Serbian eläväinen pääkaupunki tarjoaa leppoisaa tunnelmaa, hyvää ruokaa ja aitoa balkanilaista vieraanvaraisuutta.
Kun kaupunki on vielä turvallinen, turisti voi ottaa siellä rennosti.
Artikkeli on julkaistu alunperin Moottori-lehden numerossa 6/2020.
Moottori on Autoliiton jäsenlehti.
Nikola Pašićin aukion laidalla, Sinnerman-baarin kattoterassilla paistaa aurinko. Ovensuun pöydässä istuva tarjoilija nyökkää meille hajamielisesti, katsoo sitten uudestaan ja ponnahtaa pystyyn. ”Finland!”, hän huutaa ja tulee kättelemään.
Olimme käyneet Sinnermanissa peräti kaksi kertaa kahdeksan kuukautta aikaisemmin.
Tarjoilija tiivisti hyvin Belgradin tunnelman. Tunnet olosi aina tervetulleeksi ja sinut muistetaan ravintoloissa, pikku putiikeissa ja jopa takseissa.
Ja jos kyselet rohkeasti paikallisilta, saatat löytää jonkin kaupungin kätketyistä helmistä, jotka Sinnermanin tapaan lymyävät kattojen yllä tai sokkeloisilla sisäpihoilla.
Yksi Belgradin hyvä puoli on se, että merkittäviä nähtävyyksiä on vähän, joten niiden katsomiseen ei kulu koko loma. Voi siis keskittyä siihen, mikä kaupungissa on parasta: kiireettömään vaeltamiseen, ihmisten ja elämän tarkkailemiseen kahviloiden ja baarien terasseilla, sekä syömiseen.
Kävellen on kätevä liikkua
Belgradin väkiluku on 1,3 miljoonaa ja se jakautuu karkeasti kahteen osaan. Sava-joen itäpuolella on keskusta.
Ennen ensimmäistä maailmansotaa Itävaltaan kuuluneella länsipuolella ovat kerrostalokorttelien ja isojen puistojen Novi Beograd ja sen takana itävaltalaistyylinen Zemun, jossa on mukavia ravintoloita Tonavan rannalla.
Knez Mihailova -kävelykadun päässä valtavassa puistossa sijaitsee jo roomalaisajalla perustettu Kalemegdanin linnoitus.
Se on koko Serbian suosituin nähtävyys ja linnan vanhimmat osat ovat 1300-luvulta.
Kalemegdanissa on museoita ja ravintoloita, mutta pääsy alueelle on ilmainen. Loppukeväästä alueen valtaavat luokkaretkeläiset.
Linnoitus nököttää kalliolla Tonava- ja Sava-jokien yhtymäkohdassa ja sen muureilta on komeat näköalat jokien risteykseen ja Zemuniin asti. Erityisesti auringonlaskun aikaan väkeä riittää.
Yli kaksi tuhatta vuotta vanha kaupunki on tuhottu 44 kertaa ja rakennettu taas, myös maan alle. Kalemegdanin alta löytyvät Jugoslaviaa hallinneen Josip Brož Titon koruton bunkkeri, Hitchcockin Vertigoon innoituksen antanut ”roomalainen” kaivo ja diskona toiminut itävaltalaisten ammusvarasto. Niihin on pääsy vain opastetuilla, 15 euron hintaisilla kävelykierroksilla.
Kun kävelet keskustan ison jalankulkualueen läpi Knez Mihailovan toiseen päähän, ohi kirjakauppojen, taidegallerioiden, putiikkien, katusoittajien- ja taiteilijoiden, popcorn-kioskien sekä ravintoloiden, saavut Trg Republika -aukiolle. Sen laidoilla ovat kansallismuseo ja -teatteri.
Museon edessä seisoo prinssi Mihailon ratsastajapatsas, joka on belgradilaisten suosituin tapaamispaikka, kod konja, eli hevosen luona.
Kävelyalueen kupeessa on vehreä Dorćol, jonka The Guardian valitsi Euroopan kymmenen cooleimman kaupunginosan joukkoon!
Dorćol on täynnä kahviloita ja baareja, mutta on siellä myös Belgradin ainoa moskeija, 1575 rakennettu Bajrakli.
Belgradin nähtävyyksiä ovat myös maailman suurimpiin ortodoksikirkkoihin kuuluva pyhä Sava, Jugoslavian museo ja Titon mausoleumi, sekä sähkötekniikan isän Nikola Teslan pieni museo.
Hyppäämme eräänä lauantaiaamuna pieneen punaiseen taksiin Makedonska-kadun taksitolpalla.
Auto on Jugoslaviassa Fiat 127:n pohjalta kehitetty Yugo, joita kaupungilla yhä näkee Zastavoiden ohella. Taksien joukossa Yugo on harvinaisuus, jota piti päästä kokeilemaan.
Kuski lähtee liikkeelle niin rivakasti, kuin 1.1-litrainen moottori sallii ja kepittää menopeliään oikein kunnolla. Meidät viedään suorinta tietä perille ja saamme alennustakin. Hyvä kokemus!
Syö kafanassa ja juo levykaupassa
Belgradilaiset viettävät paljon aikaa ulkona tapaamassa ystäviä. Kahvilat, ravintolat, baarit ja lukemattomat kulttuuritapahtumat ovat illasta, viikonpäivästä ja vuodenajasta toiseen täynnä. Yhden kahvikupillisen tai rakijalasillisen ääressä saattaa vierähtää pitkäkin tovi.
Ravintolatarjonta on runsas ja monipuolinen. Perinteinen ravintola, kafana, on varma paikka maistaa paikallisherkkuja, joiden raaka-aine on useimmiten possu tai kana.
Kaupungin vanhin yhä toimiva kafana on vuonna 1823 perustettu ?. Nimensä Kysymysmerkki sai vuonna 1898, kun omistaja halusi vaihtaa katedraalin vieressä sijaitsevan paikan nimeksi Katedraalin luona. Ortodoksikirkon johto vastusti, joten väliaikaiseksi nimeksi tuli ?.
Toiseksi vanhin on 1863 perustettu Tri Šešira eli Kolme hattua, joka löytyy kuuluisalta Skadarska-kadulta.
Alun perin taiteilijoiden kansoittama boheemikatu on nykyisin Belgradin tunnetuin turistialue.
Kukkaloistossa kylpevää mukulakivikatua kävellessä sisäänheittäjät maanittelevat ravintoloihin, joista raikuu kansanmusiikki. Yhden orkesterin jäsenet istuvat seinän vieressä tauolla. Ilmassa tuoksuu puu-uunien savu.
Skadarskalla kannattaa ehdottomasti käydä, eikä siellä syöminen ja juominenkaan typerä ajatus ole.
Hinnatkin ovat kohdillaan.
Serbialainen ruoka on tuhtia. Kansallisruoka pljeskavica on iso jauhelihapihvi, joka tarjoillaan sipulin, ranskalaisten ja hapankerman tapaisen kajmakin kera. Alunperin se on grilliruoka, jossa pihvi valinnaisine lisukkeineen on leivän välissä hampurilaisen tapaan.
Ćevapit ovat kebabin kaltaisia jauhelihapötkylöitä. Karadjordjeva-pihvissä leivitetty possunleike on kääritty rullalle ja täytetty kajmakilla ja pekonilla.
Muutakin ruokaa on tarjolla, pizzasta ja pastasta sushiin, fine diningiin ja kasvisruokaan.
Hintataso on edullinen: Pljeskavican tai karadjordjevan saa keskustaravintolassa noin 7,5 eurolla. Grillillä pienin pljeskavica 130 gramman pihvillä maksaa 150 dinaaria eli 1,3 euroa.
Serbialaisten kansallisjuomia ovat olut, kahvi ja hedelmäviina rakija, jonka suosituin versio on luumuista tehty šljivovitsa. Serbiassa tehdään myös erinomaisia viinejä. Hanavesi on juotavaa.
Näitä nauttimaan voi vaeltaa Skadarskan viereisellä kadulla, Cetijnskalla, sijaitsevalle vanhalle panimoalueelle. Nykyään se on parkkipaikka, jonka laidoilla on rouheita klubeja ja ravintoloita.
Yksi niistä on Yugovinyl, Belgradille tyypillinen levykaupan ja baarin yhdistelmä, jossa DJ soittaa levyjä myyntivalikoimasta.
Suosittuja etenkin kesäaikaan ovat jokivarsien ravintolalautat, jotka iltaisin muuttuvat yökerhoiksi. Niiden tarjoomuksista voi nauttia vaikka riippumatossa Savan yllä tai uima-altaalla.
Lue lisää lehtijuttujamme artikkelista Pysähtyminen kielletty – Please Be Seated for Takeoff mediassa.
Paluuviite: 2021 vetävimmät postaukset (+ 1 floppi) - Please Be Seated for Takeoff
Kalemegdanin linnoitus kuulostaa varsin hienolta paikalta, en ollut siitä kuullutkaan. Lisäksi tuo maailman suurimpiin ortodoksikirkkoihin kuuluva pyhä Sava ja Titon mausoleumi kiinnostavat itseäni eritityisesti. Myös tuo ruoka kuulostaa varsin omaan makuun olevalta ja se kuulostaa kyllä varsin edulliselta! Pitikin lukea ruoasta nälkäisenä! 😛
Nuo ovat kyllä kohteita, joissa kannattaa ehdottomasti käydä Belgradissa. Mausoleumin yhteydessä oleva Jugoslavia-museo on kiinnostava sekin.
Kalemegdan on Serbian vierailluin turistikohde, mutta ei sielläkään koskaan ruuhkaa ole. Kaupunkilaiset itse käyvät siellä ihailemassa auringonlaskua.
Hehee, täällä ei pääse nälkä yllättämään ja hintataso on todellakin kohtuullinen!