Belgradista Sarajevoon

Belgradista Sarajevoon bussilla

*Sisältää affiliatelinkkejä

Miten päästä Belgradista Sarajevoon?
Siinäpä vasta pulma!

Bosnia-Hertsegovinan ja Serbian pääkaupunkien väli on luultavasti yksi heikoimmin liikennöityjä naapurimaiden pääkaupunkien välisiä yhteyksiä.

Olimme aloittaneet vajaan kuukauden mittaisen Balkanin-kiertueemme Zagrebista ja saapuneet sieltä Belgradiin yöjunalla.
Tarkoituksenamme oli kiertää kaikki Balkanin maat.
Toisin kävi, kun ihastuimme useampaankin paikkaan matkan varrella ja jäimme jumittamaan vähän sinne sun tänne.

Matkanteko Balkanilla on muutenkin hidasta, erityisesti joukkoliikennettä käyttäen.
Laajaan Balkanin-kierrokseen kannattaakin varata vähintään kuukausi aikaa.

Tältä reissulta meiltä jäivät Kreikka ja Romania väliin.
Hiukan harmillista sinänsä, koska kummallakin on Pohjois-Kreikka kokematta, vaikka muualla maassa olemmekin matkanneet yhdessä ja erikseen.
Ismo taas ei ole käynyt koskaan Romaniassa, vaikka nykyään asumme jopa naapurissa.
Itse olen tosin ravannut siellä lukuisia kertoja pääasiassa työn puolesta.

Muihin maihin sentään ehdimme, vaikka alku ei ollut lupaava aikataulujemme kannalta.
Tai ”aikataulujemme”, koska suunnitelmissamme ei ollut mitään muuta tavoitetta, kuin ehtiä kiertää mahdollisimman paljon Balkania ja olla ajoissa Sofiasta lähtevällä lennollamme.

Olemme yleensäkin mennään sinne minne nenä näyttää -matkailijoita, emmekä tee isompia ennakkosuunnitelmia.
Majapaikatkin varaamme yleensä seuraavaksi yöksi kun olemme jo matkalla kohteeseen.

Tällä reissulla piti pitää hiukan kiirettä alkuvaiheessa, jotta ehtisimme ystävämme luoksi Sarajevoon viettämään syntymäpäivääni, ihan sinä oikeana päivänä.
Yhden päivän Zagrebissa oleskelun jälkeen meidän piti viettää Belgradissakin vain pari päivää ja jatkaa matkaamme kohti etelää.

Niinhän siinä sitten kävi, että myöhästyin omilta synttäreiltäni.
Ihastuimme Belgradiin välittömästi ja kaksi yötä venähti neljäksi.

Belgradista Sarajevoon

Tässä juttusarjassa hypätään Zagrebista Belgradin yli suoraan Sarajevoon matkustamiseen.
Kiertueen Belgradin visiitistä voit lukea aiemmasta postauksestani Yöjuna Belgradiin ja loikoilua lautoilla.
Olemme kirjoittaneet nykyisestä kotikaupungistamme sittemmin lukuisia muitakin postauksia ja oppaita, joihin voit tutustua blogin Belgrad-kategoriassa.

Kevyin kamppein maata pitkin matkalle

Kuten bussit yleensäkin, ovat balkanilaistenkin yhtiöiden autot varsin ahtaita.
Vähillä matkatavaroilla matkustava pääsee helpoimmalla.
Pieni reppu on turvassa omissa jaloissa ja sujuupa patikoinnitkin kätevämmin kun ei kanna painavaa taakkaa selässään, puhumattakaan mistään matkalaukusta.

Me reissasimme nomadielämässämmekin muutaman vuoden ajan seitsemän kilon pikkureppujen kanssa, sisältäen työvälineet (itselläni läppäri ja kuvauskalusto).
Repun litrakokoa en tiedä, mutta eräs meitä haastatellut kollegamme kuvaili niitä radio-ohjelmassaan koulurepuiksi.

Nomadielämää pienen repun varassa

Paikallisia yhtiöitä mukavampi tapa matkustaa on Balkanillekin viime aikoina toimintaansa laajentanut *Flixbus.
Nämä bussit ovat yleensä uudempia ja tilavampia ja niissä on usein WC.
Joskin osa Flixbussin vuoroista ajetaan paikallisten kumppaneiden autoilla.

Flixbussin liput ostetaan ennalta netistä ja niitä saa jopa muutamien eurojen hintaan.
Olemme matkanneet yhtiön autoilla parin vuoden sisään esimerkiksi Torinosta Montpellieriin ja Triestestä Belgradiin, Bratislavasta Wieniin, sekä Serbian sisällä Valjevosta Belgradiin.
Kallein lippu on maksanut 30 euroa.

Reppu selkään ja menoksi

Lähditpä Belgradista sitten junalla tai bussilla, niin tarkista kulkupelisi lähtöpaikka.

Vanhaa, keskustassa sijainnutta rautatieasemaa, jolle me Zagrebista saavuimme, ei enää ole.
Sen sijaan uusi päärautatieasema Beograd Centar on nimestään huolimatta muutaman kilometrin päässä keskustasta.
Eikä tässä vielä kaikki: Useimmat ulkomaanliikenteen junat lähtevät tällä hetkellä Topčiderin asemalta, eivätkä pääasemalta.

Sarajevoon lähtiessä tästä ongelmasta ei tarvitse huolehtia, kas kun junayhteyttä Belgradista Sarajevoon ei nykyään ole.

Eipä ole liiemmin lentojakaan, eikä Sarajevosta lennetä kovin moneen kohteeseen muutenkaan.
Belgradiin lentoyhteydet sen sijaan ovat mainiot.
Me emme kuitenkaan olleet lentoja vailla tällä maata pitkin tehdyllä matkallamme.

Talsimme siis Belgradin linja-autoasemalle ja nappasimme matkalta burekit eväiksemme.

Bussimatka Belgradista Sarajevoon kestää seitsemisen tuntia.
Matkalla pysähdytään kyllä pienelle tauolle, mutta aika kuluu nopeasti vessaan jonottaessa. Eväiden hankkiminen jo lähtöpisteestä on siis järkevää.

Seitsemän tunnin matkan jaksaa terve aikuinen syömättäkin, mutta bussit ovat lähes aina myöhässä. Keskiyön tienoilla perille saavuttaessa ei ole takeita saada enää perillä Sarajevossa illallista tai muutakaan naposteltavaa.

Belgradista Sarajevoon lähtee kaksi suoraa bussivuoroa päivässä, klo 11.30 ja 16.00.
Aikataulut kannattaa varmistaa aina suoraan asemalta. Netissä olevat tiedot eivät aina pidä paikkaansa ja usein Balkanin alueen aikatauluja ei löydy netistä ensinkään.

bussilippu Belgrad-Sarajevo

Lipun voit ostaa asemalta vaikka hetkeä ennen lähtöä.
Hinta on tällä hetkellä 2400 dinaaria (hiukan yli 20 euroa).

Lipunmyyjä ei välttämättä osaa englantia, mutta jos et osaa balkanilaisia kieliä, niin kokeile italiaa, ranskaa tai saksaa.
Tai mitä tahansa kieltä osaatkin.
Useimmat Balkanilla osaavat jotakin vierasta kieltä.

Lopulta kuitenkin riittää kun sanot matkakohteesi nimen.
Myyjä varmistaa yleensä haluatko lipun seuraavaksi lähtevään vuoroon, joten ensimmäiseen kysymykseen kannattaa nyökätä.
Myyjä kyllä kirjoittaa sinulle lähtöajan paperilapulle.

Näytä varmuudeksi vielä vaikka sormilla matkustajien lukumäärä, ettei mahdollista seuralaistasi tulkita saattajaksi ja päädyt matkaan yksin.

Muista porttivahdin poletti

Vaihtorahaa saadessasi kiinnitä huomiota siihen, että yksi niistä ei ole kolikko, vaan poletti.
Sitä tarvitaan laiturialueelle pääsemiseen.

Jos olet ostanut lipun ennalta netistä eli matkustat esimerkiksi *Flixbussilla, joudut silti lunastamaan poletin erikseen lipunmyyntitiskiltä noin euron hintaan.

Myös Belgradin linja-autoasema on uudistumassa (uusi terminaali sijaitsee aivan vanhan vieressä) ja on hyvin mahdollista, ettei polettia tarvita enää jatkossa, mutta puolisen vuotta sitten meidän viimeksi matkatessamme ne olivat vielä käytössä.

Muualla Balkanilla en muista tapaan törmänneeni, joten saattaa olla, että Jugoslavian pääkaupunkiaikoina tuollainen moderni tapa kehitettiin käyttöön Belgradissa ja muut säästyivät siltä.
Lieneekö seuraava vaihe palauttaa porttivahdit kaikkialle vai siirrytäänkö lipuilla toimiviin automaattiportteihin, mene ja tiedä.
Tällä hetkellä kannattaa kuitenkin pitää se poletti tallessa; käsiojossa odottava porttivahti ei kelpuuta sen tilalle edes seteliä.
Tai mistä minä tiedän kun en ole kokeillut.

Laiturialueelle siirtyessäsi katso lipusta oman lähtölaiturisi numero.
Se löytyy lipusta tekstin ”peron” alta.
Peron on paitsi laituri myös raide, eli sama sana seisoo myös junalipuissa.

Nyt tulee tärkein tieto:
Pysy hereillä, matkan varren maisemat ovat hienoja!
Eli jos aiot nauttia Belgradista yömyöhään viimeisenä iltana, valitse iltapäiväbussi.

Lähdetäänhän maata pitkin matkalle muutenkin jo itse matkan vuoksi, ei vain päästäkseen perille.

Saapuminen Sarajevoon

Sarajevossa on kaksi linja-autoasemaa.
Pääasema sijaitsee rautatieaseman vieressä keskustan liepeillä.

Lukavican asema, jonne Belgradin bussit yleensä saapuvat, sijaitsee muutaman kilometrin päässä keskustasta Lounais-Sarajevossa Serbitasavallan puolella.
Lukavican asemalta pääsee Serbian lisäksi myös Montenegroon ja Bosnian Serbitasavallan kaupunkeihin.

Aseman pankkiautomaatista voit nostaa Bosnian markkoja.
Alunperin Saksan markkaan sidottu Bosnian markka on nykyään sidottu kiinteästi euron kurssiin.
Yhdellä eurolla saa noin kaksi markkaa. (Tarkalleen 1,936 markkaa).

Varsinkin pimeään aikaan Lukavicalle saapuvan kannattaa ottaa taksi keskustaan.
Näin teimme mekin.
Vaikka saavuimme vasta hiukan ennen puolta yötä, ehdimme vielä kävelykadun varren ravintolaan syömään ćevapeja, kuten Sarajevossa kuuluu.

Sen jälkeen kallistimme päämme samalla kävelykadulla sijaitsevan *Pansion Sebiljin tyynyihin.
Vaatimattomasta, mutta suuresta huoneesta pulitimme reilut 13 euroa.

Seuraavana aamuna matka jatkui jalan kohti synttärijuhlapaikkaani vuoristossa.

Scroll to Top