Ligurian kana – makumuistoja maailmalta

Ligurian kana on yksi kotiruoistamme, johon olemme saaneet inspiraation reissuiltamme.
Tämä on siis italian kävijöille tutun Coniglio alla Liguren kotoisa mukaelma.

Kokkaamme tätä simppeliä italialaisruokaa varsin usein. Yksinkertainen ja helppo ruoka on hiukan hidas valmistaa, mutta suurimman osan ajasta pata porisee kuitenkin yksikseen. Sen valmistaminen ei myöskään vaadi kummoisiakaan kokkaustaitoja, – lähinnä aikaa ja kärsivällisyyttä odotella.

Syövätkö nomadit aina ulkona?

Nomadielämään liittyy myyttejä kahviloissa työskentelystä ja hotelliasumisesta.
Meiltä kysytään lisäksi usein syömmekö me joka päivä ulkona. Tämä on täysin ymmärrettävää, näkyyhän ruokamatkailu ja ravintolakäynnit isossa osassa tätä blogiakin.

Totuus on kuitenkin se, että hotellielämää ja jatkuvaa ravintolaruokailua ei kukaan jaksa vuosikausia. Eikä sitä kestäisi lompakkokaan.
Me siis vuokraamme asuntoja ja kokkaamme pääsääntöisesti kotona, aivan kuten muutkin ihmiset.

Kun lähdemme lyhyemmälle ruokamatkalle, syömme luonnollisesti paljon ulkona. En voisi kirjoittaa paikallisista ruoista testaamatta niitä. Vastaavasti pidempään paikoillaan ollessamme, kuten nyt Belgradissa, syömme ulkona 1-2 kertaa kuukaudessa.
Niistäkin joka toinen kerta saattaa olla kotona naposteltava noutopizza tai pljeskavica grilliltä.

Makumuistoja maailmalta kotona kokaten

Makumuistot maailmalta antavat inspiraatiota myös kotiruokiimme.
Samalla tulee syötyä monipuolisemmin, eikä vain samoja iänikuisia peruspastoja.

Piiperrys ei ole juttuni, ronskit padat ovat. Niinpä emme juurikaan noudata reseptejä, useimmiten emme edes lue sellaisia, vaan teemme omia mukaelmiamme (positiivisella tavalla) mieleen jääneistä sapuskoista.
Omistan kyllä edelleen joitakin keittokirjoja, joiden kuvia saatan selailla ideoita hakien.

Yksi näistä mukaelmistamme on siis Ligurian kana.
Tämä jäi mieleemme Milanosta, jossa emme ikinä tunnu löytävän kunnollisia murkinoita.
Kun sitten erään kerran päädyimme oikeasti hyvään, mutkattomaan paikalliskuppilaan syömään ligurialaisittain valmistettua kania, ei ollut ihme, että se jäi mieleen.
Kania, kyllä, alkuperäisellä reseptillä tämä pataruoka valmistetaan kanista.

Milanon murkinat

Kanin löytäminen ei ole kaikkialla ihan yksinkertaista. Koska sitä ei saa niin vain myöskään belgradilaisista lihakaupoista, pohdiskelin Milanon reissumme jälkeen millä lihan voisi korvata.
Siitä se ajatus sitten lähti.
Kana (tai broileri) on riittävän samankaltaista toimiakseen korvaajana ja sitä on tietysti helposti saatavilla.
Niinpä myös te Suomessa asuvat lukijani voitte kokeilla tätä kotona.
Tiedostan senkin, etteivät kaikki suomalaiset myöskään suostu syömään kania, joten kanaa käyttämällä ei tarvitse jättää tätä herkkua kokonaan kokeilematta.

Pata, paljon muuta ei tarvitakaan

Yksi nomadielämän erityispiirteistä kokkailuun liittyen on keittiötarvikkeiden rajallinen määrä. Lyhytaikaisesti vuokrattavissa asunnoissa on varsin usein täysin onnettomat keittiövälineet.
Niitä on vähän ja ne ovat yleensä onnettomassa kunnossa olevia rimpuloita.

Belgradiin lopulta toimmekin oman kokkiveitsemme ja kunnollisen paistinpannumme, joita olimme hautoneet Suomessa odottamassa pysyvämpää asettumistamme.
Toisaalta olen minimalisti, enkä ole halunnut Suomessakaan asuessamme kerätä monenlaisia keittiöhärpäkkeitä. Emme omistaneet kahvinkeitintä, mikroaaltouunia ja monia muita useimmista kodeista löytyviä koneita. Laadukkaat perusvälineet ovat aina olleet itselleni se tärkein juttu.

Ligurian kana on siinäkin mielessä kiitollinen valmistettava, ettei se vaadi kuin padan tai kattilan, sekä jonkinlaisen sekoitusvälineen/ottimen ja tietysti veitsen ja leikkuulaudan raaka-aineiden pilkkomiseen.
Luonnollisesti myös jonkinlainen hellanlevy vaaditaan, vaikka kyllä tämän ruoan valmistaa tarvittaessa tai halutessaan vaikka nuotiolla.

Ligurian kanan ostoslista

(kahdelle kahdeksi päiväksi eli 4 annosta)

• 1 keltasipuli
• 1 valkosipuli
• öljyä
• suolaa
• rosmariinia (tuoretta tai kuivattua)
• timjamia (kuivattua)
• 1 prk mustia ja 1 prk vihreitä oliiveja
• 1 plo punaviiniä (voi käyttää valkkariakin)
• 600 gr kanaa / 4 rintapalaa
• Lisukkeeksi esim. tagliatelle-pastaa tai riisiä

Ligurian kanan valmistus

Padan pitää antaa porista minimissään puolitoista tuntia, mutta sitä parempaa siitä tulee, mitä pidempään malttaa kypsytellä. Oma suosikkini tällä ruokalajilla on kolmisen tuntia.

Hitaasti haudutettavia patoja kannattaakin valmistaa saman tien kahdeksi tai kolmeksi päiväksi, miksei enemmänkin, jos kattilassa on tilaa ja on pakastin mihin säilöä myöhemmin syötävät.
Kana on sen verran helposti pilaantuvaa, että Ligurian kania teemme vain kahdeksi päiväksi kerrallaan.

En anna ainesosille tarkkoja määriä, ronskit padat eivät mittailua kaipaa.
Yllä olevassa ainesluettelossa on suuntaa antavat määrät helpottamaan arviointia. Mutta valitse makusi mukaan. Jos et ole suuri valkosipulin ystävä, ei kannata ehkä käyttää tusinaa valkosipulin kynttä. Muutama riittää, mutta me heitetään kevyesti pataan kymmenkunta.

Näin se tehdään:

• Pilko sipuli ja valkosipulin kynnet
• Laita kattilaan ja kuullota öljyssä
• Pilko kana ronskeiksi paloiksi ja lisää kattilaan
• lisää mausteet
• Kääntele kanoja muutaman minuutin ajan sipulien ja mausteiden joukossa
• Lisää punaviiniä niin että kananpalat peittyy (n. 1/3-1/2 pulloa)
• Anna hautua puolisen tuntia, lisää puolet oliiveista
• Jatka hauduttamista makusi mukaan, kuitenkin vähintään 1,5 h
• Tarkista nesteen riittävyys ja lisää tarvittaessa punaviiniä
• Lisää loput oliivit noin varttia ennen valmistumista
• Keitä pasta tai riisi

Siinä se! Nauti!

Varioi vapaasti

Tähän kuuluisi myös pinjansiemenet, mutta me emme ole koskaan laittaneet, kun niitä ei meidän kulmilta helposti löydy.
(Toisaalta pinjansiemenien käyttämistä ei nykyään suositella ekologisista syistä muutenkaan. Tästä ei nyt enempää, kun en ole paremmin aiheeseen perehtynyt.)

Sen sijaan syksyinen Maltan reissumme jätti jälkeensä kovan kapristen himon ja olemmekin jatkojalostaneet Ligurian kanan reseptiämme korvaamalla mustat oliivit kapriksilla. Ihan sellaiset lasipurkkiin säilötytkin käyvät, jos innostut kokeilemaan eri variaatioita.

Jos taas haluat tehdä aidon italialaisen reseptin mukaan ja tykkäät noudattaa tarkkoja ohjeita, niin etsin tähän yhden englanninkielisen coniglio alla liguren reseptin malliksi.
Jos italian kieli taipuu, niin netistä löytyy paljonkin ohjeita, italialaiseen tyyliin kaikki ovat luonnollisesti ainoita oikeita.
Italialaiset saavat värikkään keskustelun aikaiseksi vaikkapa siitä, kuuluuko tähän ruokaan puna- vai valkoviini. Päätä sinä itse.