11.7. uutisia Serbiasta, tajuttomia viiniopintoja ja leppoisaa elämää Ranskassa

Uutisia Serbiasta ja leppoisaa uuden elämän tapailua Ranskassa. Olen myös päntännyt viinikokeeseen järjen rajamailla.
Belgradin ja Montpellierin lisäksi sijainteina ainakin Mykonos, Perugia, Tampere, Helsinki ja Sremski Karlovci. Sekä Istanbulin lentokenttä. Mahdollisesti myös Salo.
Tässä päivän Facebook-muistot jälleen editoimatta ja sensuroimatta, työränttäyksineen päivineen, enjoy!

Muuten, tuohon Ranskan kesäkotiimme liittyy vahvasti elämänmuutoksemme alku ja se, miksi tämä blogikin täyttää ylihuomenna jo 10 vuotta. Lue eteenpäin!

*Kooste sisältää affiliatelinkkejä majoituksiin

11.7. uutisia Serbiasta, tajuttomia viiniopintoja ja leppoisaa elämää Ranskassa

2010
Helsinki

seuraa helsinki cupin avajaisia henkan terdellä ja siirtyy parin tunnin päästä rotterdamiin huutamaan holtsut voittoon

*

HOLLANTIIII!!!

*

some goals please!siis holtsut pliis!

2011
Mykonos

aamulla mykonos, kreikka.tasan 30 vuoden tauon jälkeen kreikka.kylläpä aika juoksee!

Tämä oli se ensimmäinen Kreikan-matkani, kun taas tuosta toisesta emme taida olla kirjoitelleet mitään. (Tai mun toisesta, Ismo matkusti yhteen aikaan Kreikassa useastikin, siinä missä mulle ykköskohde oli Italia.)

2013
Perugia

Nyt osasin jo nukkua muutaman tunnin, Italia vie stressin. Lisääkin tarvis, mutta tekis jo mieli koluamaan Perugian kujia. Ehkä maltan kuitenkin odottaa että tuo mies saa tarpeeksi unta ja käyn sitten sen kanssa aamiaisella. Yleensä en niitä pahemmin harrasta, mutta täällä kun saa tuorepuristettua sitruuna- ja greippimehua, niin pakkohan sitä on mennä juomaan. Juomista puheen ollen, ei jaksettu lähteä eilen unettoman yön jälkeen perille päästyämme hotellia pidemmälle illalliselle, mikä ei ollut huono valinta. Ruoka oli varsin mainiota ja viini maksoi 14€ pullo. Ei talon viini, vaan listalta valittu.

*

Tanja Mikkola on henkilön Ismo Lehtonen kanssa paikassa *Chocohotel Perugia – Isola Dei Golosi.

Altaalla

*

*Perugian hotlalla, loppuis jo sade!

Lue täältä lisää Perugiasta

2014
Porto

Ei päivityksiä, mutta Portosta voit lukea täältä.

Leppoisaa elämää Ranskassa

2015
Montpellier

Kukkahattusetä

*

Kissat voitettu puolellemme. Ei yllätys. Vaikka toista väitettiinkin näkymättömäksi. Kyllä kissa kissan tunnistaa. Voisin jäädä tänne pysyvästi! (Vai sanoinko sen jo?)

*

Our man in Havanna, no, wait, in Montpellier!

*

Toppatakkia vain päälle sitten siellä, eikö se sää ollut vain asennekysymys
(Paleleehan täällä toki yöllä)

*

Something I have always dreamt of: a french balcony with white curtains besides my bed #home #montpellier

*

Brunssi

*

Rentoo populaa

*

Viikonlopun kasvikset 9€. Lisäksi juustoa, possua ja limousin-härkää (joka maksoi 20€/kg)

*

Sipulit, kesäkurpitsat, perunat grillissä. Lopuksi seuraksi possu. Ei sillä että tuota grilliä lämmitykseen tarvittaisiin, edelleen +31.

Kommentit:

Kaveri: No, täällä on +17. Just nyt ei sada.

Kaveri 2: Oijoi kuumaa! Toivottavasti lähellä viileä meri, kuten täällä

Minä: On tuossa kymmenen kilometrin päässä meri, mutta vielä ei olla käyty.
Viilennystä ei kaipaa yhtään. Mähän vasta alan tarjeta +25:ssa ja varman päälle paras olla vähintään 30. Tänäänkin oli 35 ja vain nautin!
Tosin on tässä itellekin sen verran totuttelemista pitkän kylmän jälkeen, että pitkät patikoinnit saa unohtaa ja lyhyemmillekin mennään vasta vähän myöhemmin, ettei pumppu petä. Alkuun vain kaupunkikävelyitä. Tänään laiskoteltiin kotona ja tehtiin vain viiden kilometrin pikkukävely.

Lue Montpellierin houkutuksista täältä. Mainittu lähirantamme taas löytyy täältä ja kivasta kesäkodistamme kerron täällä.
Ylihuomenna, 13.7.26, tämä blogi täyttää kymmenen vuotta ja sattumoisin tuo viimeisin kesäkotijuttuni liittyy vahvasti siihen, miksi tätä blogia edelleen kirjoitan. Isompi elämänmuutoksemme alkoi tuolla reissulla.

2016
Helsinki

Onneksi tuo maali tuli nyt kuitenkin reilusti pelaamalla.

*

Muitos parabéns Portugal!

*

Altitude apps for iPhone?

Anyone tested which one is the best? Any free versions?
(For checking current level, but preferrably one you can check altitude on the map beforehands)

Vuoritrekkaajat ja muut, onko suositella korkeusmittaria iPhoneen?
Sekin riittää jos näyttää sen hetkisen korkeuden, mutta parasta olisi jos voisi tsekata ennalta kartalta tiettyjen paikkojen korkeuden.
Reitin tallennuskin olisi plussaa, mutta sen toki voi tehdä vaikka sportstrackerilla (kun joskus muistaisi).

Kommentit:

Minä: J, sulla oli joku padillä?
H? C, T, M? Whoever mountaineers i know?

Kaveri: Jep, tämä: Altitude Meter Free!! Toimii siis ilman data-roamingia.

Minä: Jes, kiitos!
Kävinkin jo katsomassa tuota ja meinasin ladata, mutta alkoi epäilyttää kun applestore pyysi korttitietojen vahvistamista, vaikka pitäisi olla ilmainen.
Mutta jos tuo on asiallinen, eikä lähde mitään kk-veloituksia, niin uskallan syöttää tiedot.

K: Ainakin iPadille se on täysin ilmainen. En muista kyselikö itse ladatessani korttitietoja, mutta ainakaan mitään veloitusta ei ole tapahtunut. Toimii mielestäni hyvin.

Minä: Latasinkin heti  Täytyy alkaa testailla liikkuessa, vaikkei ne lukemat täällä Helsingissä pahemmin vaihtele. Ehkä täytyy kiivetä Tähtitorninmäelle katsomaan tuleeko pari metriä lisää

K: Juu, enpä minäkään kyseistä appia Suomessa tarvinnut. Että olenko nyt 18 tai 19 metriä merenpinnan yläpuolella .

2017
Belgrad

Tämä sitten jaksaa aina vain naurattaa minimalistia.

Jos minimalismi kiinnostaa, käväisepä myös Minimaattori-blogissani.

*

4/7. Mustavalkokuvahaaste M-L:lle. Säännöt kuuluu, että ei selityksiä, mutta koska teen mitä huvittaa, niin kerron, että täällä alkaa jo tarjeta nukkuessa. Päivälämpötilan ollessa neljänkympin paikkeilla, yölläkin jäädään 28 asteeseen. Alkaa kaivata tätä yhdessä Malagan asunnossa ollutta tuuletinta, jolle ei ollut vielä keväällä käyttöä, tai no, paitsi kuvauskohteena.

2018
Belgrad

Kyllähän sitä kannattaa aina seistä töissä ilmaiseksi odottamassa että kosmopoliitti hypistelijä joskus ostaisi jotakin.

Kommentit:

Kaveri: Renkaanpotkija!

Minä: Just!

K1: ihan paras toi loppu joka ei näy: teidän kun olen kerran käynyt Rodoksella! Eli rantalomakohteessa kannattaa..

Kaveri: Älä nyt, sehän oli käynyt kahdesti!
Sitä vaan ei tunnu tietävän, että näissä kohteissa ihmiset paahtaa pari kuukautta kellon ympäri, että eläisi koko vuoden niillä tuloilla.
Ja hypistelijä ei tuloja tuo, mutta yrittäjän ei hänen mukaansa palkkaa tarvitsekaan.

Kaveri 2: Hyi Helvetti.

Kaveri 3: Voisi olla vaikka Bo Hagerin näkemys tämä.

Kaveri 4: Eikös tossa ole ideana se, että kirjoittaja miettii, että olis kiva joskus edes unelmoida uusista koruista ja vaatteista niitä hypistelemällä ja jospa joskus tulis se päivä, että unelmoimisen sijaan vois jotakin ostaa, mikä vaikuttaa tosin epätodennäköiseltä, koska yrittäjänä ei ole varaa. Tiedä sitten, viitsiikö hän todellisessa elämässä käydä niitä hypistelemässä, ehkä pikemmin odottaa sitä päivää, että hypistelyn tarkoituksena olisi johtaa sen tuotteen pariin, jonka sitten ostaa.

Minä: Mä en usko tämän tehneen päivääkään töitä yrittäjänä.

K4: Mietin myös, että ei se varmaan oo siltä kauppiaalta pois, että siellä joku vaan hypistelee jotain. Tuskin ostavia asiakkaita jää tulematta sen tähden. Ties vaikka houkuttelis asiakkaita, liike, jossa on asiakkaan näköisiä ihmisiä versus vaikkapa tyhjä liike. Ja kenties hypistelevä myös kerryttää sellaisen liikkeen hyvää mainetta, jossa suhtaudutaan ystävällisesti myös niihin “mä vaan kattelen” ihmisiin kun taas sellaisesta antaa muille huonoa palautetta, jossa ilmapiiri oli epäystävällinen.

Ismo: Kuitenkaan yrittäjä tuskin haluaa olla liikkeessään iltamyöhään seitsemän päivää viikossa vain siksi, että joku haluaa käydä hypistelemässä hänen tuotteitaan ja “ehkä” ostamassa jotain.

Minä: Joo eihän tässä asiakaspalvelun tasosta ollut kyse, vaan siitä että tämän mielestä yrittäjän pitäisi olla aina töissä, että hän pääsisi hypistelemään tavaroita.
Ja se ettei se edes maksaisi mitään kun ei palkkaisi myyjää kun yrittäjä itse seisoisi siellä huvikseen illat ja sunnuntait. Mikä ihme siinä on, että kaikille muille suodaan viikkovapaat ja palkalliset lomat, mutta yrittäjän pitäisi jaksaa painaa 24/7 ihan vain siitä ilosta, että joku ehkä joskus ostaa jotakin.

K4: Jaa, luin ton ihan väärin. Kuvittelin, että siinä on itse yrittäjä ironisoimassa yrittäjänä olemisestaan, että yrittäjänä ei oo varaa kuin hypistellä ja turha hänen on syyttää palkkakuluja varattomuudestaan, koska hän voi itse olla aina töissä. Mutta vähän ironinen sävy mun mielestä tossa kuitenkin on, voi sen lukea niinkin, että hän on sen yrittäjän puolella, että kuvailee sitä yrittäjän tilannetta, joka joutuu palvelelemaan iltaisin ja viikonloppuisin hypisteleviä asiakkaita ja että oletetaan, että yrittäjältä ei mee niitä palkkakuluja, koska hän voi itse olla töissä palkattujen työntekijöiden sijaan.

Minä: Joo toi on niin rajua tekstiä, että epäilen kyllä ironiaksi.
Mutta kyllähän näitä oikeastikin riittää.
Kuluttaja-asiakasaikoina mullakin oli näitä, jotka soitti sunnuntaina puolilta öin ja loukkaantui kun ehdotin että voisimme palata aamulla asiaan.

Kaveri 5: Urgen sprergen ovelurgen

Kaveri 6: Trolli  Pakko olla 

Ismo: Kansainvälinen trolli 

2019
Belgrad -> Istanbul -> Helsinki

2026: Ehkä myös Salo, mutta en jaksa muistaa, jäimmekö Helsinkiin yöksi vai jatkoimmeko kentältä suoraan Saloon.

On muuten hauska huomata tälleen yöllä, että lento on aamulla ysiltä, kun oli toiveikkaasti muistellut, että kotoa pitäisi lähteä ysiltä.
Sittenkin puol seiskalta.
Ei siinä sit mitään.

Pakkaus, suihku ja duunit purkkiin.
Historia toistaa itseään: lennoille lähdetään aina nukkumatta. Viimeksi ei ehtinyt ollenkaan, josko tänään edes pari tuntia.
Viikonvaihteen majapaikat on kuitenkin järkätty.

Kommentit:

Minä: Ei ehtinyt. Klassisesti siis samoilla silmillä.

Kaveri: Tervetuloa edes lyhyelle piipahdukselle kotimaahan. Verestämään Suomen kesää.

Minä: kiitos!

*

Neroparka itki ja puri ja pyöri jaloissa kun huomas että laukkuja pakataan.
Sitten se lähti ulos.

Äsken tuli takas ja kehrää riemuissaan mun jalkaa vasten, ettei isi ja äiti lähteneetkään mihinkään.
Kohta pitää tuottaa uusi kauhea pettymys pienelle.

Kommentit:

Ismo: Piipana oli koko eilisen päivän levoton, kun huomasi jotain olevan tekeillä 

Kaveri: Ettehän te sitä voi jättää?

Minä: no ei todella haluttais, mutta meillä on tänä vuonna muutama reissu mitkä on pakko hoitaa kun on sovittu silloin kun ei Nerosta vielä tiedetty.

K1: hoitaja siksi aikaa?

Minä: joo tottakai on hoitaja. Naapuri huolehtii. Siellä Nero käy muutenkin joka päivä tervehtimässä kivaa naapurintätiä. 

K1: no hyvä.

Kaveri 2: Rakkauden toinen, repivämpi puoli… no – kyllä Nero tottuu kun ootte poissa, eikös joku luvannut huolehtia? Ja sitten tuutte takas 

Ismo: Niinpä, mutta piipanalla on kova eroahdistus 

K2: Siks mulla on aina vähintään kaksi koiraa, A hyppäsi aikoinaan matkalaukkuun kun oltiin lähdössä, ja oli mulle pari päivää vihainen kun tultiin takas. Oon yrittänyt nyt opettaa sanaa “kohta”, mikä tarkoittaa että tulen pian takas.En tiedä tajuavatko. Tsemppiä ja hyvää matkaa 

Ismo: Kiitos 

Kaveri 3: Kyllä se Nero siitä oppii ja tottuu. Oppii luottamaan että tulette takaisin. Meilläkin katti alkuun kiukutteli kun oltiin reissussa. Nyt se katsoo ilmeellä “ai te tulitte jo” no anna ruokaa 
Mukavaa matkaa

Minä: kiitos! Toivotaan. Nerohan on nyt itkenyt viiden minuutin kauppareissuakln viimeisen kuukauden sen jälkeen kun tultiin viimeksi Suomesta.
Onneksi se tykkää myös naapurista ja menee mielellään sinne. Nero saa nyt valita kummassa kodissa on, mutta ruoka ja silitykset on lähellä.

Kaveri 4: Se on hyvä että on verkosto joka hoitaa kisua. Kissojen pitäisi saada maailmanlaajuinen arvostuksen nousu.

Katsoin juuri Hämeenlinnan (?) löytökissatalon hoitajan päivityksen siitä, mitä hän on nähnyt. Kuvottavaa katseltavaa, miten kissat jätetään “onnellisesti” vapaaksi ulos ilman hoitoa.

Minä: joo ne on raivostuttavia! En käsitä miten ihmiset pystyy sellaiseen, kun meistä tuntuu pahalta käydä ulkona syömässä tai edes töissä kodin ulkopuolella kun Nero ikävöi.

*

Tanja Mikkola  matkusti paikkaan Istanbul paikasta Аеродром Никола Тесла Београд

Pitää mennä etelään päästäkseen pohjoiseen.

*

Tanja Mikkola  matkustaa paikkaan Helsinki paikasta Helsinki-Vantaa Terminaali 2

Tämä kaipasi jo vaihtoa hienoon kultakantiseen kun vanha alkoi jo olla vähän reissurähjä ja aika lopussa.

Melkoisen akuankkapassin sain kun passinnumerossa on viisi samaa numeroa ja kaksi muuta.
Ainakin on helppo muistaa ulkoa kunhan viranomaiset uskoo aidoksi.
Edellisen passin numeroa en oppinut koskaan ulkoa, mutta sitä edellisen muistan vieläkin.

Jos olet uusimassa passia lähiaikoina, kertaa täältä tuoreet ohjeet.

Uutisia Serbiasta ja kollegiaalista sanansäilää

2020
Belgrad

Kappas vain, Suomessakin aletaan uutisoida vähän paremmin Serbian tilanteesta.

Jatkossa kuitenkin toivoisin, että kollegat tilaisivat meiltä juttuja tai edes vastaisivat juttutarjouksiin, varsinkin kun käyttävät lähteenä.
Mulla ei ole varaa toimia ilmaisena uutistoimistona, varsinkin kun tämä korona-aika on vienyt kaikki tulot.

Alan olla sen verran kyllästynyt, että pohdin taas vakavissani ihan muita bisneksiä.
Just nyt en jaksa ainakaan päivittää tuoreinta omalla ajallani. Sen vuoksi en opiskellut vuosikausia ja tehnyt työtä alalla neljännesvuosisataa, että pääsisin tekemään ilmaisia taustatoimittajan töitä.

Kommentit:

Kaveri: Täh? Mitä tapahtui?

Minä: siis olen vain kyllästynyt siihen, että Serbiasta on ihan mahdoton saada juttuja läpi. Tällä viikolla mellakoista on uutisoitu jopa virheellisesti ja olen yrittänyt avata asiaa täällä seinälläni. Olen myös tarjonnut juttuja ja oikonut pahimpia virheitä meilillä, mutta niihin ei edes vastata.
Mutta jännästi nyt sitten alkaa tupsahdella juttuja aiheesta huomioiden kaikki nuo pointit, joista olen kirjoittanut.

K1: no jo on törkeää.

Minä: jep. On ihan kiva, että Serbia näkyy edes joskus uutisissa, mutta jos ei yhden yhtä juttua voi ostaa, niin kaivakoon jatkossa tietonsa sitten vaikka sieltä Serbian hallituksen kanavilta. Jos ei eri osapuolten, tavisten ja asiantuntijoiden, hallitusmyönteisten, opposition, äärioikeiston, rokotevastaisten ja vaikka koirankusettajien näkemykset aiheesta kiinnosta, niin siinähän sitten kirjoittelevat kahjoja väärinkäsityksiä.
Onneksi on muutama hyvä asiakas, joille voi tehdä juttuja eri aiheista täältä ja muualta.

Olis vain kiva kun edes vastaisivat juttutarjouksiin rehellisesti miksi eivät osta. Kai tässä sitten vain on niin ammattitaidoton pelle, ettei ole väliksi edes vastata ”ei kiitos”. En kyllä tiedä miksi taustoitus silti kelpaa.

Noh, me avaamme nyt viinin ja syömme kohta salaattia lauantain kunniaksi ja unohdamme hetkeksi työt tai työttömyyden.

K1:

Kaveri 2: kannattaisiko siivota ”kavereita” listalta…

Minä: ei. Parempi, että heräävät pohtimaan meidän alan kehitystä.
Sitä, millaisia riskejä piilee siinä, että julkaistaan yksipuolisia juttuja samoista lähteistä.

Mä oon jo välissä opiskellut uusia ammatteja alan heikentyessä ja saatan hyvinkin hypätä kehittelemään uusia bisneksiä.
Mulle journalismi on vaan ollut niin tärkeä ala, demokratian kulmakivi, että en lähde hiljaisesti.
Tämä kyykyttäminen saa kyllä riittää.

Mutta on tässä uusia ideoita, joiden kehittelyyn on nyt hyvää aikaa, kun juttuja ei osteta.
Muutamankin yrityksen perustaneena ja jatkuvasti kouluttautuneena uskon kyllä löytäväni paikkani.
Onhan mulla kuitenkin koulutusta ja kokemusta esim. ulkomaankaupasta ja copywritingista.

Jatkossa sitten juttuja vain niille harvoille hyville asiakkaille, jotka arvostavat. Ei ole oikein järkeä käyttää isoa osaa työajastaan juttutarjousten väkertämiseen turhan takia.

Kaveri 3: Kun joka paikassa säästetään niin ei edes vissiin YLE lähetä enää ketään maailmalle. Sitten varastetaan säälimättä muilta

Minä: joo.
Eikä tarvisi edes lähettää, kun ollaan jo täällä akkreditoituina ja kontaktit on valmiina. Vituttaa kuin pientä eläintä.

K3: Toi potkii omaan jalkaan. Mä en yhtään luota ulkomaantoimittajaan joka istuu läppärin ääressä jossain vitun Espoossa, juo lattekahvia ja kopipeistaa muiden kirjoittamia juttuja

Ismo: Hullua kyllä jopa hallitus nyt epäsuorasti ja varovasti myöntää, että mielenosoituksissa on kyse muusta kuin koronarajoituksista puhuessaan ihmisten turhautumisesta ja vihaisuudesta. Tämä tieto tuskin on kylläkään Suomen uutisdeskejä tavoittanut. Tai tätä kautta menee varmaan perille…

Minä: Sepä. Ja mitäpä sitten kun kukaan ei enää luota mediaan.
Mut hei onhan se hienoa, että korjaavat nyt virheitä, kun viikolla julkaistiin juttuja vain Serbian hallituksen kanavat lähteenä.
Oli pakko oikoa näitä, kun siellä sun täällä ihmiset alkoi ihmetellä, että ovatko serbit niin idiootteja, että mellakoivat koronarajoituksia vastaan. Eivät ole.

K3: Vähän sama kun me uskottaisiin vain Kremliä siinä mitä Venäjällä tapahtuu. Siellä on pakko olla omat paikan päällä

Minä: Juuri näin.

Kaveri 4: Tällä hetkellä kaikissa mediataloissa ostobudjetit on nollassa. Varsinkin niissä, joissa on yt-neuvoteltu ja lomautettu. Kaikkien tulot ovat pudonneet kymmeniä prosentteja. Täytyy vain toivoa, että tilanne paranee nopeasti.

Minä: miksi lehtiä sitten edelleen julkaistaan?
Ja miten kaikkien tulot ovat pudonneet kymmeniä prosentteja? Onko alan palkkoja leikattu?
Ja oikeuttaako se käyttämään taustamatskujani ilmaiseksi?
Mun käsitys kun on, että joko maksetaan tai jätetään käyttämättä.

No, kuten sanottu, en viitsi enää ihan jokaista käännettä taustoittaa täällä ilmaiseksi.
Valvoin kolme yötä tilannetta seuraten, tsekkasin monen maan mediat, kokosin tietoa, jaoin täällä ja lähetin meilillä.
Mä haluaisin, että täältä jaettaisiin oikeaa tietoa silloin kuin jaetaan, mutta kyllä mun nyt vaan on käytettävä aikani uusien tulonlähteiden keksimiseen sen sijaan, että pakertaisin ilmaiseksi.

K4: Lehtiä julkaistaan käytännössä omien toimittajien ja kirjeenvaihtajien voimin. Miksi alan palkkoja pitäisi sinusta leikata, lomautus sitä paitsi tavallaan on palkan leikkaus, joten siinä mielessä vastaus on kyllä. Ja alan mediaani palkka on ollut laskussa vuosia, kuten tiedätkin. Mainostulojen lasku on median tyypistä riippuen ollut luokkaa -30-50% ja se on käytännössä suoraan viivan alta pois. En tunne tuota tautamateriaalicasea en tunne, mutta eihän toisen työtä saa luvatta ja korvauksetta käyttää.

Minä: siis mitä? Miten mä toivon alan palkkojen leikkausta? Kerroit palkkojen laskeneen kymmeniä prosentteja ja ihmettelin sitä.
Meillä työt ja sitä myöten palkkiot ovat laskeneet lähes 100%. Koko tänä vuonna on tehty vain muutama juttu.
Juttutarjouksiin ei edes vastata, mutta matskut kelpaa.

Jos ei ole varaa ostaa juttuja, niin sitten ei myöskään käytetä matskuja. Lainatkoon sitten ilmaiseksi vaikka niitä virheellisiä lähteitä.
On kaksi vaihtoehtoa: julkaista ammattilaisten tekemää asiallista tietoa tai kirjoittaa mitä sattuu lähteitä tarkistamatta.
Siinä voi sitten miettiä mitä journalismille tapahtuu, kun lukija ei voi luottaa mihinkään.

Kaveri 5: M tarkoitti lehtitalojen tulojen pudonneen kymmeniä prosentteja, eikö näin?

K4: Juuri näin. Mediatalojen mainostuloista lähti hetkessä 30-50%. Sen takia monissa taloissa on lomautettu henkilökuntaa. Se taas käytännössä merkitsee ulkoisten ostojen jäädyttämistä, muutenhan lomautukselle ei olisi todellisia perusteita.

Minä: Ok! Tuosta ”kaikkien tulot” sai väärän käsityksen. Mutta oli miten oli, se ei oikeuta tähän.
Jos ei ole varaa ostaa ulkoa, niin sitten tehdään itse.
Plus että jokusessakin talossa olisi syytä harkita kannattaako maksaa uutistoimistolle, jos se jakaa virheellistä tietoa. Aika vaarallista journalismin kannalta.
Eikä yksipuolisuus yleensäkään ole ehkä kannattavin ratkaisu media-alan kriisiin.

Kaveri 6: Miten käykään mediatalojen osakkeenomistajaraukkojen… 

Kaveri 7: Myötäelämiseni.

Kaveri 8: Harmittaa tuo joidenkin mediatalojen ja toimittajien toiminta ihan näin sivullistakin. Kun olisi tilaisuus saada paikan päältä ammattilaisen juttu, miksei oteta. Ja tosi törkeetä, että käytetään sitten kuitenkin korvauksetta toisen kavereilleen lähettämiä kuvauksia tilanteesta häikäilemättä hyväksi. Eikä tietenkään mainita, mistä tiedot on saatu. Kun luin joitakin uutisia netistä, niin kuvittelin, että ovat tilanneet sinulta jutun. Toki ihmettelin, ettei nimeäsi mainittu.

Minä: joo kaverit ovat lähetelleet mullekin näitä juttuja ihmetellen kuinka tutulta kuulostaa. Ja itsehän siis lähetin tätä tietoa myös mediaan kun jaksoin uskoa, että aiheesta sitten ostettaisiin juttuja tai ei ainakaan ilmaiseksi käytettäisi.

K8: Lisäksi olen sitä mieltä, ettei moiseen menettelyyn oikeuta se, että rahat ovat vähissä.

K3: Nimenomaan noista oleellisista leikataan, montako pikkunilkkiä on saanut fudut niiltä osastoilta joissa kehitetään 2000-luvun monisuuntaista digiviestintää tai mikä vittu se päivän trendi nyt onkaan nimeltään?

Kaveri 9: Oikein.

Kaveri 10: Ymmärrän vitutuksen siitä, että juttujanne ei osteta. Ostobudjetit lienee perin lähellä nollaa monessa paikassa. Mutta sitä en ihan tavoita, miksi suutut siitä että Suomessa vaikkapa Face-päivityksiäsi lukeneet kollegasi korjaavat juttujaan toivomaasi suuntaan. Eikö heiltä olisi epäeettistä olla huomioimatta palautetta ja korjata vääristymiä? Vai miten ajattelit asian? Vai onko teille soiteltu ja pyydetty apua ja teidän työpanosta käytetty ilmaiseksi hyväksi? Ilmeisesti niin? Se on minustakin törkeää. Sitten pitää joko maksaa tai haastatella nimellä.

…mutta älkää suostuuko auttamaan ilmaiseksi ensi kerralla, kun joku tuollaista pyytää!

Minä: kyse on siis siitä, että olen tarjonnut juttuja, joissa olen avannut tätä tilannetta kertoen, ettei ole olemassa vain yhtä näkökulmaa ja oikonut pahimpia virheitä.
Vastaavaa siis kuin mitä viime yöt olen täällä livenä päivittänyt.
Juttuja ei ole korjattu, vaan on julkaistu uusia juttuja taustoitukseni pohjalta.
Mun juttutarjouksiin ei edes vastata, joten pidän kyllä juttuvarkautena käyttää materiaalia hyväksi ilmaiseksi.
Eli ei, mitään ei ole pyydetty, olisikin.

En mä nyt niin tyhmä ole, että tarjoaisin itse ilmaista apua.
Paitsi toki täällä kavereille, jotka ovat saaneet täysin vääristyneen kuvan tilanteesta julkaistun uutistoimistomateriaalin perusteella ja koen siksi tarpeelliseksi korjata niitä.

Plus että ei me olla mitään avustajia, vaan tarjotaan kyllä ihan alusta loppuun asti tehtyä työtä taustoituksineen.
Me ollaan käytetty aika paljon aikaa ja vaivaa kontaktien luomiseen ja maahan perehtymiseen.
Luulisi sen painavan jotakin vaakakupissa kun juttuja tehdään.

Vai miten sinä näet asian? Kun toimit freenä esim. Kiinassa ollessasi, oliko sinusta ok julkaista keräämääsi materiaalia ilmaiseksi? Tai onko se esim. Hesarissa yleinen tapa?
Pikkuisen kaipaisin solidaarisuutta kollegoilta, kun jollain meidänkin pitää tämä toiminta ja eläminen rahoittaa.

K10: Mä en vaan ymmärtänyt, mistä oli kyse. Itse aattelen niin, että jos toimittajana luen Facesta että joku tekemäni/ kääntämäni juttu on ollut vääristynyt, yritän huomioida asian, kun seuraavan kerran olen asian kimpussa. Muu olisi väärinkin.

Ja tietenkään ei ole oikein käyttää toisen työtä ilmaiseksi hyväksi. Mulle ei koskaan moista käynyt toimitusten suhteen Kiinassa. Yksi muun alan yritys pyysi konsultointiehdotuksen ja sitten pölli ideat.

K10: Totta kai oon solidaarinen. Mutta mulla on tapana kysyä, jos en täysin ymmärrä, mistä on kyse.
Nyt vastauksesi jälkeen ymmärsin, että kyse oli siitä, että lähetit yksityiskohtaisen juttutarjouksen, ja uskot, että tämä kyseinen media pölli siitä ideastasi tiedot.

K10: Olinko jotenkin asiaton kysymyksessäni? Pyydän anteeksi, jos olin. Tarkoitus oli todellakin vain kysyä ja saada vastauksia. (Oletan, että vihastuit tuosta Hesari-heitosta päätellen.) Minusta olisi kiva, että asioista voisi keskustella. Ehkäpä minä en osaa muotoilla kysymyksiäni kovin hyvin. Täytyy harjoitella.

Minä: ei kun sori, mä itse ymmärsin väärin.
Ja solidaarisuudella viittasin yleisesti kaikkiin satoihin postauksiani lukeviin kollegoihin ja niihin ostaviin toimittajiin.

Mutta joo, nimiä mainitsematta nämä taustoitukseni on suoraan ainakin kolmella välineellä.
Ja tietysti luettavissa täältä ja yritykseni seinältä.
Näiden lehtien tekemistä jutuista olen saanut hämmästeleviä viestejä, että miten näissä on just ne asiat, joista olen kirjoittanut, mutta ei lähteitä.

Kun olen itse guuggeloinut, niin siinä vaiheessa kun tätä tietoa jaoin, ei ollut yhtäkään uutista millään kielellä oikeista taustoista.
Tunti sen jälkeen kun kirjoitin asiasta, tuli vastaan New York Timesin tuore juttu aiheesta.
Sekään ei kuitenkaan ole Suomessa lainattu lähde, koska siinä ei ollut kaikkea sitä tietoa, jota olin lähettänyt ja kirjoittanut täällä.
Me ollaan taustoitettu aiemmin muutama juttu täältä ihan vapaaehtoisesti, että Serbia näkyisi edes jotenkin uutisissa.
Ja myös sillä, että ehkäpä kollegat joskus ostaisivat juttujakin, mutta niin ei ole käynyt.

Mua vaan oikeasti ottaa päähän, ettei meidän ammattitaitoa arvosteta, vaikka pystytään kaivamaan sellaista tietoa, johon eivät edes isot ja arvostetut uutistoimistot pysty.
Eikä meidän palkkiotkaan olisi mitenkään kohtuuttomia.

Tulipa tässä viikolla vastaan sellainenkin juttu täältä, jonka oli tehneet ihan amatöörit.
Nimet väärin, selvästi käyty jollakin turistikierroksella ym ja samainen lehti aiemmin kertoi juttua muualta tarjotessamme, ettei osta meiltä, koska heillä pitää olla huippulaatua.
Väkisinkin vähän masentaa.

K10: ymmärrän tosi hyvin että vituttaa!
Ja vielä yksi kysymys aiemmasta päivityksestäsi: onko siis niin, että esim AFP-uutistoimiston (käsittääkseni siellä asuvan?) toimittajan juttuihin mellakoista ei voi luottaa? Tiedätkö, mistä se johtuu, jos hän kirjoittaa vääristyneesti? Viittasit edellisessä päivityksessä siihen että siellä asuvat toimittajat eivät voi kirjoittaa rehellisesti? Onkohan näin myös uutistoimistojen kohdalla?

Ismo: Ainakin tässä tapauksessa uutisointi oli puutteellista ja jopa harhaanjohtavaa. Syytä on vaikea varmasti sanoa, mutta todennäköisesti yksipuoliset lähteet. Mikä on outoa jos toimittaja todella asuu täällä, sillä kyllähän maassa asuvalla toimittajalla pitää olla verkostot kunnossa joka suuntaan ja tietoa maan tilanteesta.
Ulkomaille työskentelevälle toimittajalla ei ole täällä turvallisuuden puolesta erityistä hätää.

K3: Jonkun AFP:n on varmaan syytä suojella hyviä suhteitaan maan hallintoon joten vaikka ne tietääkin miten asiat oikeasti on niin on pakko lipoa persettä

Ismo: Voi olla näin. Tosin meilläkin on ymmärtääkseni hyvät suhteet myös hallintoon, mutta haluamme kertoa asioista objektiivisesti.

K3: En tota yhtään epäile mutta silti teillä kahdella on enemmän liikkumavaraa. Ja vitustako sitä tietää mikä mulkku AFP:n ulkomaandeskillä päättää asioista, ne voi olla ihan yhtä rehellisiä ne toimittajat Serbiassa

Ismo: Totta kyllä.

Minä: Serbia on lehdistönvapausindeksissä sijalla 93. Viime vuosina on tultu alaspäin pari sijaa per vuosi.
En mä nyt sanoisi niinkään, että maassa asuminen vaikuttaa, saatiinhan mekin akkreditoinnit ja sillä perusteella pitkät oleskeluluvatkin.

En osaa vastata kysymykseesi miksi AFP välittää virheellistä tietoa.
Siis että onko kyse esimerkiksi pelosta tai laiskuudesta.
Mutuna väittäisin, että laiskuudesta.
On ihan käsittämätöntä, jos toimittaja ei ole verkostoitunut ja törmännyt täällä montaa eri mielipidettä edustaviin ihmisiin.

Se uutinen, että serbialaiset mellakoisivat koronarajoituksia vastaan, oli ihan kuin suoraan valtion kanavalta lainattua.
Mikä ei ole yhtään vähemmän erikoista, jos huomioi sen, että pääministeri Ana Brnabickin vetosi tänään mielenosoittajiin, että jätettäisiin politikointi myöhemmäksi.
Ei tämä maa mikään diktatuuri ole, mutta se on fakta, että lehdistönvapaus ei ole kummoinen poliittisista aiheista kirjoittaessa ja pressa ohjailee mediaa. Oppositiolehtien toimittajia on uhkailtu ja myös pahoinpidelty.

Silti, kuten Ismo totesi, monipuolisen näkökulman saa tuoda esiin. Koska meillä ei ole poliittisia intressejä tämän maan suuntaan, vaan tuodaan vain esiin serbialaisten moninaisia näkemyksiä, niin ei meillä ole ollut mitään ongelmia.
Ja jotta asia olisi mahdollisimman tippaleipä, niin kyllähän Serbiaa vastaan tehdään monenlaista järjestelmällistä propagandaa.
Ja arvaapa vaan kuinka paljon täällä ketuttaa kun se ainoa uutiskynnyksen ylittävä uutinen on sellainen, jossa serbeistä annetaan ihan idiootti kuva.
Siis a la ne mellakoi, ettei tulis rajoituksia.

Oon siis iloinen, että näitä on nyt korjattu, mutta henkilökohtaisesti harmittaa, että asioihin perehtyneiden ammattitaitoa ei arvosteta, vaan mennään yhden lähteen varassa.
Sitten kun lipsahtaa virheiden puolelle, tehdään tosi pahaa vauriota median luotettavuudelle.
Tänä valemedian aikana siihen ei totisesti olisi varaa.

Mutta kiitos, M, kysymyksistä. Hienoa että jaksat pohtia ja purkaa näitä luotettavuusongelmia!

P.S.
Liittyen vielä tuohon lehdistönvapauteen, niin tämänkin ketjun lukee todennäköisesti muutama diplomaatti tai muuten vaikutusvaltainen henkilö.
Meillä ei siis ole mitään syytä pelätä, koska jaamme puolueetonta tietoa monelta kantilta.

K3: Ranskalaisilla toimittajilla on kyllä maine laiskoina paskoina jos ne ei ole niitä saatanan hulluja jotka aidosti nauttii sodasta ja hengenvaarasta

K6: ai on vai?

K3: On vähän sellainen että eivät viitsi kauheasti opetella paikallisia tapoja ja kieliä. Mutta sitten on nää sekopäät joita kaikki kunnioittaa

K6: Nyt tekisi mieli vähän ruveta taustoittamaan, mutta teen Tanjat sekä ranskalaiset enkä viitsi. 

Minä: Mä olen kyllä seurannut paljonkin ranskislähteitä, koska esim. Le Mondella on ollut todella hyviä dokkareita maailmalta. Sellaisia, joita Suomessa toivoisi näkevänsä, mutta harvoin tulee vastaan. Erityisesti Afrikasta, jonka tietyt maat tietysti historiallisesti kiinnostaa Ranskassa, mutta Suomessa koko manner on käsitelty parilla jutulla vuodessa.
En edes viitsi aloittaa tässä minkälaisia vastauksia juttutarjouksiin Afrikasta olen saanut.

K3: Bosniassa ranskalaisia halveksittiin, sekä toimittajia että sotilaita.

K6: RFI (Radio France Internationale) on myös varsin maineikas. Mutta toki on niin, että ranskalaisilla toimittajilla on helpompaa Ranskan entisissä siirtomaissa.

Kaveri 11: Mielenkiintoinen keskustelu. Kuule ei Intiakaan aina kiinnosta Suomessa, ottaen kuitenkin huomioon, että maa on maailman suurin demokratia ja kohta ohittaa väkiluvussa Kiinan. Kokeilitko tarjota YLElle? Siellä on viime aikoina innostuttu laajemmista uutisjutuista, joissa paikallisväriä. Usein lähetetään Suomen Kiinan kirjeenvaihtaja jutuntekoon Intiaan koska säästetään – mutta onko se todellista säästöä kun maksetaan lennot kääntäjät hotellit yms? Ehkä sen vuoksi, että ne ovat molemmat Aasian maita Ja vielä – Yleensä myyn jutun ihan lyhyesti kuvailemalla sen kärjen ja toteutuksen, yleensä ottavat yhteyttä jos tarvitsevat lisää tietoa. Lisäksi on vaikea varastaa Suomesta käsin uutisideaa tai taustaa mikäli päähaastateltava on tavallinen kadunmies jolla ei ole englannin taitoa. HSllä on Intian tuntijana toimittaja joka on asunut täällä vuoden noin kymmenen vuotta sitten. Ei siinä mitään mutta lehdessä on paljon puutteita ymmärryksessä Intian osalta. Mielestäni ulkomaanuutisia ei voi millään seurata Reutersin fiideistä mutta kolleegat kuten M toivat myöskin asian toisen puolen esiin – eli itse esm luotan perustiedoissa isoihin uutistoimistoihin koska heillä on ainakin täällä kasapäin osaavaa porukkaa. Tietenkin on seurattava paikallismediota eri kielillä ja nehän vasta värikkäitä ovat!

Minä: jutut maailmalta myyvät aina vain heikommin.
Mutta se mikä tässä enemmän ihmetyttää, on se, ettei tarjouksiin vaivauduta edes vastaamaan.
Joskus 10-20 v sitten vastaukset saattoivat viipyä, mutta vastattiin myös silloin kun ei ostettu ja kerrottiin syy tyyliin ei ole rahaa tai kyseisestä maasta on ollut hiljattain juttu tms.

Kyllä, tarjosin myös Ylelle ja myös oioin uutistoimistojutun virheitä.
Tekivät itse jutun, mulle eivät ole vastanneet mitään.

Ja tottakai normaalisti tarjotaan vain idea, mutta jos luet aiempia päivityksiäni tältä viikolta, niin ymmärrät mistä puhun.
Se AFP:n juttu, jota maailman medioissa pyöritettiin, oli niin huono ja virheitä sisältävä, että sitä oli pakko oikoa.
Kun meiltä ei juttuja osteta ja Serbia näkyy Suomessa lehdissä tyyliin kerran vuodessa, niin soisi edes sen ainoan jutun olevan totuudellinen.
Tässä kohtaa oli siis tärkeintä saada oikea tieto esiin.

Mutta sitä en käsitä, että kun tarjoan juttuja aiheesta samalla kun oion noita virheitä, niin tarjouksiin ei vastata, mutta tieto käytetään.
Eivät ne voi meidän haastateltavia viedä, vaan ongelma on siinä, ettei mitkään aiheet kiinnosta.
Mutta olenpa saanut edes jonkin verran näkyvyyttä Serbian tapahtumille, kun lehdet innostuvat tekemään juttuja täältä.
Se vaan ei meitä elätä.

Kokemuksella ei ole enää mitään arvoa tällä alalla, mutta onneksi muutamankin yrityksen perustaneena ja kaikenlaista opiskelleena keksin kyllä muuta.
Tämä vain on ollut maailman paras työ ja haluan puolustaa journalismia muutenkin.

Enkä siis tarkoita uutistoimistoseurantaa, vaan sitä, että täältä tehtiin yksi ainoa juttu, joka lähti kv-levitykseen.
Koko maailma julkaisi ja toisti sitä samaa virhettä.

Ja vaikka uutistoimistoja ja paikallista mediaa pitääkin seurata, niin me ei tehdä juttuja niiden pohjalta, vaan ideoidaan itse ja meillä on eri alojen asiantuntijoita lähteinä juuri sen monipuolisen näkökulman vuoksi.
Erityisesti poliittisissa kysymyksissä on ihan käsittämätöntä mennä vain valtapuolueen tietojen varassa.

Minä vuotta myöhemmin: Nämä face-muistot ovat kyllä kiinnostavia. Juuri tänäiltana puhuin serbikollegan haasteista lehdistönvapauden suhteen, sekä serbien moninaisista näkökulmista liittyen politiikkaan, Euroopan unioniin ja tämän postauksen aiheeseen eli ajatuksiin koronasta.

Tuolloin (vuosi sitten) myös tuskailin ammatin kanssa, mutta löysin näemmä lokeroni. Oppimalla ja jakamalla viinitietoutta mun ei tarvi juurikaan välittää media-alan kehityksestä, mutta saan silti käyttää vanhoja taitojani tiedonvälityksessä.
Ansaintalogiikka vaan pitää vielä hioa kuntoon. Onneksi ammattilehtiä on aina kiinnostaneet juttumme, vaikka yleislehdet eivät tartukaan.

Tajuttomia viiniopintoja

2021
Sremski Karlovci

Tanja Mikkola on paikassa Sremski Karlovci, Vojvodina, Serbia.

Moni on kysellyt millaista täällä on asua ja miten ihmiset suhtautuvat siihen ja tähän asiaan.
Joudun aina vastaamaan, että ihmiset ovat erilaisia ja heillä on erilaisia näkemyksiä ja arvoja, kuten kaikkialla muuallakin.

Pyrin kuuntelemaan erilaisia mielipiteitä, enkä ala ”opettaa” miten asiat pitäisi mielestäni hoitaa, vaikkakin joidenkin ystävien kanssa puhumme politiikastakin. Olen kuitenkin mamuna täällä. Ja journona.

Toinen juttu on se, että olen asunut vain pääkaupungin keskustassa, jossa väki on monin tavoin erilaista kuin pikkupaikkakunnilla ja maaseudulla.
Aivan kuten vaikkapa Suomessa.

Yksi anekdootti tältä päivältä:

Taustana sen verran, että toisin kuin miljoonakaupungissa, 10 000 asukkaan pikkukaupungissa kaikki tuntevat toisensa, eikä korona-aikanakaan ole helppo oppia välttelemään lähikontakteja tuttujen kanssa.
Niinpä täällä ei näy maskejakaan, vaikkakin väki kyselee toisiltaan oletko rokotettu.

Belgradilaisena olen tottunut käyttämään maskia jo puolentoista vuoden ajan, se menee luontevasti naamalle liikennevaloissa joukossa seistessä ja julkisiin sisätiloihin mennessä. Ilman sitä ei edes pääse kauppaan sisälle.

Sremski Karlovcissa maskeja ei pahemmin näy, joskin edellisen majataloni emäntä sanoi, että tilanne on muuttunut nopeasti ja koska en ole ollut viikkoon Belgradissa, tilanne voi olla jo sielläkin toinen.

Mutta siis se hauska sattumus. Poikkesin pikaisesti kaupassa ja sen kummemmin ajattelematta vetäisin tietysti maskin nassulle.
Olin ihan oven vieressä kassalla, kun sisään astui nainen, joka mut nähdessään perääntyi saman tien rappusille ja kysyi myyjältä vaaditaanko täällä maski.
Myyjä vastasi siihen tyynesti, nääh, ainoastaan Belgradissa.
Mä siis näemmä edustan täällä sääntöpääkaupunkilaisia.

*

Siinä vaiheessa kun alat järjestellä yliviivaustussejasi rasiaansa purple – ruby – garnet – tawny -järjestelmällä tiedät olevasi loman tarpeessa.
Tarvin oikeasti vapaapäivän tän jälkeen tai menetän järkeni.

Kommentit:

Minä: Plus kuten toisessa päivityksessäni kirjoitin, puhun jo Neropiistäkin Grand Cru’na. Pitäiskö ehkä levätä jo ennen tenttiä..?
Ai niin, muistaako kukaan mistä Grand Cru’t tulee? Ja Ranska ei todellakaan riitä vastaukseksi.

Kaveri: Bordeaux

Minä: hyvä arvaus, mutta just se mikä on helpoin sekoittaa. Eli oikea maa, mutta Burgundy.

K: Aha. Alkon laatuasiantuntijan tietämys on näemmä eläkkeellä, kuten mies itsekin 

Minä: apua, mun pitää vielä tarkistaa tää…
Huomenna on tentti enkä oo nukkunu koko viime yönä. Voi hyvinkin olla, että alan ite sekoilla. Taidan ottaa pienet torkut väliin.

Minä: Ei kun siis apua, todellakin sekoilen. Tietty se on Bordeaux kun siellä on se Garonnen vasen ja oikea puoli eli Grand Cru ja Grand Cru Classé! Kyllähän mä sen tiedän mut nyt alan hermoilla ja olla liian väsynyt! Kiitos tästä, olipa tärkeä kertaus ja lienee aika ottaa ne torkut, huh.

Enkä kyllä jaksanut enää tarkistaa kirjasta, mutta oon lähes 100% varma, että noin se on. Mutta kumpi oli se Garonnen vasen ja kumpi oikea puoli. Ja mitkä helkkarin alueet siihen kuuluukaan?! Kääk!

Pärjäsin eilen ihan hyvin kun tein testikysymyksiä. Nyt aivot ei vastaanota enää mitään uutta eikä näemmä muista itsestäänselvyyksiäkään. Paras olis vain levätä ja luottaa siihen, että se tieto löytyy jostain takaraivosta.
Kun alkaa hermoilla unohtaa ihan itsestäänselvyydetkin.

Minä: Kolme tuntia unta ja yhtä pastalautasellista myöhemmin olo on vähän järkevämpi ja tyynempi.

Burgundy: Chablis Grand Cru – Chardonnay.
Bordeaux: Garonnen oikea ranta Saint-Emilion Grand Cru – Merlot Vasen ranta
Grand Cru Classé – Cabernet

Tämä pänttääminen ei sovi mulle. Päättelemällä olen tähänkin asti kaikista kouluista selvinnyt. Paras lopettaa ulkoa luku kun tuntuu että pää menee pyörälle eikä osaa enää sitäkään vähää mitä on osannut.

Jestas sentään, oonhan mä juonut näitä viinejä 30 vuotta ja monia ihan valmistuspaikan päällä.
Tilaanpa lasin Merlot’a ja kävelen sen jälkeen kämpille ja nukun kunnon yöunet.

2023
Belgrad

Tein paluun hallitustyypiksi, vaikka jouduin osallistumaan etänä, koska lennot maksoi liikaa.
Ihan vain taloyhtiön, ettei sen kummempaa.
Ja järjestäytymiskokouksessa pyydettiin pj:ksi.
Äänestin alimman palkkioesityksen puolesta, olenko kenties pöljä?

Kommentit:

Kaveri: Et pöljä vaan järkevä..

Minä: eipä sitä halua tässä maailmantilanteessa joutua korottamaan vastikkeita hallituksen palkkioiden vuoksi.

Kaveri 2: Mun mielestä palkkioiden pitää olla jossain järkevässä suhteessa hallitustyöskentelyyn ja niihin vastuisiin joita se tuo mukanaan.
Meillä nostettiin pj:n ja hallitusjäsenille maksettavia kokouspalkkioita. Fakta on se, että jos niitä hommia haluaa hoitaa kunnolla, niihin on käytettävä aikaa.

Omasta puolesta voin sanoa, että mulle viime vuonna maksettu korvaus ei ollut missään tapauksessa riittävä. Kuinka moni henkilö on valmis hommiin satasen tai kahdensadan euron korvauksella tilanteessa, jossa käytetyt tunnit ovat vähintään 40?

Minä: mä olen nähnyt jokaisessa yhtiössä tärkeänä olla vartioimassa omaisuudestani suurinta. Hallitusammattilaisuus, jossa hoidetaan asioita muiden puolesta, on sitten asia erikseen.

Vaikka eipähän mun aikana SFJ:lläkään palkkioita maksettu, mutta luottamustoimet eivät ole ansaintakeino, vaikka toki ne syövät merkittävästi omia ansioita, jos töitä on.
Laskin aikoinaan, että liittohommilla oli suoraan 15 000 € vuosivaikutus menetettyjen keikkojen muodossa, sitten lopetin laskemisen.

Taloyhtiöhommissa on kuitenkin kyse siitä, etteivät muut tee päätöksiä omasta omaisuudesta. Toisekseen uuden yhtiön kohdalla nykytilanteessa vastikkeissa on korotuspainetta muutenkin ja on suotavaa, ettei niitä koroteta heti alkuun hallituspalkkioiden vuoksi.
Asiaa voi tarkastella uudelleen jos viivan alle jää rahaa.

K2: toivottavasti asiat sujuu sujuvasti siellä. Meillä meni hyvin kaksi ekaa vuotta. Sitten kolme eri asukasta alkoi aiheuttaa isoja ongelmia, joiden ratkomiseen piti käyttää todella paljon aikaa. Muut asukkaat olettivat, että ongelmat hoidetaan, sillä osasta niitä kyse oli melko isoista summista, joita kaikkien osakkaiden olisi pitänyt yhteisvastuullisesti maksaa.
Ei niitä huonoja keissejä tietenkään ole joka yhtiössä. Mutta kun sellainen osuu kohdalle, on hyvät neuvot tarpeen.

Yhtiön kannattaa liittyä Kiinteistöliiton jäseneksi. Vuosimaksu tulee korvatuksi helposti ensimmäisen juristikonsultaation tapahduttua. Liitolla on myös hyviä koulutuksia, joihin voi osallistua etänä.

Minä: juu, kyllähän sitä kaikenlaista porukkaa aina joukkoon mahtuu, mutta sitten asiat vain pitää ratkaista. Mulla on 20 vuotta kokemusta taloyhtiöiden hallituksista ja myös pj:na toimimisesta ja oon vetänyt tuossa roolissa läpi esim. putkisaneerauksen, että eiköhän tästäkin selviä.
Ja parempi se tosiaan on itse olla päättämässä kuin antaa niiden ihan pahimpien hörhöjen päsmäröidä.

K2: just näin.

Kaveri 3: Erilaisissa luottamustehtävissä, kuten järjestöissä tai taloyhtiöissä, palkkiot ovat aina alakanttiin tehtävään hommaan verrattuna. (Kaikenlaiset valuutusyhtiöiden ym hallintoneuvostot ihan eri juttu.)

Kaveri 4: Taloyhtiön hallitushommat on kivoja, edellyttäen että ei ole kamalan pahoja nillittäjiä taloyhtiössä. Ent. ty-puhis.

2024
Belgrad

”Lonkerolava”

Jos 2160 tölkkiä saa muutamalla kympillä, niin mäkin alan rahdata viinaa Tallinnasta.
Mutta oikeasti, miten tämä rahtialan sanasto on aina niin pielessä lehtijutuissa.
Rekat ja lavat jne.

Ja juu, pelkkä otsikon lukeminen riittää tässä tapauksessa.

P.s. Mäkin oon kiskonut joskus töissä tonnin painoisia lavoja, mutta ei niitä ihan perus risteilyturre perässään roudaa.
Vaikka tokihan näitä ”omaan käyttöön” -tyyppejä välillä tupsahtaakin tulliin pienellä hiacella.

Ilta-Sanomat 

Viron-kävijät kertovat jättävänsä jo asioita ostamatta, koska niitä saa Suomesta samaan hintaan.
Lonkerolavan hinta pomppasi yli kympillä – Tallinna on jo Suomen hinnoissa

Kommentit:

Kaveri: #lava 

Minä: toi on muuten puolilava 

Kaveri 2: Taitaa olla vaan toi perusslangisana 24-päkille lava/keissi/salkku. Ja kyl edelleen laivalta/Super Alkosta saa 28 eurolla sen lonkkulavan, tuskin kukaan 40 egee Rimissä siitä viittii maksaa… 

Minä: niin keissi tai salkku, mutta mistä hitosta toi tuli, että sitä alettiin kutsua lavaksi?
Ja jos nyt jotkut slangina termiä käyttääkin, niin lehtikielessä ei yleensä slangia viljellä.
Lava on esim. europaletti, ei mikään kaljalaatikko.

Hinnoista en tiä, eikä kiinnostakaan, mutten ole kovin yllättynyt, että ip-lehti nyhtäisee tällaisen kauhistelujutun, johon valitaan Tallinnan kallein kauppa.
Itehän ostan tuliaisjuomat laivalta, mutta mitään kaljalaatikoita en viitsis kymmenen sentin säästön takia kuskata.
Sen sijaan ajattelin tuoda Serbiasta pari viinipulloa ihan siksi kun näitä laatuviinejä ei saa Suomesta.

(Muutamaa ihan ok serbiviiniä tosin saa jo Alkosta, mutta koska Alko vaatii isoa volyymia, suurin osa tiloista on täällä liian pieniä kun Alkolle menis koko vuosituotanto.)

K2: joo, oon ollu tehtaalla töissä ajelemassa euro- ja fin-lavoja, pienempiä paletteja yms. mut silti sanon lavaks keissejä. Lava lonkkua on sointuvampi!  Ja säästää siinä edelleen, vaik Viron hinnat noussu, reilu 43e ku keissin ostaa, ku Suomessa pelkkä siksari lonkkua maksaa bout 18e. Ite en jaksa lasipulloja raahata muualta, mut salkku menee ihan hyvin matkassa. 

Minä: no juu, eihän joku yksi salkku mahdoton ole, mutta jotkut tuo autollisen tai raahaa sellaisia kärryllisiä. Nykyäänhän porukka ajaa jo Latviaan asti halvan viinan perässä. Siinä pitääkin jo tuoda se hiacellinen, että saa matkakulut peittoon.
Mä en jaksa kantaa maista, mutta laivalta on kätevä ostaa ja halvempaa siellä on kuin Alkossa.

Muualta taas ostetaan niitä erikoisuuksia mitä Alkosta ei saa, kuten pienempien tilojen viinejä, japanilaista viskiä ym.
Tai siis tuotiin silloin kun viimeksi oli koti Suomessa. Kohta vois taas alkaa kerätä uutta baarikaappia.
Nyt siellä on jo pohjana japanilaista giniä.

Kaveri 3: joo, tota kuulee nykyään, mut pistää silti edelleen munkin korvaan. Ite käytän keissiä ja salkkukin fine. Lavan tosiaan pitäs mustakin olla lava, mut näinpä nää ihmisten puheessa muokkaantuu.

Kaveri 4: Älä aliarvioi janoisen turistin roudausvoimaa 
Off topic: mutta jäi mieleen, kun kävin vuosia sitten silloisen Belgilaisen kämppiksen kanssa Suomesta Viron laivalla ja hän oli ihan järkyttynyt siitä viinan määrästä, mitä suomalaiset roudasi takaisin päin. Itse oltiin ostettu kesysti yhdet viinipullot. 

Minä: haha, kieltämättä joillakin niitä laatikoita on tonnin lavan edestä 
Eikä siinä, tuotiin mekin just laivalta viiniä, muttei sentään sellaisia kaljakärryllisiä.

Kaveri 5: Mä en oo ikinä jaksanut.

2025-2026
Tampere

Ei päivityksiä. Ellen innostu vielä tänään 🙂