Kadulta kuuluu musiikkia. Kurkotamme kattoterassimme kaiteen yli katsomaan, mitä tapahtuu.
Alapuolellamme Avenida de Joan Mirólla ratsastaa naisia pukeutuneina lierihattuihin ja pitkiin hameisiin. Pääsiäinen Espanjassa on muutaman päivän päästä ja allamme etenee yksi Torremolinosin perinteisistä pääsiäiskulkueista.
Pääsiäinen on toinen kristikunnan suurista juhlista joulun lisäksi. Ortodokseille se on jopa joulua tärkeämpi ja myös katolilaisille erittäin merkittävä. Katolilaisessa Espanjassa pääsiäistä juhlitaankin koko pääsiäisviikko, espanjaksi semana santa eli pyhä viikko. Keskeinen osa juhlaviikkoa ovat uskonnollisten veljeskuntien järjestämät kulkueet.
Huppupäät kantavat ristejä ja palavia kynttilöitä
Kulkueiden osallistujat ovat pukeutuneet kaapuihin ja teräväkärkisiin huppuihin, caroza, joissa on vain silmänreiät. Varsinkin amerikkalaisille turisteille näky saattaa olla hätkähdyttävä, mutta tietenkään asuilla ei ole mitään tekemistä Ku Klux Klanin kanssa, vaan ne periytyvät jo keskiajalta tai uuden ajan alusta.
Kulkueiden kärjessä “nasaretilaiset”, nazarenos, kantavat ristejä ja suuria kynttilöitä. Heidän jälkeensä tulevat valtavat lavat, pasos, joiden päällä on pääsiäisen tapahtumia esittäviä puusta veistettyjä asetelmia. Lavoja kantamaan tarvitaan jopa viisikymmentä kantajaa, costaleros, joita vaihdetaan aika ajoin kesken kulkueen.
Lisäksi joukkoon kuuluvat ristejä olkapäillään kantavat penitentes ja suuri, runsaasti koristeltu Neitsyt Marian patsas.
Espanjan pääsiäinen on torvisoittoa ja rumpujen pärinää
Sevillan ja Málagan kulkueiden mainitaan olevan näyttävimpiä – sikäli kuin tavan turisti ylipäätään näkee koko letkaa. Kadunvarren paikat reitin varrelta kun varataan jo hyvissä ajoin. Myös Granadan kulkueita on kehuttu.
Kulkueet kyllä myös kuulee. Rummut ja puhallinsoittimet ovat niiden keskeinen osa. Málagan keskustassa asuva suomalainen ystävämme valittaa, että hän ei ole koko pääsiäisviikolla saanut nukutuksi, kun kulkueita joko harjoitellaan tai juhlitaan – kyllä, jotkut niistä pidetään öisin.
Rumpujen pärinä ja torvien soitto hälyttää meidätkin aina Torremolinosin terassillemme niitä katsomaan.
Pääsiäisviikon suomalainen nimitys hiljainen viikko ei totisesti päde täällä.
Kulkueita kulkee terassimme alapuolella tosiaan useita. Vaikka ne Torremolinosissa ovat viereiseen suurkaupunki Malágaan verrattuna melko vaatimattomia, niitäkin järjestetään pitkin viikkoa ja väkeä riittää niin osallistujina kuin kadunvarsilla. Yleisö tarjoaa marssijoille juomapulloja näiden pitäessä taukoja ja 70 000 asukkaan kaupungissa useimmilla katsojilla onkin varmasti ainakin jossain kulkueessa sukulainen tai tuttu.
Naiset ja sotilaatkin marssivat
Kaikki kulkueet eivät kuitenkaan ole veljeskuntien järjestämiä, kuten naisten ratsastamisesta terassimme alla voi päätellä. Veljeskuntien letkojen perässäkin tulee yleensä pitsihuntuihin pukeutuneita naispuolisia surijoita, jotka tietysti murehtivat Jeesuksen kuolemaa.
Toisenlaisen kulkueen kohtaamme myös Costa del Solin toisessa suomalaisille lomailijoille tutussa kaupungissa, Benalmadenassa. Vietämme Málagan seudulla yli kuukauden ja joudumme vaihtamaan majapaikkoja ikävänkin tiuhaan, koska haluamissamme huoneistoissa ei aina ole tilaa. Mainiosta Torremolinosin asunnostakin joudumme lähtemään pääsiäisenä muutamaksi päiväksi, koska sen on ehtinyt varata joku muu.
Niinpä siirrymme pitkäperjantaina pariksi yöksi Benalmadenaan, jossa olemme tuliterän asunnon ensimmäiset vuokralaiset. Matkaa asunnolta pikkukaupungin keskustaan ei ole paljon. Olemme hieman huolissamme siitä, että pyhien aikaan kaupat ja ravintolat eivät mahdollisesti olisi auki, mutta huoli osoittautuu täällä turhaksi.
Tanjan vanha ystävä asuu Fuengirolassa ja sovimme tapaamisen hänen kanssaan Benalmadenan pääkadun varren baariin. Istuessamme iltaa alamme kuulla lupaavan tuntuista musiikkia, mutta tällä kertaa erittäin nopearytmisen marssin tahtiin. Pian näkyviin ilmestyykin pääsiäismarssilla oleva sotilasosasto. Rytmi on sen verran tiukka, että joillain marssijoilla on selvästi vaikeuksia puhaltaa hengitystä myös ulospäin. Vaikutelma on kuitenkin komea ja kaiken kruunaa kulkueen kärjessä talutettava maskottivuohi.
Ateria kruunaa espanjalaisen pääsiäisen
Pääsiäinen Espanjassa on toki paljon muutakin, kuin kulkueiden katselua. Silloin syödään, käydään kirkossa ja tavataan sukulaisia. Monet espanjalaiset matkustavat pääsiäisen pyhiksi kotiseudulleen ja suvun kesken nautitaan tietysti pääsiäissunnuntain ateria. Monet pienyritykset saattavat olla koko viikon kiinni, kun omistajat ja mahdolliset työntekijät pitävät lomaa.
Tärkein kirkonmeno on pitkäperjantain Pyhä messu ja pääsiäissunnuntain aamumessu.
Sunnuntaiateria päättää pitkän paaston. Tyypillisesti se sisältää merenelävillä ryyditettyä valkosipulikeittoa, jonka keskellä on keitetty kananmuna – ja tietysti lammas kuuluu myös espanjalaiseen pääsiäiseen.
Me nautimme pääsiäislampaamme Benalmadenan-asunnollamme. Marinoimme lampaan yön yli punaviinissä ja sekaan tulee valkosipulia ja yrttisekoitusta, jonka olimme ostaneet muutamaa viikkoa aikaisemmin marokkolaisesta basaarista.
Emme ole varmoja, mitä espanjalaiset lampaansa kanssa syövät, mutta me teemme paistinperunoita, jotka maustamme kevätsipulilla, valkosipulilla ja oreganolla.
Ruokajuomaksi nautimme tietysti espanjalaista punaviiniä, joka tällä kertaa tulee Navarrasta. Olemme kovin ihastuneita riojalaisten punkkujen lisäksi navarralaisiin ja seuraavana vuonna meille tuleekin mahdollisuus käydä maistelemassa niitä paikan päällä.
Ei vain kulkueista, vaan myös leivästä
Espanjalaiset pitävät tunnetusti makeasta, kuten jokainen churroja maistanut tietää. Niinpä makeat erikoisherkut kuuluvat pääsiäiseen.
Perinteisin näistä on torrijas. Ne ovat maitoon ja kananmunaan kastettuja leivänpalasia, joiden päälle ripotellaan paistamisen jälkeen sokeria ja valellaan ne hunajalla. Joskus päällä on myös paahdettua sokeria.
Resepti periytyy keskiajalta, mutta tiettävästi jo myöhäisantiikissa tehtiin samantapaisia paistettuja ja makeutettuja leipiä.
Pestiños ovat puolestaan rapeita, friteerattuja munkkeja (eivät niitä luostareissa asuvia), jotka on maustettu aniksella ja appelsiinilla ja kuorrutettu sokerilla ja hunajalla. Pestiñoseja nautitaan erityisesti Andalusiassa.
Pääsiäiskeksejä, Monas de Pascua, tarjotaan varmimmin Kataloniassa ja Valenciassa sunnuntaimessun jälkeen. Niissä makean pyöreän leivän keskellä on kananmuna ja päällä hedelmänpaloja ja tietysti sokeria, usein myös erilaisia koristeita.
Bueñelos ovat pieniä, epäsäännöllisen muotoisia friteerattuja munkkeja, joiden päälle on, aivan oikein, ripoteltu sokeria. Hieman kuin suomalaiset vappumunkit siis.
Pääsiäinen Espanjassa on uskonnollinen ilon juhla
Vaikka pääsiäinen Espanjassa on vahvasti uskonnollisuuden sävyttämä, se ei näyttäydy matkalaisellekaan synkältä tai vakavalta, vaikka espanjalaiset siihen vakavasti suhtautuvatkin. Näyttäviä kulkueita on ilo katsella. Kannattaa kuitenkin tosiaan muistaa, että paikallisille ne ovat arvokas toimitus ja juhlahumuun heittäytyessään kannattaa katsoa, millä mielellä paikalliset juhlaa viettävät. Eli paikallisia tapoja kannattaa kunniottaa täälläkin.
Ja kyllähän espanjalaiset käyvät tapaksilla ja viinilasillisilla baareissa myös pyhän viikon aikana.
Eri paikkakunnilla ympäri Espanjaa on luonnollisesti omia alueellisia ja hyvinkin paikallisia tapoja niin kulkueissa kuin pääsiäisperinteissä muutenkin. Näillä tiedoilla pärjää kuitenkin yleispätevästi.
Felices Pascuas!
Lue seuraavaksi serbialaisesta pääsiäisenvietosta.
Minulle jäi sellainen käsitys, että monessa maassa, erityisesti jos siellä uskonnollinen enemmistö on katolilainen, menot pääsiäisenä (ja joulunakin) ovat huomattavasti suurimpia ja juhlallisempia, mitä Pohjolassa ollaan totuttu. Porukka lähtee riemuitsemaan kaduille eikä vetäydy sisälle syömään ja löhöilemään. Juhlamenot ovat myös monikerroksisia: kirkko, ruoka, tapahtumia – kaikkeen pitää osallistua.
Se on kyllä ihan totta. Ja muutenkin juhlat ovat enemmän koko yhteisön yhteisiä, eikä porukka vetäydy pelkästään ydinperheidensä kanssa koteihin.
Me olemme karttaneet tasapuolisesti kaikkia juhlapyhiä. Vietämme pääsiäisiä ja jouluja muslimimaissa ja ramadaneja ei-muslimaissa. Tänä vuonna pääsiäinen ja ramadan osuivat päällekkäin ja päädyimme Laosiin ja Thaimaaseen. Tosin Laosissa osui kohdalle yksi buddhapäivä ja Vientiane täyttyi uhrimuoviroskista. Uudet vuodet ovat vaikeimmin välteltäviä, kun monissa maissa juhlitaan useita eri uusiavuosia.
Ukrainassa tänä vuonna uuttavuotta ei juhlittu.
Niinpä, niinpä 🙁 Toivottavasti jo seuraavaa.
Me ei olla niinkään välitetty onko jokin juhlapyhä vai ei, jos on osunut kohdalle, niin sitten on eletty paikallisen menon mukaan. Balilainen uusivuosi Nyepi on kyllä sellainen, jota lähtisin viettämään ihan tarkoituksellakin uudelleen. Bahrainiin ja Kuwaitiin ollaan osuttu joskus Ramadanin aikaan ja se oli kyllä kohtuullisen haasteellista. Lämpöä oli 40-50 astetta ja pelkkä veden juominenkin oli kiellettyä julkisesti. Piiloteltiin jossain puskissa, että saatiin hörpittyä vettä.
Nuo muoviroskajuhlat on kyllä todella ärsyttäviä, missä tahansa maassa!
Viime päivinä on kyllä tullut ihan kiitettävästi sosiaalisessa mediassa vastaan kuvia noista huppupäisistä tyypeistä kulkueina 🙂 Kun etenkin viime vuosina olemme tietoisesti vältelleet juhlapyhämatkustamista, niin emme ole osuneet pääsiäisenä Espanjaan – kerran kyllä Minskiin, jossa vielä siihen aikaan ortodoksinen pääsiäinen oli ihan mukavaa seurattavaa. Guatemalan Antiguassa näimme pienimuotoisen kulkueen, joka kuulemma oli järjestetty jonkun vierailevan papin/piispan kunniaksi ei-pääsiäisenä ja silloin kaikki promosivat siinä määrin pääsiäistä siellä, että melkein lisäsin Listalle, että palataan joskus Antiguaan, juuri pääsiäisenä. Mutta saattaapi hyvin jäädä palaamattakin …
Hauska lukea näistä erilaisista pääsiäisperinteistä! Harmi, ettei Suomessa oikein ole mitään kovin mahtipontista pääsiäisperinnettä..
Me ollaan oltu Madridissa pääsiäisen aikaan, ja kulkue oli massiivinen. Tuntui, että sitä oli kerääntynyt seuraamaan ihan koko kaupunki! Tunnelma oli juhlava mutta ei synkeä, ennemminkin iloinen.
Pääsiäisen meinigit eroavat perisuomalaisesta varsin hillitystä juhlasta maailmalla. Kulkueita on mukava seurata ja samoin sitä yhteisöllisyyttä joka leimaa tapahtumia. Hyvää pääsiäisen aikaa teille.
Mukavan kuuloisia nuo kulkueet. Musiikkia ja iloa. Olin ehkä ajatellut pääsiäisen olevan rauhallisempi, uskonnollinen pyhä Espanjassa, mutta parempihan se on noin viettää. Vakavasti ottaen ilon kautta.
Pääsiäinen olisi varmaan näppärä aika matkustaa. Paitsi että tarjolla voi olla mukavasti kaikkea extraa, kuten kulkueita, saa silloin automaattisesti pari ylimääräistä vapaapäivää. Olen itse hieman aristellut Pääsiäistä, koska olen erityisesti katolisten maiden osalta pelännyt, että kaikki on silloin kiinni. Näin kuitenkaan ole yleensä ollut.