Mostarin silta kantaa historiaa ja nuorta rohkeutta

Mostarin silta oli ensimmäinen Neretva-joen yli rakennettu kivisilta.
Onpa koko Mostarin kaupunkikin saanut nimensä siltavahdeista eli mostareista.

Ottomaanivallan aikana Mostarin merkitys kauppapaikkana kasvoi.
Vanhan, huteran puusillan ylitys alkoi olla kuolemanvaarallista liikenteen lisääntyessä.

Suleiman Suuri määräsi vuonna 1557 uuden kivisillan rakennustyöt aloitettaviksi.
Rakentaminen kesti kaikkiaan yhdeksän vuotta ja valmistuessaan silta oli maailman pisin kaarisilta.

Stari mostin, eli vanhan sillan, merkitys on paljon suurempi, kuin vain mahdollisuus ylittää joki.
Sillä oli, ja on, symbolinen merkitys Bosnia-Hertsegovinan eri väestöryhmien yhdistämisessä.

Kroaattien puolisotilaalliset joukot katkaisivat tuon symbolisen siteen tuhoamalla sillan Bosnian sodassa 9.11.1993.
Stari mostia tulitettiin yli 60 tykistökranaatilla ennen kuin silta antautui ja vajosi Neretvaan.
Se oli traaginen sodanjulistus, joka tuhosi rauhanomaisen yhteiselon bosniakkien kanssa.

Mostarin silta jälleenrakennettiin sodan jälkeen Maailmanpankin, UNESCOn ja useiden eri maiden rahoituksen avulla.
Firenzen teknillisen yliopiston arkkitehdit ja insinöörit tekivät mallinnuksen, jotta uuden sillan jokainen kivikin vastaisi alkuperäisiä.

Vanhoja kalkkikiviä sukellettiin Neretvan pohjasta ja uusia haettiin samalta Bišće poljen louhokselta, josta alkuperäisetkin olivat lähtöisin.
Sillan jälleenrakennus maksoi noin 15 miljoonaa euroa.
Uusi silta vihittiin käyttöön kuusitoista vuotta sitten 23.7.2004.

Seuraavana vuonna Mostarin silta pääsi myös UNESCOn maailmanperintölistalle.

Kuolemanvaarallisia hyppyjä Mostarin sillalta

Mostarin silta toimii myös urhoollisusriitin näyttämönä: Nuoret miehet ovat hypänneet sieltä hyiseen veteen näyttääkseen urheuttaan aivan sillan valmistumisesta asti, siis jo yli neljän vuosisadan ajan.

Meidän tuolla käydessämme nämä olivat keksineet hyvän bisneksen: Turisteilta kerätään rahaa ja riittävän summan ollessa koossa hypätään sillalta näytösluonteisesti.
Hattu kiertää ja yleisöä kertyy odottamaan jännittyneinä – ja heittämään hattuun vielä muutaman kolikon lisää.

Balkanilaisella luovuudella on siirrytty kuulemamme mukaan jo postmoderniin vaiheeseen:
Miksi hypätä itse, kun voi rahastaa turisteilta, jotka haluavat näyttää huimapäisyyttään.

Jos koet pakottavaa tarvetta heittäytyä alas parinkymmenen metrin korkeudesta, niin voit tehdä sen noin 20-25 euron hintaan.
Siis maksaen itse siitä hyvästä, että loikkaat korkealta sillalta hyiseen veteen.

Vesi on jäätävän kylmää, eikä Neretva ole erityisen leveä tuosta sillan kohdalta.
Rantamilla se ei ole edes syvä.

Vaikka olisi kuuma ja syvä, niin itse en tulisi mistään hinnasta alas tuota parinkymmenen metrin pudotusta, muuta kuin portaita pitkin.
Muiden hyppyjä on kyllä kiinnostava seurata.

Jos uimahypyt ovat lajisi, niin siitä vain kokeilemaan!
Maksu kerätään ennen kuin hyppäät.
Bonne chance!

Mostar on siltansa lisäksi muutenkin kiinnostava matkakohde, voipa sitä kutsua myös Bosnia ja Hertsegovinan helmeksi.
Mekin jäimme lopulta kaupunkiin usemmaksi yöksi.