Kauppakassi maailmalta: Hollanti

Hollantilainen ruoka on rasvaista ja tukevaa, sillä se kokataan suojaamaan tuulta ja sadetta vastaan.
-Ruoka on kuin maan asukkaat, mutkatonta ja rentoa, toteaa eindhovenilainen kokin tytär Josje van Berkel.

Kirjoitin tämän artikkelin Kehittyvä Kauppa -lehteen jo vuonna 2015, joten hintatietoihin tulee suhtautua varauksella.
Hollantilainen ruokavalio ja ostoskorin sisältö eivät sen sijaan ole isommin muuttuneet.

Tuhdisti tuulta päin

Hollantilaiset eivät pahemmin murehdi ruuan sisältämän rasvan määrää ja friteeratut tuotteet ovat suosittuja.
Ylipainoisia ei silti näy, paljon pyöräilevä kansa kuluttaa minkä syö.

Raaka-aineet ovat pääosin kotimaisia, onhan Hollanti maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä. Se tuottaa pelkästään maailman tomaateista neljänneksen.
Maan talous lepää viennin harteilla ja pelkästään maataloustuotteiden viennin arvo oli 80,6 miljardia euroa vuonna 2013, puolitoista kertaa Suomen valtion budjetin verran.

Juureksia, leipää ja luonnollisesti maitotaloustuotteita, kuten juustoa, syödään paljon.
Myös kala, erityisesti silli, kuuluu tavalliseen ruokavalioon.
– Tämä maa on syntynyt merestä, joten sieltä ruokammekin tulee, muistuttaa van Berkel.

Vaikka maa on pieni, vaihtelevat keittiöt etelästä pohjoiseen. Jokaisella maakunnalla on omat ruokaerikoisuutensa ja miltei jokaisella kaupungilla omat nimikkoleivoksensa.
Limburgin maakunnassa, lähellä Belgian rajaa, syödään poikkeuksellisen paljon perunaa ja riistalihaa, muualla maassa juurekset ovat suositumpia.
Mereneläviä syödään tässä maassa muuallakin kuin rannikolla. Onhan maassa paljon jokia, kuten Maas, joka virtaa aivan eteläiseen Limburgin pääkaupunkiin Maastrichtiin asti.

Koska hollantilaiset ovat säästäväisiä ja suhtautuvat ruokaan rennosti, ei ruokavaliossa ole merkittäviä eroja eri sosiaaliluokkien välillä.
Vaikka ruuan terveellisyyttä ei erityisemmin pohdita, useat hollantilaiset kokevat eettisesti tärkeäksi syödä luomua ja sitä onkin hyvin tarjolla. On erikseen vain luomua myyviä ruokakauppoja, mutta myös tavallisissa marketeissa sitä on saatavilla kohtuullisesti. Kypsennetyt kasvikset muodostavat usein ruuan perustan ja lihaa käytetään säästeliäämmin.
Juhlapyhinä sen sijaan ostetaan paljon lihaa, jota grillataan ystävien kanssa.

-Chocomel, chocomel, huutavat lapset kuorossa, kun amsterdamilaisen vohvelikahvilan tarjoilija kysyy kymmenpäiseltä lapsilaumalta mitä nämä haluaisivat ruokajuomaksi vohveleidensa kanssa. Tämä maitokaakaojuoma on myös aikuisten juomasuosikki, paikallisten oluiden lisäksi. Muutenkin hollantilaiset pitävät makeasta.

Kun kysyn Tilbugissa paikallisen supermarketketju Albert Heijnin tiiminvetäjä Kapilan Kandasamgilta, mitä tuotteita paikalliset yleisimmin ostavat, hän kipaisee epäröimättä noutamaan hyllystä suklaaströsselipaketin.
Kandasamg kertoo hollantilaisten laittavan strösseleitä leivän päälle, voin lisäksi.
Leipä onkin peruselintarvike, jota syödään sekä aamiaiseksi että lounaaksi.

Albert Heijnin levitehylly on usean metrin mittainen ja notkuu nutellapurkeista ja erilaisista pähkinälevitteistä.
Toki myös juustoa ja leikkeleitä käytetään leivänpäällisinä. Aamiaiseksi syödään usein myös maustekakkua.

Hintasota näkyy elintarvikekaupassa Hollannissakin

Hollanti on supermarkettien maa. 1887 perustettu Albert Heijn on Hollannin suurin kauppaketju reilun 30 prosentin markkinaosuudellaan.
Ketjun liikkeet muistuttavat kovasti suomalaisia marketteja, mutta toisin kuin Suomessa, on valtaosa tavoitettavissa jalkaisin. Hollantilaiset liikkuvat pääasiassa polkupyörällä tai pidemmät välimatkat junilla.
Ketjulla on erikokoisia liikkeitä pienistä rautatieasemilla sijaitsevista kioskeista keskellä asuinalueita sijaitseviin suuriin marketteihin.

Albert Heijn tunnettiin aiemmin paremmin toimeentulevan kansanosan kauppana, mutta tiiminvetäjä Kandasamg kertoo tilanteen muuttuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kauppaketju on tietoisesti alentanut hintojaan pärjätäkseen kilpailussa, eivätkä hinnat ole enää merkittävästi korkeampia kuin sen suurimmilla kilpailijoilla, saksalaisilla Aldilla ja Lidlillä.

Valikoimista löytyy sekä kalliimpia brändejä että edullisempia kaupan omia merkkejä. Suurimmaksi syyksi Albert Heijnin suosioon Kandasamg kuitenkin kertoo ketjun panostamisen asiakkaiden arvostamaan laajaan valikoimaan. Kaikista tuoteryhmistä löytyy paljon valinnanvaraa.

Hollantilaisilla ei ole enää aikaa kokata kotona, minkä vuoksi valmisruokavalikoima on suuri. Perinteinen kotiruoka on kuitenkin edelleen suosiossa. Niinpä ostetuin valmisruoka onkin lähes kansallisruuan asemassa oleva kasvismuusi Stamppot.
Eksoottisempia makuja kaipaaville löytyvät myös sushitiskit, joissa japanilaiset kokit tekevät tuoretta sushia tilausten mukaan ja kaupasta voi ostaa paikan päällä puristettua tuoremehua.

Käytävät vilisevät myyjiä, joten asiakkaan tarvitessa apua tuotteiden valinnassa löytyy aina hiha, josta nykäistä.
Kaupassa on myös jatkuvasti tarjolla ilmaista kahvia. Täällä osataan pitää asiakkaista huolta!

Hintavertailu:

• maito 0,59 e/litra
• leipä 1,61-2,38 /kg
• voipaketti 3-4 e/kg
• pullo olutta, paikallinen Heineken 0,61 e/0,33 l
• kahvi 10-12 e/kg
• possun jauheliha 5 e/kg
• naudan jauheliha 6 e/kg
• broileri 6 e/kg
• omenat 1,39-2,79 e/kg
• appelsiinit 1,35 e/kg
• kananmunat 1,20-1,50 e/ 6 kpl
• sokeri 1,00 e/kg
• juusto, gouda 6-8 e/kg
• lehtikaali 4,63 e/kg

Stamppot-resepti

• 1 kg perunoita (jauhoisia)
• 300 g lehtikaalia
• 150 g pekonikuutioita
• n. 50 g voita
• suolaa
• mustapippuria

Kuori ja pilko perunat.
Poista lehtikaalin puumaiset varret ja paloittele.
Laita lehtikaali kattilaan pohjimmaiseksi ja perunat päälle painoksi.
Keitä vedessä puolisen tuntia, kunnes perunat ovat kypsiä.
Ruskista pekonikuutiot kevyesti.
Kaada kasvisten keitinliemi pois, mutta jätä tilkka pohjalle.
Lisää voi ja muussaa ainekset.
Lisää pekoni, sekä ripaus suolaa ja mustapippuria.
Sekoita ainekset.

Stamppottin pääraaka-aine on peruna, jonka kanssa voi keittää melkein mitä tahansa kasviksia oman maun mukaan.
Suosittuja ovat esimerkiksi pinaatti ja endiivi.
Pekoni tuo mukavasti makua, mutta sen voi jättää poiskin, jolloin ruoka sopii myös kasvissyöjille.
Hollantilaiset syövät stamppottin yleensä savumakkaran lisukkeena, mutta se sopii hyvin esimerkiksi myös vaalean kalan kanssa.

Tilaa tästä tuoreet artikkelit suoraan sähköpostiisi:

Kiinnostaako ruokamatkailu?
Tutustu täällä ruokiin ja juomiin eri maista!