanut sille periksi. Mutta toivon mukaan jonain päivänä…
Kiitos Maarit! Alba on kyllä mainio kohde! Meillä taas kävi niin päin, että ehdittiin käydä Torinossa ainoastaan illallisella ennen kuin jatkettiin Ranskaan.
Olipas herkullisen näköisiä ruokia. Nyt oli postauksessa myös jotain viinejä, joita jopa tunnistin 😀
Kiitos Cilla Maria! Hehee, Piemonten viinit taitaa olla kaikille tuttuja, jos vain yhtään viineistä pitää.
Paluuviite: Palavas-les-Flots – rantalomailua periranskalaisittain - Please Be Seated for Takeoff
Nam, nämä kuulostavat kaikki todella maukkailta, myös tuo tartar-annos. Ihmettelin ensin, että jos tuo raakamakkara olisi sisältänyt edelleen pelkkää naudanlihaa, olisin ajatellut sen olevan turhan kuivaa. Tuo possunihra saa siitä varmasti maukkaamman!
Alba on ❤️ joo samaa mieltä, kyllä makkaran pitää possua sisältää! Tuo tartar ei tosiaan maittanut meille, mutta kokeilen ehdottomasti uudelleen, kun tykkään kyllä tartarista yleensä.