Joskus opiskelimme ranskaa ja jaoin ravintolavinkkejä Pariisiin.
Ranskan pänttääminen ei ollut helppoa, ei näemmä edes kaikille kavereille. Vähäisetkin taidot ovat nykyään ruosteessa, mutta serbian jälkeen ranskakaan ei tunnu enää niin mahdottomalta kieleltä oppia. Ehkä tulen kertaamaan sitäkin, muiden haparoiviksi muuttuneiden kielten lisäksi.
En lupaa raflavinkkienkään paikkansapitävyyttä enää, kun en ole käynyt aikoihin Pariisissa. Eikä niitä olekaan tässä postauksessa kuin yksi.
Nomadin päiväkirja 9.2. ole hyvä, jälleen editoimatta, muttei täysin sensuroimatta: Kaverien nimet on taas poistettu kommenteista ja kansikuvakin on vähän sensuroitu, koska siinä on entinen yhtiökumppanini, joka ei välttämättä halua olla somejulkkis. Samaa numerointityyliähän mä kyllä käytän aina, mutta yleensä pyrin asemoimaan numerot muualle kuin naaman päälle. Niin ja kuva ei sisällä ravintolavinkkejä, mutta tuon pääkonttoriksimme kutsumamme paikan voi tulkita vaikka kahvilavinkiksi Helsinkiin. Tämän hienon mainospuheen jälkeen voidaankin mennä muistoihin.
Tapahtumapaikkoina tänään vain kotikaupungit Tampere, Helsinki ja Belgrad, sekä kerran Uuden-Seelannin Rotorua ja Eteläisen Tyynen valtameren risteily Royal Caribbenilla. – Ei siis edes se mainostamani Pariisi.
Tässä on taas mukana runsaasti kommenttiketjuja, joten muistuttelen, että kaverien nimien tilalle vaihdetut numerot alkavat joka postauksessa alusta. Ts. Yhden ketjun “kaveri 1” ei siis ole sama kuin seuraavan ketjun ykkönen.
9.2. je ne parle pas français, mutta jaan ravintolavinkkejä Pariisiin
2009
Helsinki
n toimisto on taas Hesassa. Ismon sohvalla.
2011
Helsinki
neuvottelukumppaneihin tutustumispäivä hallituksen kanssa
*
mielenkiintoista…
Kommentit – eivät edes valaise:
Kaveri: on! Mikä? 
Kaveri 2: Ei o. Jos samasta asiasta puhutaan. Mutta mutta. Huomenna olemme viisaampia.
Minä: juuh…
*
mielenkiintoista…todella mielenkiintoista…
2012
Helsinki
tänään tulee vihdoin uusi jääkaappi ja pyykkikone. se ois sit kodinlaitto vkl helsingissä jos vaan ehdin jäädä tänne.
*
saapui kotiin kun kodinkoneasentajat olivat työskennelleet melkein tunnin.turhaan.asennus vaatii puolen keittiön purkamista,joten tyypit tulee uudestaan kun huolto käy ensin irroittamaan kaasulieden.eli ei koneita vielä täksikään viikonlopuksi. huoh. no, taas ulos syömään
2013
Helsinki?
Voisko joku kertoa mikä Enbusken kolumnin punainen lanka oli? (Siis HS Nyt) puolustusvoimat, perheväkivalta, bussissa kakkaaminen ja mitä niitä nyt olikaan siinä samassa tekstissä sekaisin. Mistä nyt pitäisi aloittaa huutokeskustelu??
Kommentit:
Kaveri: Hän yrittää nyt olla liian nokkela, liian kärkevä ja liian provo, menee siksi ajatukset ja punaiset ja muunkin väriset langat sekaisin.
Kaveri 2: eikös se oo yrittänyt olla kaikkea yllämainittua jo monta vuotta? kohtuullisen huonolla osumatarkkuudellakin vielä…
Kaveri 3: Kyllästyttävä honottaja.
Kaveri 4: Pohdin aivan samaa tämän kolumnin kohdalla ja Enbusken sanallisen nykyhabituksen kohdalla yleensä. Olen pohtinut jo tovin. Ehkä hän pyrkii olemaan salasyvällinen viihdemaakari?
Minä: Se kolumni ei edes viihdyttänyt. Sivari on kade intin käyneille?
*
Accept, Accept I dooo Accept this!
Kaverin kommentti: Uuudo on sulonen minimies, ja se ääni..!
*
Se olis taas lauantaisaunan aika <3
*
Huomaa että alkoi käärmeen vuosi. Aloin luoda nahkaani.
Keppoilua kommenteissa:
Kaveri: Kaimasi on kuorinut jo pari viikkoa
Kaveri 2: mä lupaan luoda lumet..
Minä: Ai niin, kaimaani oli myös etelässä 
heh VM, kerrostaloasuja säästyy tolta:)
K1: Bahamalla oli kaksi viikkoa ja elvisteli rusketuksellaan… siitäs sai
Minä: Bahama on baha maa no me lähdetään Balille parantaan nahkaa ja elvistellään sitten lisää:)
*
OMG! Täähän on taas viimeinen sauna kuukauteen! Ja vasta lopettaessa tajusin, hui!
*
Oh, tuo Diandrahan on Suomen Adele! Way to go girl!
Ravintolavinkkejä Pariisiin – oikeastaan vain yksi
2014
Helsinki
Kaveri: -hmmmmm-
Kaveri 2: juuri niin. Hmmmmm..
Minä:
Kaveri 3: Glad to see that you are practicing safe sex.
Minä:
Kaverin päivitys seinälläni, mutta jaan vinkiksi Pariisiin matkaaville:
(En tosin ole käynyt vuosiin, joten en tiedä onko enää hyvä tai edes olemassa.)
Kiitos brasserie Vagenende -suosituksesta! Hieno paikka ja hyvät ranskalaiset perinneruoat.
Kommentit:
Minä: Eipä kestä, kiva että nautitte!
Kaveri: Missä se on?
Kaveri 2 (aloittaja): 142 Boulevard Saint-Germain.
2015
Helsinki
Roskaruokapäivä: kalapuikkoja ja ranskiksia.
Leffana tyyliin sopiva Nebraska. Kunnon redneckiä.
2016
Helsinki
Tämäkään ei ole ravintolavinkki Pariisiin, mutta tämän voi ottaa kahvilavinkkinä Helsinkiin. Ja sorry nyt, en ole käynyt tarkistamassa onko tätäkään aikoinaan Oksa-yrityksemme pääkonttoriksi kutsumaamme työpistettämme enää olemassa. Kuvassa yhtiökumppanini Jussi.
paikassa Kahvi Charlotta Café & Roastery.
Tänään pääkonttorilla hiomassa uutta bisnesideaa / At headquarters getting our new business rolling!
#branching
*
Se olisi taas aika ranskantuntien. Kurssi alkaa jo pian olla puolivälissä, mutta vielä ei ole kovin viisas olo.
Kommentit:
Kaveri: Viisautta on turha ranskaa opiskelemalla etsiä 
(joo, oon kannustava 
)
Kaveri 2: Kirjoota se italiaks !
Minä: Haha, molto bene, vai tre biene jos pitää kirjoittaa ranskaa italiaksi?
K2: Oikein hyvä molemmiksi
Minä: Trés bien
K2: Todistan, että unohtuu helposti. Je se !
Kaveri 3: Bon chance 
!
Minä: Merci beaucoup!
Kaveri 4: Mä kävin aikanaan yläasteella ranskan alkeet, ja en oppinut mitään. Mutta en antanut periksi vaan kävin lukiossa ranskan alkeet uudelleen. Opinkin. Je ne parlez pas francais.
K2: Mutta kirjoitit kuitenkin tuon oikein
K1: Ei kyl ihan
K2: No ymmärää hyvin !
K1: Toki, ja se tärkeintä!
K4: Opin myös sen ettei sillä ole väliä miten kirjoitetaan, ne ranskikset lausuu itse vain pari ensimmäistä kirjainta joka sanasta. Sönparlpafrancee.
Minä: Näino. Tossakin oli ihan liikaa kirjaimia
Kaveri 5: Opiskelin kolme vuotta italiaa.. oppimatta lisää
Minä: Italia on kyllä noin tsiljoona kertaa helpompaa kuin ranska. Tai ainakin mulle. Siitä kun saa ääntämyksestä selvän miten sana kirjoitetaan, eikä tarvi opetella erikseen kirjoittaan ja lausuun.
K2: Samalla kun oppii kirjoitukse ja ääntämisen niin se mot ´kin menee päähän ( j´ oblie tout ya)meikäläinen on unohtanut lähes kaiken. 
Kaveri 6: Mulle just toisin päin! Ranskan kerran opittuaan on tosi vaikeaa vaihtaa italiaan! Lopetin aikoinaan italian kurssin kesken kun kypsyin siihen.
K1: Niin ja siis siitä, kun saa ääntämyksestä selvän. <-piste
K2: Mulla on hyvä kaveri, joka on ollut töissä Ranskassa ja PUHUU HYVIN ranskaa, mutta väittää, että kirjoootaminen on ihan hukassa.
K1: Juu, yleensä se on joko tai, ite kirjoitan huomattavasti paremmin kuin puhun.
K2: Meikäläisellä on vajavaista molemmat. Englantia tulee vkisin väliin.
Minä: Riippuu varmaan miten päin on aloittanut opinnot. Mulle tulee ylläreitä kirjoituksen kanssa, kun on opetellut alunperin korvakuulolta. Nyt sit kirjasta katselee hämmentyneenä, että ai siinä sanassa onkin x eikä s.
Ja mitä italiaan tulee, mulle se tarttuu niin että portugalilainen kaveri nauraa mun ääntävän portugaliakin italiaksi.
K2: Päälletysten lomittain jne. menee espanja, italia, ranska , englanti ainakin meikäläisellä. Ruattikin joskus tunkee päälle.
Minä: Romaaniset menee kyllä iloisesti sekaisin, joskin niistä saa myös tukea uuteen sanaan törmätessä tai kun tarvisi sanaa mitä ei osaa, voi lainata avaamalla.
Minä: *arvaamalla. Tän luurin kieltä ei kyllä yksikään eliö osaa.
K2: Minnoon huomanna jotta jos jonnii asian haluaa mänemään toesen piähän niin kuhan sannoo sen savoks nii johan tokenoo
Minä: Ei, silloin vastuu vain siirtyy kuulijalle.
Kaveri 7: Mun ranskantunneilla juotiin vaan bordeauxia ja syötiin ranskalaisia juustoja… Merci!
Minä: Haha, meilläkin on juotu pastista, konjakkia ja viiniä, syöty erilaisia leipiä ja kasviksia. Aina järjetön nälkä kotiintullessa. Arvaa oliko kiva äsken syödä vain kaurapuuroa. Kuulosti hyvältä idealta vielä päivällä.
2017
Eteläinen Tyyni valtameri
Ei päivityksiä – olimme edelleen risteilemässä. “Tällä hetkellä” Fidzin Lautokasta kohti Uuden-Kaledonian Pine Islandia, jonne emme lopulta päässeet rantautumaan ollenkaan myrskyn vuoksi. “Saimme” ylimääräisen meripäivän ja jatkoimme takaisin kohti Australian Sydneyä.
2018
Rotorua
Tänäänkään en ole päivittänyt mitään Facebookiin, mutta olimme edelleen Uuden-Seelannin Rotoruassa.
Lue lisää:
Kaurismäestä Serbian historiaan
2019
Belgrad
Druga strana nade eli Toivon tuolla puolen oli mainio.
Sopi tilanteeseemmekin hyvin: paitsi että Belgrad ja Serbia tulivat mainituksi muutaman kerran, myös oleskelulupakuviot oli esillä. Hehe.
Hiukan haastavaa oli tekstitys serbiaksi -noin puolet leffastahan on arabiaksi, mitä ymmärrän vielä huomattavasti serbiaakin heikommin.
Täytyy katsoa joskus uudelleen, että saa parhaat lentävät lauseet (ääni kun oli paikoin tyypillistä Suomileffan tasoa).
Kiintoisaa oli myös seurata kulttuurieroja: serbit nauroivat katketakseen samoja kohtia kuin me, mutta joitakin eroja oli:
Paikallisia ei naurattaneet vanhat silmä poskella olevat puolijuopot.
Täällä ei koskaan naureta vähäosaisille ja vanhuutta kunnioitetaan.
Sitten taas kohta missä syyrialainen sai karkoituspäätöksen ja uutiset näyttivät Aleppon pommitusta serbit nauroivat ja minä itkin.
Miksi he nauroivat: oman tulkintani mukaan siksi, koska pilkkasivat viranomaisia, byrokratiaa, ei itse asian tähden.
Täälläkin on koettu monenlaista.
Yhteiskunta saa ivan osakseen.
Siitä oleskeluluvastamme: Se on niin pitkä saaga, ettei mahdu samaan postaukseen.
Kirjoitan siitä lisää myöhemmin.
Byrokratia…
Kommentit:
Minä: Ai niin, unohdin mainita, että tavattiin lähetystötyypin lisäksi myös vanha kaverimme Häkli. Jälkimmäinen tosin vain riehumassa siellä valkokankaalla.
Kaveri: Pokerrikohtauksessa oli myös yksi luokkatoverini statistina.
Ismo: Kuka oli hän?
Kaveri: Raine K. -niminen veijari, yksi pöydän takana seisseistä.
Kaveri 2: Olikse se Kaurismäen ‘kaus pilvet karkaa’ tai jotain semmoista..Hölin rooli-nimi oli Ruma mies!!!heh..
Kaveri 3: “Kauas pilvet karkaavat” oli ihana leffa. Tuota en aio katsoa.
Ismo: Tämä oli hyvä, kannattaa R katsoa! H, se oli tosiaan aivan eri leffa, mutta Häkli oli siinä roolinimellä Ruma mies.
Minä: Ei kun siis tää uusin (vai onko jo joku uudempi), mutta siis Toivon tuolla puolen se on mun mielestä suomeksi.
K3: ahaa, että onko siinä siis toivoa? Toivottomuuksia en jaksa.
Ismo: Toivoa on! Ja tosiaan, tää oli siis tuo Toivon tuolla puolen, eli Akin uusin. Häklillä oli tuo mainittu rooli tässä(kin).
K3: Ihmeellistä, että noin siellä viihdytte. Ihan kiva että saa uutta näkökulmaa serbeihin. Itte pidän niitä lähinnä natseina.
Minä: R, tuu tutustuun niin ajatukset avartuu.
Ismo: No tuokin näkökulma olisi huono sikäli, että serbit taistelivat (enimmäkseen) vimmatusti natseja vastaan.
Serbia ei (osa)valtiona juuri kunnostautunut Jugoslavian hajoamissotien aikaan, eikä Bosnian serbeistä juuri lauleta sankarilauluja taivaassa. Täällä Belgradissa väki on äärimmäisen ystävällistä, ei ollenkaan sotaista, eivätkä vähänkään nuoremmat serbit ole perustamassa keskitysleirejä.
Päin vastoin, täällä halutaan liittyä EU:hun ja ollaan eurooppalaisempia kuin monessa Suomen kirkonkylässä. Ja kaupunki on turvallinen kuin mikä.
K3: Lomalle Serbiaan? Mielenkiintoinen ajatus. Kunhan saan kämppäni myytyä ja olen hetken rahoissani, voisin tullakin . Mutta ei liian kuumalla kelillä!
Minä: Kesällä ollaan meidän rakastamissa neljänkympin lämpötiloissa, joten tuu keväällä tai syksyllä.
Kunhan tuut, niin näytetään sulle mitä tää maa oikeasti on!
Ismo: Tänne voit tulla jo ennen kuin olet myynyt edes juttuja, tää on niin halpa paikka. Illalisella pääruuan saa alle kympillä, viini on suhteellisen kallista, mutta ison oluttuopin saa alle kahdella eurolla. Ja hotellihuoneen kahdella kympillä, hyvän.
K3: Ok, it’s a deal! Syksy Serbiassa kuulostaa jopa runolliselta 
Ismo: Yes, tänne siis!
Minä: Tänne vaan R! Sitäpaitsi sinä tarvisit välillä maisemanvaihdosta. Esitellään sulle paikkoja. Varaudu ihastumaan!
Ismo: Ja täällä on alkusyksystä kivat säät
K3: Jee, kivaa odotettavaa . Kunhan kekkaan koirilleni hyvän hoitopaikan. Ottaisin tyttäreni mukaan, mutta taitaa olla liian kiireinen käsikirjoittaja. No mutta : ensin pitää myydä tämä asunto ja hommata uusi koti. Mutta eiköhän asiat järjesty, sitä minulle hoetaan. Joka tapauksessa – nähdään 
Kaveri 4: Serbien maine on Balkanin sodan jälkeen niin huono, ettei siitä oikein voi enää mennä kuin yhteen suuntaan. Pohjalta ei pääse alaspäin…
Olihan sitä 30-luvun Saksallakin ihailijansa ja kannattajansa. Minäkin tunsin muutaman saksanopettajan, jotka olivat opiskeelleet siellä niihin aikoihin. Kyllä he paljon hyvää näkivät silloisissa oloissa. Mm. tuon e.m. turvallisuuden.
Ismo: Aika surkea vertaus kyllä. Paljon alemmas ei pääse.
Minä: Melkoisen typerää.
Serbialla on huono maine, pitää paikkansa.
Mutta mistähän se johtuu?
Kenties heikosta historian tuntemuksesta?
Ismo: Asiaan liittyen: https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat
K4: Kateus ja huono maine ovat AINA ansaittuja.
Minä: Niin on. Joten miksi keskustelemme tästä.
Minä: Kateutta ansainnee kolme poskisuudelmaa kahden yleiseurooppalaisen sijaan.
Ihan mahtavaa, että oot S perehtynyt historiaan. Kuten siihen, että me asutaan reilun kymmenen kilsan päässä Euroopan historian alkulähteiltä.
Kuinka hyvin oikeasti tunnet Serbian historian?
Siinä kohtaa kun osaat perustella serbien syyllisyyden Jugoslavian hajoamissotiin saat papukaijamerkkisi.
Mutta mustavalkoinen ajattelu ja mielipiteiden heittely perehtymättä on päivän sana.
(Ja kyllä, olen käynyt kaikissa muissakin Balkanin alueen maissa ennen päätymistä Serbiaan)
2026: Jos Serbian historia ei ole tuttu, niin täsmennän varmuuden vuoksi vielä, että Serbiassa oli keskitysleirejä, mutta ei serbien perustamia, vaan niille vietiin serbejä. Yhdellä leirillä voi käydä vierailemassa vielä tänä päivänäkin. Toisessa tekstissäni Onko Serbiassa turvallista laajennan myös hieman näkökulmia Balkanin etnisiin kiistoihin – nämäkin puolet kun ovat jostakin syystä jääneet Suomessa varsin vähälle huomiolle.
2020
Belgrad
Täällä on näemmä kuusi astetta kylmempää kuin Helsingissä, mutta aurinkopa laskee neljä minuuttia myöhemmin!
Kommentit:
Kaveri: Jaa että ihan neljä minuuttia.
Meillä on mittarissa -6.
Minä: oli pakko tarkistaa kun joku olis kumminkin sanonut että on siellä etelässä kumminkin valoisaa!
Teillä on kai ihan kunnon kinoksiakin? Me saatiin joku tyyliin kaksi hiutaletta koko talvena. Pyh.
Kaveri 2: Mutta on sentään noussut noin tunnin ja vartin aikaisemmin, joten valoisampi aamu on ollut
Kaveri 3: Meilläpäin oli loppuviikolla aavistus valkoista. Yöllä jopa 10- pakkasta. Vaan nyt taas sataa vettä ja kurakeli.
2021
Belgrad
Olen entistäkin varmempi, että annoimme kissallemme oikean nimen.
Se tosiaan on roomalainen Nero. Ainakin se osaa hyvin roomalaiset numerot.
Näin se nimittäin editoi mun Word-tiedostoa:
xxxxvcc c x
trft
Kommentit:
Kaveri: Isoja lukuja osaa, aika Nero.
Kaveri 2: oon samaa mieltä et Nero on nimensä ansainnut 
Kaveri 3: Toi on kätevää, jos sattuu olemaan drivessa yhteiskäytössä oleva Word auki 
. Onneksi meidän Sissi oli niin fiksu, että laittoi koneen ensin lentotilalle, ennen kuin päätti terrorisoida koko tiedoston jollain kissakielellä…
Minä: auuuts! Onneksi tosiaan oli lentotilassa.
Nero on kyllä hauska kun se katsoo tarkkaan kun kirjoitan ja ilmeisesti se näyttää hauskalta kun se tulee sitten painelemaan näppäimiä.
Yleensä silloin kun blogin koodi on auki.
Jos poistun hetkeksikään koneelta on pakko laittaa joku random nettisivu auki, ettei synny katastrofia.
K3: Tanja mun on lyötävä kansi kiinni. Välillä on näyttö ylösalaisin, välillä on ihan eri sivut auki, kuin lähtiessä. Eikä tarvii kuin vessassa käydä välillä 
Kaveri 4: Karvanen@Garfield
Kaveri 5: Ha! Clever puss!
Minä: isn’t she?!
K5: for sure!
2022
Belgrad
Belgradissa tällöinkin, mutta Instagram-muisto on Uuden-Seelannin Queenstownista, jossa olimme jo helmikuun lopulla 2017.
Tuo on juuri se paikka, jossa Ismo sai ennakkoaavistuksen työpaikkansa menettämisestä pomon tekstarin muodossa.
2023
Belgrad
Onneksi meillä on Räikkösiä, joilla on mahdollisuus käydä oikeutta tekijänoikeuksien puolesta. Näin saadaan linjauksia myös kuvilla itsensä elättäviä varten.
”Oikeus katsoi, ettei yhtiöllä ollut oikeutta julkaista Räikkösen Instagram-palvelussa ollutta kuvaa Helsingin Sanomien verkkoversiossa jutussa, jonka otsikko oli ”Kimi Räikkönen hauskuutti seuraajiaan ja poseerasi lumesta tehdyn ’kolmannen veljen’ kanssa”.”
Kimi Räikkösen lumiukkokuvan julkaisu Helsingin Sanomissa maksoi Sanomalle yli 100 000 euroa
Kommentit:
Kaveri: “Oikeus katsoi, ettei lumiukkokuvassa ollut kyse päiväntapahtuman selostamisesta eikä oikeutta kuvan käyttämiseen siksi ollut.”
Joo, ehdottomasti pitäisi aina kysyä kuvaajan/oikeuksien haltijan lupa, jos miettii kuvan julkaisua, etenkin maan suurimmassa (?) lehdessä, olkoonkin “vain” verkkoversiossa.
Sitten mediat vois myös vähä hilata journalisminsa tasoa ylös, ja etsiä uutiskynnyksen ylittäviä päiväntapahtumia jostain muualta kun julkkisten instastooreista… 
Minä: nämä! Ja myös tottua siihen, että hyvää materiaalia saa ammattilaisilta, kun siitä vaan on valmis maksamaan.
Kaveri: niinpä, mutta kun kaikki pitää saada hetiäkkiänyt ihan sama mikä laatu, klikkiotsikko päälle ja liukuhihnalta ulos! Onneks sentään Long Play sai just palkattua uuden vakituisen toimittajan!
Kaveri 2: “Hybris (m. kreik. ὕβρις) tarkoittaa nykyaikana liioiteltua itsevarmuutta ja -luottamusta, joka lopulta usein johtaa ansaittuun rangaistukseen.” Tämä toteutui taas HS:n kohdalla.
Kaveri 3: Ei taida kovin paljoa pienempiä toimijoita auttaa. Otsikko on sikäli puutteellinen, että oikeudenkäynti maksoi Sanomille 200000 euroa. omatkin kulut kun olivat sen 100000.
– Kuinka moni fotari on valmis oikeuteen, jos riskinä on 200000 euron oikeudenkäyntikulut, jos sattuukin häviämään?
Minä: sitä just tarkoitin, että onneksi meillä on näitä Räikkösiä, joilla on varaa viedä oikeuteen ja siten tuoda kaikille fotareille tärkeitä ennakkopäätöksiä.
K3: Suomen lainsäädännössä tai -käytännössä ei ole ennakkopäätöksiä. Ei tämäkään sellainen ole.
Minä: itse asiassa tunnetaan kyllä. Tämä toki oli markkinaoikeuden päätös, mutta jos korkein oikeus antaa valitusluvan (jos sellaista haetaan) niin kyllä siitä hyvinkin voi tulla ennakkopäätös, joka ohjaa tulevia oikeudenkäyntejä alemmissakin tuomioistuimissa.
Korkein oikeus nimenomaan ratkoo epäselviä tapauksia.
Jos taas sinne asti ei tarvitse mennä, niin kyllähän tuo tuomitulle antaa hiukan osviittaa siitä kannattaako kuviin pyytää lupa ennalta, vai maksaa suosiolla muutama tonni plus ne parinsadantuhannen oikeudenkäyntikulut.
Minä: eikös muuten Mukka tästä itkenytkin, kuinka ei odotettu korkeimman oikeuden päätöstä, kun Räikkösellä on jo ennestään keissi siellä vastaavasta tapauksesta?
K3: Saattoi olla, en niin tarkkaan seurannut. Nuo “päiväntapahtumat” ja “siteerausoikeudet” ovat niin veteen piirrettyjä viivoja, etten kyllä parin tuomion varaan paljoa laskisi. Tulkinnan varaa on, ja vaikka “laki on kaikille sama, tuomiot vaihtelevat”.
Minä: nooh, huono on vedota päiväntapahtumiin silloinkin jos ammattikuvaajan arkistokuvia luvatta käyttää.
Siteerausoikeuksista (revinnäisistä) taas on ollut omat oikeuskiistansa, mutta kokonaista kuvaa teksteineen siihen on hyvin vaikea sälyttää niin kauan kun on olemassa edes jonkinlaiset tekijänoikeudet.
K3: Joissakin tapauksissa kuvan kyllä,niin kuin tekstinkin. Kuvan ja tekstin yhdistelmä on sitten jo sellainen, johon ei minun mielikuvitukseni yllä, mutta saattaahan sellainenkin tilanne ehkä olla. (Jos on se 200000 just silloin vapaana käyttöön, niin voihan siitä ottaa selvän…. )
Keskustelua erään tunnetun tyypin yliopistohommeleista Firenzessä
2024
Belgrad
Tässä on kuvakaappaus EUI:n omilta sivuilta.
Onko tässä vielä jollekin jotakin epäselvää?
Kommentit:
Kaveri: Ei ole noin selvä asia. Ja Stubb on itsekin sanonut suoraan, ettei ole professori vaan johtaja. Tässä hyvin selitetty, kannattaa lukea: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010212009.html
Minä: niin, kuten jutussakin sanotaan, melkoista saivartelua. Stubbin titteli on professori. Miten kääntäisit sen suomeksi?
Kaveri 2: olisko kouluisaaja hyvä käännös? Ei se kusipäisyys ajan myötä katoa mihnään.
K1: Juttu kertoi kaiken tyhjentävästi – eli sen, ettei asia ole selvä. Stubbin ammatti on johtaja ja professorin käyttö tittelinä on sitten tilannesidonnainen asia. Minua se ei haittaa, mutta minua haittaa, kun sanotaan että joku asia on selvä jos se ei ole. Mutta on myös tyhmää syyttää Stubbia valehtelusta: Stubb on siis itsekin selvästi sanonut tekevänsä johtajan eikä ollenkaan professorin töitä.
Kaveri 3: Eurooppalainen “professeur” kääntyy suomeksi useimmiten muotoon “opettaja”. Minullakin on passissa ollut ammattina “professeur” silloin, kun niissä oli vielä ranskankielinenkin titteli.
Minä: niin kääntyy, mutta jos työtehtävänä on johtaa laitosta, miten opettaja toimisi tittelinä? Täällä mantereella varsin usein opettaja-nimitystä käytetään vain peruskoulussa.
K3: Johtajaopettaja?
Minä: kyse on juuri tuosta, että väitetään valehtelevan että on professori. Siinä ei ole mitään epäselvää.
Kaveri 4: Kyllä hän on presidenttitenteissä sanonut lukuisia kertoja palaavansa professoriksi Firenzeen jos häviää, tai olleensa siellä professorina, kun Suomen sisäpolitiikassa tapahtui sitä tai tätä. Se, ettei hän olekaan professori sellaisena kuin se yleensä ymmärretään, on ainakin minulle uusi asia.
Minä: ok. Eli jos pitää ehdokasta kusipäänä, voi hänen tittelinsäkin poistaa tai syyttää sitä itsekeksityksi?
Minä: eli rehtori?
K3: Se on tavallisimmin koulun johtajan titteli, tosin Suomessa koulun koosta riippuen. Pienissä kouluissa on nimenomaan johtajaopettaja.
Minä: aivan, mutta sitähän Stubb ei ole.
Kaveri 5: Työelämäprofessori.
Minä: voisi olla, mutta samaa sanaa ei käytetä Manner-Euroopassa ja Stubb ei työskentele suomalaisessa yliopistossa.
K5: Mutta nyt vaalikampanjan aikana – ja ehkä myös vaalien jälkeen – Stubb asuu ja vaikuttaa pääosin Suomessa. Suomessa hän olisi enimmillään työelämäprofessori. Ulkomailla hän voinee halutessaan ihan hyvin käyttää myös professori-titteliä.
Minä: kaikki yliopistot eivät vaadi työelämäprofessorilta akateemista loppututkintoa, jollainen Stubbilla kuitenkin on.
Sinänsä mielenkiintoista, että tätä samaa keskustelua käytiin viime vaalien aikaan Haavistosta. Tosin sillä erolla, että Haavistolla tutkintoa ei ole. Ehkä siksi vähän ihmetyttääkin, että nyt tätä käydään Stubbin kohdalla, joka kuitenkin on korkeasti koulutettu, eikä ole valehdellut tittelistään.
Äkkiseltään tulisi mieleen, ettei Haavistokaan tykkäisi kannattajiensa lähtevän loanheittolinjalle. Se kun voi sataa Stubbin laariin epäröivien äänestäjien kohdalla.
Minä: miksi hän ei voisi palata sinne, jos ei menestyisi vaaleissa? Hänhän on virkavapaalla.
EUI:n sivuilla Stubbilla on 18 artikkelia vuosilta 2020-2023. Vaikkei ne kovin merkittäviä olisikaan, niin kyllä ne mun mielestä voidaan laskea professuurin hoitamiseksi.
Toinen kysymys sitten on miksi tämä on Stubbin kohdalla merkityksellistä, kun hän joka tapauksessa on ehdokkaista korkeammin koulutettu ja väitellyt. Sen lisäksi että hän on kyseisen instituutin mukaan paitsi laitoksen johtaja, myös full-time professor.
Henkilökohtaisesti pidän kansainvälisyyttä ja EU-kokemusta merkityksellisempänä kuin akateemista uraa.
Tässä nyt vain kyse siitä, ettei Stubb ole valehdellut.
K4: Toki voi palata. Mutta minä siis olen luullut hänen olleen professori perinteisessä akateemisessa merkityksessä. Enkä varmaan ole ainoa.
Minä: ok! Mä taas olen ajatellut häntä enimmäkseen poliitikkona.
K4: Juu niin minäkin. Vaalikamppailussa vaan olisi hyvä olla tarkkana, ettei anneta aseita kilpakumppaneille vaikkapa moniselitteisillä titteleillä. Pihtiputaan mummolta ei voi edellyttää kykyä selvittää sitä, minkä sortin professori Stubb on tai mitä professori tarkoittaa eri kielissä. Jos tämä termi olisi ongelmaton, ei tätäkään keskustelua käytäisi. Korostan vielä, että Stubb kelpaa mulle oikein hyvin presidentiksi huolimatta siitä oliko hänellä merkittäviä tieteellisiä ansioita. Eihän niitä ole Haavistollakaan, jonka titteli “ylioppilas” ei tosin ole onneksi monitulkintainen 
Minä: no juu, mitä nyt viime vaalien aikaan keskusteltiin siitäkin onko Haavisto Bristolin yliopiston professori.
Musta tässä nyt vain on kohtuutonta syyttää valehtelusta, kun tuo titteli kuitenkin Stubbilla on, eikä tittelien kääntämistä yleisesti hyväksytä, vaan käytetään sen myöntäneen tahon muotoa, samoin kuin tutkinnoissa. Ellei sitä sitten hyväksytetä toiseen maahan ja sitä kautta anneta oikeutta käyttää paikallista titteliä.
Tuo tarkoitushakuinen loanheitto on se mitä en voi tässä sietää. Sitä tuskin arvostavat ehdokkaat itsekään.
K4: Niinpä. Kaikille osapuolille pitäisi kuitenkin olla selvää, ettei pressan vaalissa jätetä yhtään kiveä kääntämättä; ja siksikin kannattaisi välttää syöttöä vastustajan lapaan.
K2: dunno. Vaikka voissa paistais, niin stupido ei mun ääntä saa.
Minä: ei tarvikaan saada, mutta perättömiä syytöksiä ei pitäisi esittää. Reilu peli.
Kaveri 6: Ei ole.
Kaveri 7: Minusta on yhdentekevää onko hän johtaja tai professori, kyllähän kaikki tietävät että hän on ollut tärkeissä viroissa eikä ole mikään huijari.
Minä: senpä tässä pitäisikin olla tärkeintä, tunnustaa meriitit ja se, ettei Stubb ole valehdellut.
Kaveri 8: Kysykää vaikka professori Balthazarilta.
Kaveri 9: Eri maissa ja kulttuureissa merkitykset ja käytännöt vaihtelevat. Minä, maisterismies, olen saanut Italiasta postia, joka on osoitettu Dottore Sunimentolle. Stubbin virkanimike on professor. Sitä hän työssään Italiassa käyttää. Suomen käytäntö ja merkitys on toinen. Pilkkujen viilailu tulee samasta sumeasta lähteestä kuin ehdokkaan sukupuolisen suuntautumisen nostaminen tikun nokkaan. Ehdokkaat itse käyttäytyvät asiallisesti. Sitä toivoisi kannattajiltakin.
Minä: aamen!
Kaveri 10: Nimike on osapuilleen oikein, mutta on hyvä muistaa, että professori Suomessa ei ole sama kuin professori muualla. Meillä virkaan vaaditaan melkoisia meriittejä. Stubb on vähän kuin ammattikorkean johtaja, mikä ei varmasti ole huono sekään.
Kaveri 11: Kyllä Stubb on sanonut, ettei hän ole ollenkaan akateeminen tutkija. Eri maissa on erilaiset käytännöt ja nimitykset. Ei näitä voi Suomen mittareilla mitata. 
Kaveri 12: Siis pienellä akateemiseen maailmaan ja sen liepeille kurkkaamisella voi huomata, että Suomessakin on aika monen sortin professoreita. Perinteisten toistaiseksi virassa olevien yliopistoprofessoreiden lisäksi on tutkimusprofessoreita, akatemiaprofessoreita, määräaikaisia professoreita, ostettuja tasavallan presidentin myöntämiä professorin arvonimiä jne. Professoriliitolla on yhdet suositukset, yliopistolaissa toiset määritteet. Professorina voi toimia myös henkilö, joka ei ole väitellyt tohtoriksi. Ja kuka sitten voikaan käyttää emerita ja emeritus -liitettä eläköidyttyään?
Ei ole vaikea arvata, että käsite sen kun monimutkaistuu, kun lähdetään Suomen rajojen ulkopuolelle. Samoin kun pelkkä tohtorikaan ei paljoa kerro, koska eri aikoina vaatimukset tutkinnon suhteen ovat olleet hyvin erilaisia. Saksailaiset professor doktorit ja doktor doktorit olivat ihan oma lukunsa. Olen aikanani parikymmentä vuotta näissä titteliviidakoissa työn puolesta seikkaillut.
Mikä ajatus siinä on takana, kuten jostain tästä ketjusta luin, että Stubb voisi käyttää professorin titteliä ulkomailla, mutta jotenkin mystisesti menettäisi sen tullessaan Suomeen. Varsinkin kun on kertonut, missä toimii. Ei sekään ole mikään syy, jos joku luulee, että professori kaikkialla maailmassa on vain tutkimustyötä tekevä yliopistoprofessori. Minäkin luulen kaikenlaista, joka ei pidä paikkaansa, mutta se on lähinnä oma ongelmani.
Eli professorin titteli ja sen käyttö ei ole selkeän yksiselitteinen. Jos menee tekemään gallupia akateemiseen kuplaan, siellä voi kohdata jos jonkinlaista nenän nyrpistelyä, selittelyä ja tuhahtelua, mutta väittäisikö kukaan tosissaan ‘huijaukseksi’. Jos olisin Stubb, niin totta kai sanoisin olevani professori tuossa firenzeläisessä instituutissa, jos minut olisi sinne professorin nimikkeellä otettu. Eli siinä mielessä asia on mielestäni ihan yksiselitteinen. Ehdokkaat ovat osanneet ihan ansiokkaasti sopivassa määrin käyttää värikynää ansioidensa osalta ja peitellä niitä vähemmän mairittelevia osia. Näinhän maailma toimii. Ja presidentin tehtävän kannalta on ihan yksi lysti, mikä se asema on ja milloin Stubb on viimeisimmän vertaisarvioidun artikkelin väsännyt. Jos sillä on jonkun äänestyspäätökselle merkitystä, niin sitten selvittää. Ei se Stubbin presidenttikelpoisuus kyllä akateemisista ansioista jää kiinni. Ja jos hänet valitaan, hän ei ole enää professori vaan Suomen tasavallan presidentti. Jos häntä ei valita, hän voi palata Firenzeen tai tehdä mitä ikinä haluaa tittelillä tai ilman.
Minä: juuri näin!
K9: Olen aikanani kirjoittanut kirjan (‘Tulevaisuuden tekijät”) Suomen professoreista. Haastattelin siihen 25 eri alan professoria. Jokainen oli erilainen ja omanlaisensa, yhteistä intohimo ja paneutuminen työhönsä ja avoimuus uudelle. Arvostan heistä jokaista. Opin heidän kansaan keskustellessani paljon uutta itsekin.
*
Instagram-muistoja nämäkin. Laitan molempien alle linkit juttuihin, jotka ovat siis kaksi eri artikkelia.
2025
Tampere
Paluumuuttajan ihmetyksen aiheita
Pyysin Ismoa tuomaan mulle hammaslääkärin jo joskus 20 v sitten määräämää Corsodylia apteekista.
Hyvin usein tunkevat liuoksen, vaikka pyytää geeliä.
Näin oli käynyt siipallekin, joka ei tietenkään osannut olla varuillaan, kun ei itse tuotetta käytä.
Hän sitten kävi kysymässä apteekissa josko tuotteen voisi vaihtaa oikeaan. Ei voinut. Kuulemma kuitissakin lukee, ettei ole vaihto-oikeutta.
Siis vaikka paketin sinetti on ehjä ja tuote juuri ostettu.
Varmaan joku apteekkilaki kieltää tällaisen vaihtamisen, mutta miksi?
Vastaavissa tilanteissa Belgradissa vaihto onnistui jopa ilman kuittia.
Mikä siis on mielestäni hämmästyttävää. Tuotehan olisi voitu ostaa muualta.
Käytän sitten vissiin tuon väärän lääkkeen, koska ei nyt ole varaa siihen lääkärin määräämäänkään, eikä varaa heittää hukkaan tuota väärää.
Tarvis mennä myös sinne hampilekuriin, muttei ole varaa siihenkään. Tällä mennään.
Voi sitä tästäkin aiheesta keskustella useamman kommentin verran:
Kaveri: Mä oon lopultakin käynyt hampussa. Ei oo reikiä, mutta hammaskiveä. Aina ne jotain keksii 
Minä: yleensä ihmisillä on vaivana jompi kumpi, reikiintyminen tai hammaskivi.
Kaveri 2: Tän sun päivityksen alapuolella on mulla Helmiäisen mainos. BB valvoo…
Kaveri 3: But how can this be ? You live in the happiest country.
Minä: we are at our happiest when we proudly obey the rules.
Kaveri 4:
Kaveri 5: Suomen malli.
Kaveri 6: Hygieniatuote? Myöskään ei saa vaihdettua shampoota, vaikka on kuitti ja tuote on avaamaton.
Minä: tämä just, tosi todennäköistä että joku on vaihtanut shampoopulloon karvanpoistoainetta.
Kaveri 7: Kysymys on lääketurvallisuudesta. Apteekki vastaa siitä, että paketissa on sitä mitä pitääkin ja että se on oikein varastoitu.
Minä: joo tiedän kyllä, mutta mikä todennäköisyys, että joku ostaisi kalliin tuotteen, kävisi apteekin ulkopuolella jäädyttämässä sen tai kuumentamassa hellalla ja tulisi sitten vaihtamaan toiseen.
Muuten pakkaus on tosiaan sinetöity.
Tietysti sellainenkin vaihtoehto olisi, että täälläkin asiakaspalvelijat oppisivat muistamaan asiakkaansa ja näiden säännöllisesti ostamat tuotteet. Tai vaikka kysyisivät kumman tuotteen asiakas haluaa kun samalla merkillä on kahta.
K7: no molempia tuotteita voi käyttää. Geeliä vain laitetaan hammasharjaan ja toista purskutetaan. Molemmat värjäävät hampaat.
Minä: toki voi käyttää, mielelläni vain jatkaisin sillä tuotteella jonka lääkäri on syystä määrännyt.
Neste ei oikein pysy hampaankoloissa.
*
Tässä ei jaeta ravintolavinkkejä Pariisiin, vaan Instagram-muistoissa palataan jälleen Queenstowniin:
P.S. Jos Pariisin puute jäi kaivelemaan, lue tämä juttu siitä miten rakkauteni Pariisiin syttyi vasta vähitellen.
