Belgradin baarimaailma on huikean monipuolinen.
Oma paikka löytyy helposti niin hipsterille, yhtä lasillista päivän päälle omassa rauhassa kaipaavalle kuin yökerhobilettäjällekin.
Meidän makuun parhautta on kuitenkin tuopillinen korttelikapakassa uusien tai vanhojen kavereiden kanssa.
Belgradilaiset viettävät mielellään aikaansa tavaten ystäviään julkisilla paikoilla, usein juuri baareissa tai kahviloissa.
Ne ovat illasta toiseen täynnä, vuodenajasta riippumatta, mutta hyvin humalaisia serbejä harvoin näkee.
Iloinen puheensorina sen sijaan raikaa, usein kovaäänisellä musiikilla säestettynä.
Baariin saapuvia ystäviä tervehditään halauksin ja poskisuudelmin, joita annetaan kolme kappaletta.
Myös miehet antavat poskisuudelmia toisilleen.
Ensikertalaisena et yleensä saa vielä poskisuudelmia, mutta seuraavana iltana samaan paikkaan palatessasi olet jo vanha tuttu, joten heitä suomalainen introverttius nurkkaan ja ota halit ja pusut vastaan, – nyt olet Balkanilla!
(Vasen, oikea, vasen – näin ei päät kolise yhteen).
Toisaalta jos olet istahtanut baariin työskentelemään, ei kukaan tule häiritsemään sinua.
Valitse itse minä päivänä olet sosiaalinen, milloin taas kaipaat omaa rauhaa.
Miljoonakaupunki Belgrad ottaa sinut vastaan sellaisena kuin olet.
Tervetuloa savuiseen salonkiin
Kesäisin sekä asukkaat että turistit kansoittavat kaupungin lukemattomat terassit.
Sydäntalvella istutaan sisällä, mikä voi tupakansavuun tottumattomalle olla hieman tukalaa, tupakointi kun on edelleen sallittua useimmissa ravintoloissa.
– Belgradin sadoista ravintoloista vain kourallinen on savuttomia.
Kesä on onneksi pitkä ja terassilla tarkenee yleensä huhtikuulta marraskuulle asti.
Baarien sisätilat ovat yleensä tunnelmallisia ja vanhojen talojen kivijalkaravintoloissa tyypillistä on korkeaan liiketilaan rakennettu parvi, joka tuo lisää asiakaspaikkoja.
Myös kellariravintoloita on paljon.
Taustalla soi usein jazz.
Kekseliäitä sisustusratkaisuja riittää: Terassipöytinä voi olla vanhoja ompelukoneita ja terassin seinäminä halkaistuista pakoputkista tehdyt kukkalaatikot.
Luovuutta on harrastettu ennenkin.
Kalemegdanin linnoituksen alla toimi 90-luvun sodan aikana yökerho vanhassa itävaltalaisten ruutikellarissa, jossa säilytetään myös roomalaisajan arkeologisia löytöjä.
Antiikin ajan alttari toimi DJ:n pöytänä ja sarkofagissa pidettiin jäiden seassa oluet kylminä.
Paikka oli kirjaimellisesti pomminvarma biletila.
Nykyään muistona noista ajoista ovat valitettavasti kivilattiaa mattona täplittävät purukumit, jotka on sylkäisty siihen neljännesvuosisata sitten.
Belgrad tunnetaan yöelämästään, mutta nykyään sen kuva on monipuolistunut ja rauhoittunut.
Me emme ole yökerhoihmisiä, joten emme ole niitä myöskään testanneet.
Toki niitäkin edelleen Belgradista löytyy.
Belgrad on yksi Euroopan turvallisimpia pääkaupunkeja, jossa yölläkin voi liikkua varsin huoletta.
Yökerhoihin suuntaaville kuitenkin pieni varoituksen sana, että melkoisen iso osa paikallisesta rikollisuudesta tapahtuu nimenomaan yökerhoissa.
Monin eri tavoin. Eli jos menet, niin älä kanna mukanasi koko omaisuuttasi, älä vedä suomalaisia örvellyskännejä, äläkä sekaannu outoihin porukoihin.
Paino sanalla outo.
Serbit yleisesti ottaen ovat erittäin auttavaisia ja vieraanvaraisia ihmisiä.
Täällä siis suositaan alkoholin kohdalla ennemmin laatua kuin määrää.
Yksi tuoppi illassa saattaa hyvinkin riittää, kun sen saa nauttia hyvässä seurassa.
Panimobaarit panevat parastaan
Pienpanimo-oluisiin keskittyneitä ravintoloita on useita ja esimerkiksi Black Turtle -panimolla on jopa kokonainen ravintolaketju.
Monilla muillakin pienpanimoilla on omia ravintoloita.
Kysy rohkeasti baarimikolta suosituksia oman makusi mukaan!
Serbiassa tehdään myös erinomaisia viinejä, jotka ovat maan hintatasoon verrattuna kalliita, mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoisia.
Eivätkä ne siinä vitosen lasihinnan paikkeilla suomalaista budjettia pahemmin verota.
Esteettömyys ei baareissa valitettavasti aina toteudu, sillä WC voi sijaita kellarissa tai yläkerrassa ja katutasossakin se saattaa olla ahdas.
Pöytiintarjoilu on itsestäänselvyys pienimmissäkin paikoissa, myös terasseilla. Monet paikat sallivat lemmikkeläimet myös sisällä.
Hintataso on edullinen, kuten Belgradissa muutenkin.
Ison tuopin (0,5 l) serbialaista hanaolutta (pivo toceno) saa keskustassa tyypillisesti 200 dinaarilla, eli 1,70 eurolla.
Olutmaassa kun ollaan, voi halutessaan aivan hyvin tilata myös pienen tuopillisen, joka myös tuodaan pienessä tuopissa.
Viinilasillinen maksaa kaksi-kolme euroa.
Halvempiakin paikkoja, jos toki myös kalliimpia keskustasta löytyy.
Ja parin kilometrin päässä ei-trendikkäällä alueella tuopin hinta on 120 RSD eli noin euron.
Skadarskan alkupäästä, Bar Casablancan ulkopuolelle pystytetyltä myyntipöydältä saa lasillisen rakijaa seisaaltaan juotuna sadalla dinaarilla, mutta baareissa lasillisen hinta on yleensä noin 160-180 RSD (puolisentoista euroa).
Alkoholittomista juomista suosittuja ovat kahvi, paikallinen kolajuoma Cockta ja tuorepuristettu sitruunamehu (limunada).
Kupillinen serbialaista, eli turkkilaistyyppistä, kahvia (domaca kafa) maksaa noin satasen, cappuccino halvimmillaan 120 dinaaria.
Belgradin hanavesi on juotavaa. Älä pelästy kalkkista harmautta, vesi on puhdasta! Pienemmillä paikkakunnilla saattaa olla syytä tarkistaa asia erikseen.
Baaritarjonta muuttuu Belgradissa ravintolavalikoimaakin nopeammin.
Monet paikat ovat kuitenkin onnistuneet säilyttämään suosionsa ja konseptinsa vuosikaudet.
Pikaoppaastamme Belgradiin löydät yleisiä vinkkejä Serbian pääkaupunkiin, sekä nähtävyyksiä ja pienen sanaston.
Majoitusvinkeille olemme koonneet erillisen oppaan.
Hintatiedot ja valuuttakurssit ovat maaliskuulta 2020.
Etsi oma suosikkibaarisi Belgradista päivittyvältä listaltamme.
Paluuviite: Serbian fantastiset viinit | Please be seated for takeoff
Todella tunnelmallinen baarikuva tuo, jossa maalattu saksofonisti ja vaarin kalsarit. Tulee heti olo, että jes, tuonne! Omasta Belgradin-matkastani on jo aikaa, kirjoitin kaupungissa Mondon Madeira-oppaan käsikirjoituksen valmiiksi joskus liki 15 vuotta sitten (muistiinpanot oli kyllä kerättty Madeiralta). Jo silloin kaupungissa oli ihan loistava meno, joten voin vain kuvitella, millaista siellä on nykyisin.
Tuo Jedno Mesto eli ”Yksi paikka” on yksi kestosuosikkejamme!
Ihan mahtavaa kuulla, että sinäkin olet tehnyt täällä kirjallisia töitäsi! Meillähän on työn alla kirja nimenomaan Belgradista ja mulla myös pitkään tauolla ollut Japani-aiheinen opus. Tämä on kyllä inspiroiva kaupunki!
Mehän tultiin tänne eka kerran vasta 4 v sitten ja rakastuttiin tunnelmaan. Ei meidän pitänyt ikinä muuttaa tänne, mutta vaivihkaa vain jäätiin.
Pitäiskin lukea tuo oppaasi, mähän pyöritin taannoin jonkun aikaa maahantuontiyritystäkin ja tuotiin työparin kanssa mm. Portugalista korkkituotteita. Maa tuli tutuksi, mutta vain mantereen osalta. Madeira on vieläkin kokematta.
Belgrad kuulostaa kyllä kivalta kohteelta ja täältä löytyikin varsin kattavasti infoa siitä! Tuo oli erittäin hyvä muistutus, että ravintolat eivät ole savuttomia, joten oma matkamme on tosiaan ajoitettava aikaan, jolloin terasseilla on mukava olla.
Tämä on kyllä todella monipuolinen kohde. Tuntuu siltä, että tänne on jäätävä vielä vuosiksi, että ehtii nähdä edes murto-osan kaikesta mitä haluaisi!
Mutta toisaalta muutamassa päivässäkin saa paljon irti, eikä täällä ole ”pakollisia” nähtävyyksiä kierrettäväksi ja jonotettavaksi, niin voi keskittyä fiilistelemään itse kaupunkia ja kaikkeen mikä itseä kiinnostaa.
Suoslttelen ehdottomasti tulemaan kevät-syksy -välillä. Paitsi tupakoinnin vuoksi, niin Belgrad on parhaimmillaan lämpiminä aikoina kun kaupunki elää kaduilla. Terassikelejä riittää onneksi puolet vuodesta ja varsinainen talvi on lyhyt (lähinnä joulu-tammikuu, joulu-helmikuu), mutta se on kylmä ja usein luminenkin.
Kirjoittelemme täältä pikkuhiljaa lisää juttuja ja vinkkejä saa kyselläkin!
Tervetuloa Belgradiin!
(Sitten kun matkustaminen on taas sallittua).