Kuinka paljon Belgradin hinnat ovat nousseet

Tässä eräänä päivänä Ismo palasi ruokakaupasta kertoen pastapussin maksaneen 250 dinaaria eli 2,14 €.
Helpotuksekseni hän oli käynyt toisessakin kaupassa, jossa hinta oli edelleen ollut maltillisempi.

Kuinka paljon Belgardin hinnat ovat nousseet vuodessa?

Listasin viime vuoden maaliskuussa yleisimpien ruokatarvikkeiden hintoja kotikulmillamme.
Monet tuotteet ovat kallistuneet vuodessa niin paljon, ettei kevään 2022 listauksella tee enää juuri mitään.
Vertailen tässä Belgradin tämän hetken hintatasoa viimevuotiseen, jotta saat käsityksen elinkustannusten noususta.

Kirjoitin viime vuoden postauksessani, ettei Ukrainan sota näy ruoan hinnoissa.
Nyt totisesti näkyy.

Basta pasta!

Koska asumme lähiaikoina taas Suomessa, olen kiinnostuneena seurannut myös Suomen hintatason kehitystä.
Joskin teen sitä muutenkin, voidakseni tehdä vertailua työjuttujamme varten.

Meille erittäin pienituloisina paluumuuttajina on ollut helpotus huomata, että monien tuotteiden hinnat eivät ole Suomessa juurikaan kohonneet vuosien poissaolommekaan aikana.
Väheksymättä yhtään pienituloisten ahdinkoa, huomautan silti, että suomalaiseen palkkatasoon suhteutettuna Suomessa ei ole muutenkaan erityisen kallista esimerkiksi Serbiaan verrattuna. Vuosi-inflaatiokin on siellä EU-alueen maltillisimmasta päästä.

Tuo yli kahden euron hintainen pastapussi sai minut kauhistumaan; mitä jos olenkin täysin pihalla Suomen nykyhintatasosta ja makaronipussi maksaakin siellä jo vitosen?
Googlaaminen valaisi, että peruspastapussin saa edelleen samalla 0,39 eurolla, minkä se maksoi seitsemän vuotta sitten sieltä lähtiessämme. Toisin on siis täällä Serbiassa, jossa keskipalkkakin on vain noin viidesosan suomalaisesta keskipalkasta.

Kuinka paljon Belgradin hinnat ovat nousseet vuodessa

Jo vuosi sitten me ulkosuomalaiset vertailimme blogeissamme ostoskorien hintatasoa eri maissa, sekä Ukrainan sodan vaikutusta ostoskorin hintaan. Tilanne ei totisesti ole parantunut sitten kevään 2022.

Kuten jo tuolloin mainitsin, Belgradin hintataso nousee muuta Serbiaa nopeammin.
Silloin tulin myös kertoneeksi, että vuokraamme ei ole korotettu kertaakaan sitten vuoden 2017.
Tänä keväänä näin kuitenkin tapahtui.
Vuokramme nousi kertaheitolla 14 prosenttia, mikä on silti varsin maltillinen korotus.
Moni muu belgradilainen on saanut lyhyellä varoitusajalla eteensä tuplaantuneen vuokralaskun, kaupungin uudet asukkaat maksavat jopa triplavuokria vuoden takaiseen nähden.

Tulot eivät nouse samaa tahtia hintatason kanssa

Viime vuonna kerroin paikallisten palkkojen nousseen himpun verran, mutta oman tulotasomme heikentyneen.
Edelleenkään emme todellakaan elä ns. expat-tuloilla, joka takaisi paikallisia paremman taloustilanteen, päin vastoin.
Media-alan asiakkaidemme kiinnostus Serbiaa kohtaan ei ole lisääntynyt ja toisaalta markkinointialallakin pistetään nyt vyötä tiukemmalle. Kulutamme edelleen vähemmän kuin keskiverto täällä asuva serbi.

Siinä missä aikoinaan söimme edullisen hintatason vuoksi ravintoloissa jopa pari kertaa viikossa, nykyään käymme ulkona kerran kuukaudessa tai kahdessa. Tämä ei tokikaan ole mikään perustarve, mutta aikoinaan kävimme ulkona syömässä juuri sen vuoksi, että täällä se on mahdollista ohuemmallakin lompakolla.
Toisekseen ruokamatkailusta ei voi oikein kirjoittaa testaamatta paikallisia ravintoloita. Ja niitä täällä totisesti riittää!

Viime sunnuntaina kävimme pitkästä aikaa ulkona syömässä ja sattumoisin törmäsimme ennestään tuntemattoman kollegaamme pizzerian terassilla. Tuntien journalistisen työn olemattomat mahdollisuudet hän kysyikin lähes ensimmäisenä miten onnistumme pärjäämään täällä taloudellisesti. Oli myönnettävä, että saahan tässä mielikuvitustaan käyttää.
Säästämisestä huolimatta kuukausibudjettimme on kasvanut.

Ruokakorin hintakehitys Belgradissa 2022-2023

Kuinka paljon Belgradin hinnat ovat nousseet vuodessa, – tutkitaanpa.
Hinnat saattavat vaihdella merkittävästikin eri kauppojen välillä, joten käytän tässä tilastojen keskiarvoa.

Vasemman sarakkeen hinnat ovat maaliskuulta 2022, oikeanpuoleiset toukokuulta 2023. Perässä hinnanmuutos prosentteina.
Listaan hinnat euroissa, koska Serbian dinaarin kurssi ei ole merkittävästi muuttunut viime vuosina. 1 € on noin 117 RSD.

Suomalaisten kauppojen hintatasoa en tähän lisää, ne lienevät tuttuja muutenkin. Mikäli eivät ole, niin hihkaise kommenteissa, teen mielelläni hintavertailua myös eri maiden välillä – Serbian ja Suomen, tai vaikka joidenkin muidenkin reissumaidemme.

Kasvikset ja hedelmät

Viljatuotteet

Sattumoisin Numbeon tilastot eivät tällä hetkellä listaa mainitsemani huikeasti kallistuneen pastan hintaa ollenkaan.
Ehkä hinnannousu on niin nopeaa, etteivät tilastot pysy ajantasalla?
Mene ja tiedä, mutta edullisin tällä hetkellä löytämämme pasta maksaa siis 2,03 €/kg.
Sen hyllyyn jättämämme kilohinta oli 5,35 €. Tämä ei ole yllätys, kun maailman suuri vilja-aitta Ukraina on ns. pois pelistä.
Siitäkin huolimatta ja vielä kerran vertailun vuoksi: vastaava tuote maksaa Suomessa 0,98 €/kg.

Maitotuotteet ja kananmunat

Myös voin ja jugurtin hinta puuttuu tämän kevään tilastoista. Omassa lähikaupassamme voi maksaa tällä hetkellä 1,79 € per 125 gramman paketti eli 14,36 €/kg. Nousua viime vuoteen on 30 %.
Maitoa meillä ei kulu kuin jonkin verran kahviin, jota juomme muutaman kupillisen viikossa. Maito on meillä laktoositonta ja se on tavallista kalliimpaa, tällä hetkellä 1,62 €/l. Jugurttia emme ole ostaneet hetkeen, joten sen tarkka nykyhinta on tuntematon.

Liha ja kala

Tonnikalaa ei ole jostain syystä listattu tämän vuoden tilastoihin, emmekä ole itsekään huomanneet tsekata sen hintatasoa. Pidämme yleensä pari purkkia varastossa. Tapa jäi pandemia-ajan ulkonaliikkumiskieltojen ajalta.

Myös possunliha puuttuu tuoreista tilastoista. Lähikaupassamme kassler maksaa tällä hetkellä 6,84 €/kg.
Sen hinta ei siis ole noussut vuoden takaisesta ollenkaan.

Tämä onkin aika mielenkiintoinen juttu: Sianlihan kulutus on Serbiassa suurta ja siihen on kulttuuriset perinteet. Aikoinaan ottomaanivaltaajat jättivät serbeille siat, eivätkä myöskään verottaneet niitä uskonnollisista syistä.
Liekö nykyäänkin taustalla ajatus, että vähintään possunlihaan pitää kansan rahojen riittää, vähän samaan tyyliin kuin Ranska pitää leivän ja viinin hinnat edullisina?

Lasten ja aikuisten juomat

Cokiksen hintaakaan ei tilastoista löydy. Tässä taloustilanteessa sitä ei ehkä kauheasti osteta?
Itselleni se on usein aamukahvin korvike ja siksi tiedänkin puolentoista litran pullon tämänhetkiseksi hinnaksi 1,07 €. Kansainvälisillä jäteillä lienee varaa pitää hinnat maltillisina markkina-asemansa säilyttääkseen. Ainakin näiden muiden hinnannousujen valossa 13,8 % korotusta reilun vuoden takaiseen voi pitää maltillisena.

Kansallisempaan kulttuuriin taas kuuluu ehdottomasti olut, vaikka Serbia on myös vahva viinintuottaja ja erityisesti kulttuuriperintöaseman saavuttaneesta rakijastaan tunnettu.
Pienpanimobuumi on käynyt vilkkaana noin vuosikymmenen verran. Tasokkaat olutbaarit tarjoilevat paikallisia tuotteita, mutta kuten muuallakin, isot brändit hallitsevat supermarketeissa.

Kolme isointa, Jelen, Lav ja Zaječarsko, ovatkin jo kansainvälisten jättien omistuksessa. Näiden tuotteiden hinnat eivät päätä huimaa. Matkailijalle suosittelen silti tutustumista paikallisiin pienpanimotuotteisiin.
Jos ehdottomasti haluat napata kaupasta yhden edullisista perusbisseistä, oma suositukseni on Zaječarsko, jossa on sentään mukana maku.

Hauska trivia: Numbeon mukaan Belgradissa on maailman 18. edullisin olut 511 ison kaupungin vertailussa.

Siinä missä tilasimme vielä viime vuonna viiniä suoraan lempitilaltamme kotiimme kahdesti vuodessa (jouluksi ja pääsiäiseksi), tänä keväänä tuostakin tavasta on pitänyt luopua. Tilan viinit eivät ole merkittävästi kallistuneet, mutta muut kulut ovat. Minimalisteilla ei ole juurikaan ostoksia, joista tinkiä, joten laatuviini on ensimmäisenä karsintalistalla.

Kissanruoka

Kissanruoallekaan ei löydy virallisia tilastoja. Toivottavasti se ei tarkoita, että ihmiset ovat lopettaneet kulkukissojen ruokkimisen rahapulassaan.
No ei oikeasti tarkoita. Kyllä täällä edelleen näkee talojen eteen asetettuja raksukuppeja, siis ihan Belgradin keskustassakin, tai ehkä eniten juuri täällä.

Me ostamme keisarinna Neron ruuat nykyään pääasiallisesti eläintarvikeliikkeestä. Erikoista kyllä, täällä yrittäjävetoinen erikoisliike on usein hintatasoltaan belgialaisen Delhaizen marketteja edullisempi.
Siinä missä missä listan ensimmäisenä mainittu Purina Gourmet maksaa marketissa 0,89 €, on sen hinta eläintarvikeliikkeessä 0,68 €.
Kiinnostaisikin tietää miten pienyrittäjät pystyvät myymään täällä tuotteita edullisemmin kuin isot marketit. Kateprosentteihinkin olisi kiva tutustua.
Meidän Piipiksemme syö joka tapauksessa erikoiskaupan herkkuja, joita muuten saa ostaa kuivatuotteiden kohdalla irtotavarana.
Useimmiten Nero-kattimme kylläkin popsii samaa ruokaa kuin me, tosin maustamattomana.
Jos vertaat tuon edullisimmankin kissanruoan kilohintaa tasan 8 € lihatiskin 6,84 € kilohintaan täyslihasta, minun ei ehkä tarvitse selitellä valintaamme.

Eläinruokateollisuus on mielestäni täyttä hevonkukkua. Lemmikkien omistajille myydään lupausta juuri hänen suloiselle pikkuotukselleen valmistetusta täydellisestä ruokavaliosta, kun tosiasiassa syötetään carnivorille 2% lihaa ja 98% selluloosaa sisältävää moskaa kullan kilohinnalla. Laadusta kannattaa toki maksaa.

Etten nyt innostuisi liikaa paasaamaan kulutuskriittisyydestä ja sen sellaisesta, niin jatketaan tämän hintalistauksen kanssa.
Jos haluat tutustua ajatuksiini kuluttamisesta ja minimalismista, vinkkaan lukemaan Minimaattori-blogini juttuja.

Ja kyllähän me hemmottelemme keisarinnaamme niillä teollisillakin tuotteilla. Nero sekoaa täysin Felixin party raksuista, joiden kilohinta on ruhtinaalliset – tai pitäisikö sanoa keisarinnalliset – 15,67 €/kg.
Onneksemme Nerokin ymmärtää niiden erityislaatuisuuden.
Hämmästykseksemme osaa kenties myös laskea. Jos laitan lautaselle muutaman raksun, se jää tuijottamaan kysyvästi. Kymmenisen raksua ja sitten voi raksuttaa. Enempää tuo ei onneksi kerralla pyydä.

Listalta puuttuneet must-ostoksemme: kana ja sitruunat

Kuten viime vuonnakin, tarpeellisimpien elintarvikkeidemme listalle on pakko lisätä pari suurkulutustuotettamme. Kumpaakaan ei löydy Numbeon tilastoista, mutta omat kauppakuittimme kertovat hinnanmuutoksen.

Siinä missä sitruunat maksoivat viime vuonna 0,77 €/kg, tällä hetkellä niiden hinta on jo 1,62 €/kg.
Kanankoivet maksoivat vuosi sitten vaatimattomat 3,40 €/kg, nyt 4,43 €. Niiden hinnankorotus on sentään ollut maltilliset 30% reilussa vuodessa. Ainakin näin suhteellisesti.
Suomessa suunnilleen 8% vuosi-inflaatiota tuskaileville +30% ei taida olla kevyt pala niellä. Täällä siitä, noh, jos ei varsinaisesti iloita, niin ainakin otetaan kiitollisuudella vastaan muihin korotuksiin verrattuna.

Laitan nämäkin listamuotoon helpomman luettavuuden vuoksi, vaikka hinnat ovatkin omasta lähikaupastamme, eivätkä siis Numbeon keskimääräisten hintojen tilastosta.

Tuontituotteisiin ei Serbiassa ole varaa

Onneksi tarjouksia on kaupoissa usein ja niitä mekin hyödynnämme.
Ensimmäisenä Belgradin kesänämme opimme nopeasti, että tuontituotteita ei todellakaan kannata ostaa.
Meillä valmistavaraakin käytetään erittäin harvoin, mutta paheemme on Barillan vihreä pestokastike.
Maailmalle lähtiessämme tuossa seitsemisen vuotta sitten sen hinta oli Suomessa reilut parisen euroa purkilta.

Belgradiin asettuessamme soosin hintataso oli täällä samaa luokkaa, mutta kaikki muu ruoka maksoi huomattavasti vähemmän.
Yhdestä pestopurkista ei totisesti halunnut maksaa parin illan kokonaisen aterian hintaa. Emme siis raaskineet ostaa Barilla-pestoa kuin vasta huomattavasti myöhemmin ja ehdottomasti vain tarjoushinnalla.

Nykyään tuon lasipurnukan hinta on tarjouksessa 4,19 €, normaalihinnalla 5,04 €.
Suomessa hinta näyttää olevan S-ketjun kaupoissa 3,79 €.

Ei ruokaa, mutta tarpeellista eli hygieniatuotteet

Nämäkin tuotteet ovat pudonneet Numbeon listauksesta, mutta kirjaan tähän tämänhetkiset lähimarkettimme hinnat.

Hinta- ja ostovoimavertailua Belgrad vs. Helsinki

Kuten viime vuonnakin, teen tähän myös pienen hinta- ja ostovoimavertailun kahden tutun pääkaupungin, eli Helsingin ja Belgradin välillä.
Olemme asuneet molemmissa kaupungeissa vuosia, joten pystyn allekirjoittamaan tilastot todeksi myös omien kokemusteni pohjalta.

Belgradissa ruoka maksaa 54,87 % vähemmän kuin Helsingissä.
Palkkataso puolestaan on Belgradissa 79,40 % Helsinkiä matalampi.

Lisää dataa Belgradin elinkustannuksista Helsinkiin verrattuna

Jos ruokamenojen kasvaminen järkyttääkin, tutkailepa tätä vain yhdessä vuodessa tapahtunutta muutosta.
Olen havainnut monien puhuvan Suomen inflaatiosta ikään kuin se olisi irrallinen muusta maailmasta ja aivan kuin muualla hinnat eivät olisi nousseet.
Henkilökohtaisesti voin sanoa ärsyyntyneeni varsin usein suomalaisten valittaessa kalliita hintoja ja Euroopan mittakaavassa varsin maltillista inflaatiota. Tarkoituksenani ei kuitenkaan ole ärsyttää suomalaisia, ja kuten jo totesin, vielä vähemmän väheksyä millään tavoin talousahdinkoon joutuneita. Ainoa motiivini on avata silmiä ja saada suomalaiset ymmärtämään, etteivät siellä asuvat suinkaan ole suurimpien kärsijöiden joukossa.
Meitäkin Suomeen palaaminen lähes nollatuloilla hirvitti, kunnes tajusimme, ettei siellä niin kovin paljon Belgradia kalliimpaa olekaan.

Ostovoima oli vuonna 2022 Belgradissa on 55,27 % Helsinkiä matalampi. Nyt se on 68,30 % heikompi.
– Ja se nettopalkkataso Belgradissa nykyään 79,40 % Helsinkiä alempi.

Saavuttaakseen saman elintason kuin Helsingissä 4300 €/kk tienaavan, pitää vuokralla Belgradissa asuvan ansaita 2785 €/kk.
Harmikseen perus-belgradilainen tienaa noin viidesosan suomalaisen keskipalkasta.
Näissä luvuissa on otettu huomioon myös verotus.

Kuinka suuri on Serbian vuosi-inflaatio

Edellisessä vastaavassa postauksessani kerroin Serbian vuoden 2021 inflaation olleen 3,1 %, mutta tammi-maaliskuun 2022 välillä jo 7,8 %.
Viimeisen vuoden lukema 2022-2023 on 16,2 %.
Se on noin kaksinkertainen EU:n tämän hetkisiin keskiarvolukemiin verrattuna.
Suomessa inflaatio on ollut karvan alle EU:n keskitason, reilut 8 %.

• *Lähteet: Cost of living comparison between Helsinki and Belgrade; Numbeo 03/2022 ja 05/2023
• Asumisen kustannuksiin Belgradissa voit tutustua tästä artikkelistani.

Ei Belgrad edelleenkään ole kallis kaupunki Suomesta tänne matkaavalle. Ulkona syöminen on täällä jopa uskomattoman halpaa suomalaiselle ja ravintolatarjonta on loputon, sekä laadukas.

On silti eri asia ymmärtää miten hintataso vaikuttaa paikan päällä asuvan elintasoon satunnaiseen matkailijaan verrattuna.
Moni serbi on turhaantunut siihen, kuinka läntisessä Euroopassa ja muuallakin Balkanin ulkopuolella Serbia nähdään ainoastaan halpamatkakohteena tai mahtavana halvan työvoiman investointikohteena.
Serbialaiset ovat varsin korkeasti koulutettuja ja kielitaitoisia, eikä täällä eläminen aivan ilmaista ole.
Serbiassa elinkustannukset ovat jopa korkeampia kuin monissa läntisemmän Euroopan kohteissa.