3.11. keskiaikainen väki puhuu lihansyönnistä

Taas syödään ja puhutaan lihansyönnistä, suomalaisen lihan mausta ja eettisyydestä. Muutakin ruokaa ja ravintoloita. Keskiaikainen väki? – Se selviää vuonna 2019 Belgradissa.

Hirveästi puhetta, vähemmän tekoja: Sijainteina vain kodit Tampere, Helsinki, Belgrad ja Nara, sekä kerran reissussa Kanazawassa.
Jälkimmäisestä en kyllä ole kertonut mitään, kuin en myöskään kuvissa esiintyvistä Petrovacista ja valtatiestä matkalla UAE:sta Omaniin.

Heps, melkein unohdin Ubudin!
Nomadielämän ensimmäisiltä päiviltä, eli vuodelta 2016, on sentään pari riviä.

Käy katsomassa itse!
Facebook-muistot jälleen siis, päivämäärällä 3.11. alkaen vuodesta 2008.

3.11. keskiaikainen väki puhuu lihansyönnistä

2008 Tampere?

syö, nukkuu ja tekee paljon töitä. Tavallinen marraskuu

2010 Helsinki?

kuuntelee sateen ropinaa,iloitsee ettei kotimatkalla vielä satanut,toivoo unta,että jaksaa kouluttaa nuoria ammattiin huomenna.kova väsy,siis miksi uni ei tule,taaskaan

2011 Helsinki

ei syö enää dennisin pizzoja vaikka ne olis ainoa vaihtoehto. maha ei tykkää niistä koskaan.

miettii meniskö tampereelle vasta aamulla

lla on nälkä.joko vihdoin uskaltais syödä jotakin. maha on kyllä edelleen kipeä.

kas,mähän olen ensi viikolla portugalissa:) valohoitoa luonnon omalla lampulla, jes!

ei rauhoitu maha, ei. mutta nukkumaan menee taas, aamulla keikalle tampereelle ja sen jälkeen julkistamaan kirjaa.

(2025: Täytyy nyt mainita väärinkäsitysten välttämiseksi, että mahani ei siis

Kommentit:

Kaveri: mä tuun si zombiena poikkeen siel julkkareis, ku tuskin nukun ollenkaan, jee
Minä: no ne on hyvät zombiebileet sit kun kaikilla on vähän sama juttu…mäkin lähden aamulla 7 tre.

2012 Helsinki?

Käännöksiä a la Sanomat (muita kuin käännösjuttujahan heillä ei pahemmin enää ulkomaanosiossa ole): “Autourheilufanien kannattaa lähteä pärinän perässä Brasilian Sao Paoloon. Kaupungissa järjestetään FIFA World Cup 2014 alkaen marraskuun 25. päivä.” Siis että niinkuin mitä, autourheilufanien kannattaa lähteä äkkiä Sao Paoloon, koska siellä pelataan futista kahden vuoden kuluttua? Samaisessa jutussa kerrottiin Saksassa olevan myös kaupunki nimeltä Munich ja Kanarialle voi matkata halvemmalla kuin Marokkoon. (Joo niin voi jos sattuu asumaan Lontoossa)

Koska ennustukset ovat toteutuneet, niin laitetaanpa kommentitkin:

Kollega: Tähän on tultu. Seuraavaksi käytetään kai käännöskonetta?

Minä: Juu, googlekäännökset rulettaa! Minä huono tykätä siitä lehtijuttu oma ei olla heillä he toisten sanomalehti kopioida vain englanninkieli koska halpa olla niin ja paljon raha toivotaan johtaja.

Kollega 2: kyllä tässä vain miettii, miten tämä voi olla mahdollista, tilanne on mennyt jo ihan absurdiksi.

Kollega 3: Google kääntäjä mullistaa kielen huumorillisempaan muotoon. Siis rikastuttaa (sontaa) ihanasti.

Kollega 4: Jospa siellä Sao Paulossa on futisfaneille tarjolla uutta lajia Formulapalloa…mutta vakavasti ottaen Google/Babelfish-tasoista tekstiä kun tarjotaan toimitettuna sisältönä, rikoslaista pitäisi löytyä siihen joku pykälä…

Ja nyt syömään äitille:)

2013 Helsinki

Silta-putki. Täytyy katsoa reissujen takia väliin jääneet osat ennen kuin uusi alkaa 🙂

2014 Helsinki?

Kaverin päivitys:

Alla oleva teksti on Suomen Yrittäjien kyselystä, jonka vastaukset toimitetaan eduskuntavaaliehdokkaille. Toivon, että yrittäjäehdokkaat päästessään päättämään yhteisistä asioistamme, eivät unohda yrittäjyyttään. Me pienet yrittäjät kannamme vastuun tästä maasta ja toivon kunnioitusta työtämme ja työllistämistämme kohtaan. Nyt on aika tehdä yrittämisestä helpompaa, sillä se vaikuttaa suoraan tai välillisesti meidän kaikkien elämään.

“Suomessa on 283 000 yritystä. Ne työllistävät 1,3 miljoonaa ihmistä ja tuottavat veroja, joilla maksetaan palveluita kaikille. Yrityksistä 98,9 prosenttia on alle 50 hengen yrityksiä.

Vastuu suomalaisten työllistämisestä on siirtynyt yhä pienempiin yrityksiin. Vuosina 2001―2012 yli 250 hengen suuryritykset palkkasivat 7 164 henkeä. Pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle. “

2015 Nara

Illallinen tänään. Enjoyed!

2016 Ubud

Onnea vain sinne lumisateeseen!

Täällä +23 ja trooppinen ukkossade. Nopea lämpöön sopeutuminen ei aina ole lahja. Nimim. Jäädyn kuoliaaksi.

2017 Kanazawa

Sudet syö lapsia ja kultaisia noutajia. Niitä on metsissä ja joskus ne käy myös pelloilla. Sen vuoksi ne pitää tappaa ja ihmisille rakentaa korkeat aidat ja lapset pitää kokonaan sisällä.

Edit: tässä myös se linkki. Video on hupaisa. https://m.iltalehti.fi/kotimaa/201711022200506869_u0.shtml

Keskiaikainen väki puhuu lihansyönnistä

True dat.

Lihajalostaja antoi mielenkiintoisen vastauksen asiakaspalautteeseen: “Siis eihän suomalainen liha ole maailman parasta”

(Juttu on valitettavasti nykyään maksumuurin takana.)

Tämä keskustelu on järjettömän pitkä, mutta tärkeä. Siksi kaikki kommentit:

(2015: Sattumoisin kirjoitin juuri tänä aamuna lihankulutuksesta Minimaattorin Instaan, mutten ehtinyt vielä julkaista sitä.
Moni kaveri varmastikin myös tunnistaa itsensä ketjusta, mutta koska ulkopuoliset eivät, niin ei varmaankaan haittaa tämänkään julkistaminen.)

Kaveri 1: Joo, vuosikymmen (vai -kymmeniä) sitten haastattelin jotain huippuravintoloitsijaa/keittiömestaria. Silloin ei saanut tuoda lihaa Pohjoismaiden ulkopuolelta. “Esimerkiksi saksalainen file olisi paljon parempaa ja edullisempaa raaka-ainetta ravintoloille kuin suomalainen”, tuo jäbä väitti. Mene ja tiedä.

Kaveri 2: Ja kyllähän sitä on ravintoloissa käytetty, ulkolaista lihaa, aina. Nyt kuluttajat osaavat jo vaatia lähiruokaa, ja puhdasta sellaista.

K1: Ulkomaista lihaa ei saanut siitä vain tuoda Suomeen 1980-luvulla. Siihen piti saada jonkun viraston (elintarvikevirasto? En enää muista, enkä jaksa lähteitä etsiä.) erikoislupa, mistä rajoituksesta tuo ravintoloitsija nimenomaan valitti. Taisin kirjoittaa jäbästä silloiseen printti-Uuteen Suomeen eikä virasto tai kukaan muukaan tuota ravintoloitsijan väitettä korjannut. Ps. Tuttu diplomaatti huijasi minut tuomaan Islantiin juustoja ja makkaroita vuosia sitten, missä tuonti oli (on?) edelleenkin kielletty. Hän oli jo koneen tuubissa vastassa. Mikset kertonut minulle? Sua olis turhaan vaan jännittänyt… Sellaista ruokakulttuuria meillä ja muualla. Kuulemma paljon suurempia (kokonaisia hirvenpaisteja) maahan tuli. Ruotsalaiset diplomaatit hänen mukaansa erityisesti tykkäsivät harrastaa tätä. “Sitten pidetään yhteisiä juhlia, joissa kaikki tuovat jotain “kiellettyjä”.

Minä: Evira juu. Luvat vaaditaan edelleen. Myös sisämarkkinoilta tuleville elintarvikkeille. Kaikille.
Ja elintarvikevalvonnalta vielä varastointiluvat erikseen.

K1: Ok, viraston nimi oli silloin ehkä jotain muuta mutta ravintoloitsija oli katkera, koska hänen mukaansa niitä lupia ei pikku puljuille myönnetty (tai prosessi oli tehty tosi vaikeaksi ja kalliiksi). Samoinhan oli käytettyjen autojen tuonti eu:n sisältäkin viime vuosiin saakka. Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä!”, totesi jo puhuva koira Aku Ankalle Barksin sarjakuvassa.

Minä: Me saatiin “tuontilupa” (lainausmerkeissä koska EU:ssa tuotettu ei ole tuontia) vasta kun Itävallan ja Kyproksen viranomaiset ojensivat suomalaista kollegaansa, joka ei meinannut uskoa että tuotettamme on myynnissä ympäri EU:n, eikä sen myyntiä voi siksi kieltää Suomessakaan.

Ehkä hupaisinta tässä oli se, että epäilivät ettei satavuotiaalla reseptillä tehty tuote olisi kelvollinen elintarvikkeeksi.
No, eihän se lähiruokaa ollut, mutta paljosta jäisi Suomessa paitsi jos mitään ei tuotaisi muualta.

Kaveri 3: Eihän se reseptistä ole kiinni vaan elintarvikkeiden tuoteturvallisuudesta. Äitini on pitkään tehnyt töitä elintarvikekemistinä ja nähnyt kaikenlaista vaikka millaisista tuotantolaitoksista. Suomessa on erittäin vähän ruuasta lähtöisin olevia ruokamyrkytyksiä ja sen taustalla on tarkka valvonta. Kaikille tuottajille puhtaus ja tuotevastuu ei ole samanlainen käsite. Joku voi kuolla siihen ruokamyrkytykseen.

Minä: Tässä oli kyse nimenomaan siitä, ettei itse raaka-aineen uskottu olevan syötävää, koska se ei kuulu suomalaisiin perinneruokiin.
Sisämarkkinoilla ei kuitenkaan voida lain mukaan kieltää elintarviketta, jota myydään toisessa EU-maassa.
Tuotannot tarkistettiin ja labrat tehtiin tietenkin normaalisti.

K3: Okei. Olen kuullut tarinoita myös tuoteturvallisuuteen liittyen.

K1: Osahan näistä on selviä kaupan esteitä, joita tosin harrastetaan hyvin monissa maissa. Selityksiä kyllä löytyy: Alkohan on meillä yksi tekosyin suojeltu monopoli. Tosin suomalaisethan tunnetusti tulevat hulluiksi, kun saavat esimerkiksi Espanjassa ostaa lähimarketista jopa hirmuisia VIINEJÄ! (viinoista puhumattakaan).

Kaveri 4: En kyllä muista, koska olisin ostanut kotimaista sianlihaa.

K2: Mikset ? Eihän se maksa juuri mitään ! Oletko tietoinen miten paljon ulkomaalaisessa lihassa on antibiootti- ja hormonijäämiä verrattuna kotimaiseen ? Mausta en osaa sanoa yhtään mitään, mutta itse en ulkolaista lihaa osta, juuri yllämainituista seikoista johtuen.

K4: nimenomaan maun takia en osta. Suomalainen sianliha on ihan hirveetä skeidaa.

Minä: Niin, eiköhän ruuan päälle ymmärtävät osta juuri maun mukaan.
Suomalainen laatu on monessa tuotteessa pelkkä myytti.

Kaveri 5: tse söin innolla espanjassa yhtä sun toista ja maku oli kaikissa hyvä.

K2: Mulla on aisteissa sitten ”maku-vika”, koska possu maistuu mun suussa ihanalta, kun tulee jouluaatonaattona uunista ulos. Ja sen verran on tullut kierrettyä myös muita maku-maita, että vertailukohteita on kertynyt minullekin; välillä erinomaista ruokaa, välillä ”sika”- huonoa . Eiköhän se niin ole, että sellaista maata ei ole olemassakaan, jossa kaikki maistuu tasalaatuisen ihanalta, joka kerta.

Minä: Ei olekaan. On maita, on ravintoloita, missä ruoka maistuu hyvältä, toisista saa vatsataudin.

K2: Sitä tässä haenkin: että monelta kantilta voi asiaa tarkastella. Ja tietty pitääkin. Henk.koht.koen esim.tämän keskustelun ihan hirveän tärkeäksi !

K5: Saapi sitä suomessakin vatsataudin

Minä: Niin saa.
Mä olen saanut ruokamyrkytyksen kahdesti. Suomessa ja Ranskassa.
Ja Salmonellan Mosambikissa.

Se suomalainen vähän harmitti, kun olin niin ennakkoluuloton, etten tajunnut ollenkaan varautua moiseen tutun kaupan ruuan kohdalla.
Kahden muun kohdalla epäilytti jo syödessä.

K1: Joo, mun yksi kollegani E hankki itselleen ja myös mulle luomukinkun suoraan tilalta Paimiosta (lähiruokaa). Viime jouluna naapuri hommasi samanlaisen meille Hakaniemen hallista. Oli hyvää ja osa “hyvästä mausta” tuli varmaan siitä, että tiesi elukkoja kohdellun hyvin. Siitä huolimatta syön ehkä vain kerran viikossa liharuokaa. (Makkaraa ei lasketa eikä viini ole alkoholia (vain väkevät ovat), kuten saksalainen tuttu muistuttaa.)

K2: Viinistä samaa mieltä..

Kaveri 6: Samaa mieltä Rekon kanssa. Suomalainen sianliha on huonon makuista, en osta sitä koskaan. Ja elukoiden kohtelustahan on videoita… Joku saattaa toki pitää sitä lihalta näyttävää moskaa syömiskelpoisena, mutta siitä seuraa selkeä johtopäätös: asianomainen ei ole koskaan saanut kunnollista.

K2: Voi hyvää päivää teitä

Minä: Mä olen kyllä syönyt hyvää kotimaista viljapossua, mutta ne vakuumiin pakatut vettä ja suolaa täyteen pumpatut kinkut jää kyllä lojumaan kylmäaltaisiinsa.
Suomessa ostettiin lihat Hietsun kauppahallista, mutta suosikkikauppiaamme lähti. Ilmeisesti muut kävivät siellä S-marketin altailla.

K2: Sepäs se. Kun kaikilla ei ole mahdollisuutta ostaa lihaansa kauppahalleista. Pieni ei valitettavasti ole enää kaunista..

Minä: Jos laadukasta ruokaa arvostettaisiin enemmän, saisi sitä myös perusmarketeista.
Valitettavasti suomalainen ostaa pääsääntöisesti mieluummin määrää kuin laatua.

Ostetaan 220 gramman pihvi, vaikka samalla rahalla saisi 160 gr laatua, luomua, lähituotantoa.
Vähän enemmän lautaselle sitten kotimaisia juureksia, niin yhtä hyvin nälkä lähtee ja rahaa ei kulu enempää.

K2: Viisi prosenttia lihasta tulee ulkoa. Eli siipikarja. Joka on täynnä antibioottijäämiä, mutta silti salmonellaa ja kampyloa esiintyy.. Resistenssi, tietenkin. Ja thaimaalainen tai brasilialainen kana ei taatusti maistu paremmalta kuin kotimainen. Tiesittekö muuten sitä, että brasilialaista lihakarjaa ruokitaan kananlannalla ? Siitä se erinomainen maku varmaan tuleekin..

Minä: Niin. Tänä vuonna olen elänyt ulkoruokinnassa kymmenen kuukautta. Niistä kahdesta Suomen kuukaudesta en osaa sanoa kuinka monta prosenttia oli kotimaista lihaa.

Sen kuitenkin tiedän, että aika monessa maassa kalan pitää olla alle vuorokauden ikäistä, että se kelpaa ihmisen ravinnoksi.
Suomessa tuntuu olevan erityinen ylpeys jos kala on max 5 pv vanhaa kaupasta ostettuna.

Ja ymmärrän hyvin (K2) että olet ylpeä omasta tilastasi ja just niin sen pitäisikin olla.

K5: Niin. Kun tekee oman työnsä hyvin ei ole tarvetta muiden parjaukseen

K2: Juu. Mulla ei ole tapana parjata ketään. Mutta kysymyksiä esitän silti, koska haluan tietää miksi ja miten ihmiset valintojaan tekevät; ruuantuottajalle se on tärkeää tietoa.

K5: Maku / hinta / uteliaisuus / saatavuus

Minä: Lisään: ekologisuus, lähituotanto, tieto alkuperästä ylipäänsä.
Valitettavasti suomalaisuus ei ole tärkein pointti.
Toivoisin että olisi.

K2: Eivätkös nuo mainitsemasi kolme seikkaa ole sitä suomalaisuutta ?

Minä: Valitettavasti ei. Esim naapurimaa Viron raflatarjonta on lähiruuan suhteen paljon parempi.

K2: Noh. Eteenpäin mennään, täälläkin.

K5: Lähiruoka japanissa ei oo suomalaista

K3: Ostan suomalaista lihaa. Koiratkin syö suomalaista koiranruokaa. Maksamme vähän enemmän siitä, että tiedän mistä liha tulee ja kuka sen on kasvattanut. Ja kohdellut todennäköisesti eläimiä huomattavasti paremmin. Arvostan kotimaista maanviljelijää!

K2: Kiitän !

K3: Äitini on kotoisin maatilalta Satakunnasta

Ismo: Suomessa ei aina haluta ymmärtää eroa kotimaisen ruuan ja lähiruuan välillä. Kun Lapin marjoja markkinoidaan Helsingissä lähiruokana, ollaan aika pihalla.

K2: On se silti lähiruokaa verrattuna siihen, että tuodaan pensasmustikkaa Espanjasta.

Ismo: Juuri ja juuri, mutta virolaiset marjat ovatkin sitten Hesan vinkkelistä jo paljon lähempää. En muuten tykkää pensasmustikoista, mutta lähiruoka-käsitettä käytetään niin löysästi, että sen tarkoitus hämärtyy, mikä on harmi.

K2: Varmasti näinkin on. Ja totta: pensasmustikat ovat ällöjä…

Kaveri 7: Kannattaa suosia lähiruokaa ja luomua, minkä pitäisi tarkoittaa eläinten hyvää kohtelua jopa siellä teurastamolla. Maku ei ole pääasia, vaan eläinten hyvät olot. Mutta ymmärtääkseni onnellinen liha maistuukin paremmalta .

Minä: Niinpä. Se vain on myytti, että suomalainen olisi automaattisesti parempaa.
Tehotuotettu nauta taitaa kuitenkin olla se Suomen ostetuin liha.
Eikä se usein ole lähiruokaakaan.
Helsingissä virolainen on lähempänä lähiruokaa kuin lappilainen.

Itse ihmettelen aina torilla tyyppejä, jotka ostaa kalliimpia itä-suomalaisia sieniä, koska ne ovat heidän mielestään lähiruokaa verrattuna virolaisiin suppilovahveroihin.
Mulle ne virolaiset on ekologisempia kuljetuksen näkökulmasta.

Ja lähiruoka on mulle aina lähellä omaa oleskelupaikkaani tuotettua.
En syö täällä Japanissa yleisiä australialaisia hedelmiä, vaan tyydyn niihin vähiin paikallisiin mitä on tarjolla.

K7: Edelleen korostan eläinten oloja. Virolaisia kanttarelleja syön kyllä.

Minä: Riista ja vapaana kasvanut kala on siitä näkökulmasta parasta.
Saisipa helsinkiläisistä ravintoloista samana aamuna Itämerestä nostettua kalaa.

Poro on tästä näkökulmasta paras ratkaisu ns. kasvatetusta lihasta, mutta ei ihan lähiruokaa sekään.
Etelässä olisi hyvä alkaa myydä riistaa yleisemmin ja suomalaisten aika oppia syömään eläimet kokonaan, eikä vain sitä pelkkää sisäfilettä, näin kärjistetysti.

K7: Kalasta eri mieltä, mutta riistasta yhdyn sanomaasi. Ja tietenkin hyvin kohdellut siat, lampaat ja naudat. Kunhan ne myös teurastettaisiin kunnioituksella.

ps. Toisaalta riistaa pitää säästää myös susille, niin niiden ei tarvi tulla asumusten lähistölle. Mutta kertokaapa tämä metsästysseuroille

Minä: Siis kaukaa tuotu pakastekala tai monta päivää tukun kautta kiertänyt kala on parempaa?
Vai mitä tarkoitit tuolla että olet kalasta eri mieltä?
Hirviä ja peuroja on etelänkin metsät täynnä.

K7: Sitä vaan, että ei Suomessa kalan tarvi tulla samana päivänä pöytään. Meillä on kylmäketjut ja hygieenisyys huipussaan, toisin kuin joissain etelän mailla. Suomessa saa maailman parasta kalaa – jos ei erehdy joihinkin sushi-juttuihin, yäks.

Minä: Kyllä se suomalainen kala käy läpi ihan samaa pilaantumisprosessia kuin muuallakin.
Jopa pakasteena.
Melkoiset lisäaineet saisi laittaa, että säilyisi. Ajatuskin on kuvottava.
Ja kala alkaa haista todella nopeasti.

Ismo: Suomesta saisi loistavaa kalaa, jos sitä ei tarvitsisi myydä vanhana. Jostain syystä yleensä muualla maailmassa tuoreena myyminen onnistuu, vaikka jäät ja kylmäkoneet on keksitty sielläkin.

K7: Mutta Suomestahan saa loistavaa kalaa, sitä tässä olen jankannut Pahempaa olen saanut joissakin muissa maissa…

Ismo: Saa, jos sitä siis sattuu jostain tuoreena löytämään Suomalaisessa kylmäketjussa päiväkausia mädännneet fisut ei juuri kehuja ansaitse.

K1: Hakaniemen kauppahallissa kauppias sai valvontaeläinlääkärin kimppuunsa, kun asiakas huomasi osan kaloista vielä sätkivän. Eläinlääkäri toki totesi, että kuolleita olivat, mutta kalan hermorakenne (kuten mm. käärmeenkin) on hieman erilainen kuin ihmisten ja muiden nisäkkäiden. Kauppias (Hangon kalatukku tmst) ratkaisi laittamalla saman aamun kaikkein tuoreimmat tiskin alle, pois herkkien kukkahattutätien silmistä. Sieltä sai saman aamunkin tuoretta, jos tiesi pyytää.

K6: Kaupan kala on aika usein troolilla pyydettyä. Kun vaikkapa 1000 kiloa kalaa ensin hinataan jonkin aikaa pussin perällä ja sitten nostetaan yhtenä nyyttinä paattiin, se musertuu huonolaatuiseksi jo ennen veneeseen tuloaan. Siinä ei paljoa sitten kylmäketju auta, oli se miten aukoton hyvänsä.

Kaveri 8: https://youtu.be/GygFApcA0fI

K6: Eri kalalajit kestävät tuota puristusta eri tavoin. Pehmeät, kuten meillä muikku ja siika, musertuvat sen verran, että laatuero verkoilla pyydettyihin on selvä. En osta troolipyydettyä siikaa koskaan, kasvatettukin on paljon parempaa. – Tuoreena kalaa saa kyllä kulmilta, yöllä troolattu on aamulla kaupassa, se toimitetaan suoraan paatilta kauppaan. Sen tuoreempana ei kalaa saa muuten kuin syömällä veneessä.

Kaveri 9: Tää onki mielenkiintoinen keskustelu. Pidän itseäni valveutuneena, mutta mukavuudenhaluisena kuluttajana. Suosin kyllä suomalaista. Liha- ja maitotuotteiden sekä kananmunien kohdalla haluan, että eläimillä on ollut hyvä elämä, joten suosin luomua (yleensä myös maistuu paremmalta, etenkin kananmunat). Luotan suomalaisten tuotteiden turvallisuuteen mutten usko että maistuvat erityisesti paremmalta kuin muutkaan. Jos järkevän matkan päässä olisi kauppahalli tai vaikka lähitila, josta saisi saman päivän kalaa tai erikoislihatuotteita, kävisin siellä ahkerasti. Mutta koska ei ole, tyydyn yleensä lähikaupan tuotteisiin ja mielestäni niistä valmistettu ruoka on ihan hyvää.

K6: Just nyt kananmunissa luomu ei merkitse mitään. Maussakaan.. Rehusta osan pitää olla lähialueilla tuotettua, mutta vaatimus on vain 20 %.

Suomesta saa kyllä ihan hyvää kalaa… Ja kylmäketjukin toimii ihan n.s. talon puolesta, näin marraskuulla

Minä: Saispa nekin jotka ei itse kalaan pääse!

K6: Lihantuotannon arkipäivää… http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711082200517780_u0.shtml

Minä: Ei voi tykätä, mutta tykkään että jaoit tämän tähän.

K2: Olen broilerkasvattaja. Meidän arkipäivämme on jotain vallan muuta.

Minä: Onneksi niin!

K2: Ja suurimmalla osalla muistakin tuottajista asiat ovat onneksi kunnossa. Meitä seurataan ja valvotaan niin tiukalla otteella, että väärinkäytökset tulisivat todella nopeasti ilmi. Toinen asia, mitä en oikein ymmärrä, on se, Miksi tuottajat hoitaisivat eläimiään huonosti ? Tarkoitushan on tuottaa korkealaatuista lihaa, siitähän se meidänkin elantomme tulee. Jokainen terve, teuraaksi menevä eläin on se, joka tuo leivän meidän pöytäämme. Tarkastuseläinlääkärit hylkäävät automaattisesti yksilöt, jotka eivät täytä terveen linnun määritelmää. Tarkoittaa sitä, että joko tuottajalla on henk.kohtaisia ongelmia elämässään, tai sitten on sadisti. Muuten en voi ymmärtää, miksi joku ei halua pitää eläimistään hyvää huolta..

Minä: Hyvä että näitä tosiaan valvotaan. Viime vuosina on löytynyt törkeitäkin eläintenpitoon liittyviä rikkomuksia.
Usein taustalla varmasti onkin henkilökohtaisia ongelmia, uupumusta ym, mutta eläimet eivät siitä saa joutua kärsimään.

Vastaavasti haluan kuluttajana avoimuutta. Tietoa mistä ostamani liha tulee. En pelkkää maatietoa, vaan ihan tilakohtaista jäljitysmahdollisuutta.

K2: Meidän tila on vuodenvaihteessa merkitty Kariniemen pakkauksiin, joten jäljitettävyys on enemmän kuin kunnossa. (Tilan nimi), ja meidän isäntä sekä jälkikasvu kuvassa. Koskapa meillä ei ole mitään salattavaa. Meidän tilan mottona onkin Vastuullisuus, niin eläintenpidossa kuin ympäristöasioissakin. Eläimet tulevat kuitenkin aina ensin.

Miten sitten puuttua tarpeeksi nopeasti esim.loppuunpalamiseen, niin nopeasti, etteivät eläimet ehdi kärsiä, se onkin toinen juttu..

Minä: Ihan huippua! Muistan kytätä pakkauksista sitten joskus kun ollaan Suomessa ruokaostoksilla.

K2: Kiitän ! Ja sitten vielä tämä..: https://www.facebook.com/story.php?story_fbid=1716702241682553&id=173553185997474

Minä: Hyvä hyvä! Nosta vain näitä esiin enemmän!
Valveutuneet kuluttajat ovat kiinnostuneita ja äänestävät jaloillaan.

Itsekin tuon näitä kulinaristina mielelläni esiin, hyvä laatu ja maku yhdistettynä eettisyyteen.
Ja kuluttajana arvostan tiedon helppoa saatavuutta. Eettisiä valintoja on jokaisen helpompi tehdä, jos tietoa löytyy paketista tai kaupan hyllynreunasta, eikä jokaista ostosta varten tarvi googlata tunteja.
Hitsi, tää olis meille niin hyvä jutunaihe jos oltais Suomessa.

Vähän hankala kuvata etänä. Mutta täytyypä pitää mielessä jos voisin tuoda tätä esiin vaikka blogissa jossain vaiheessa.
Nyt on niin kiire muiden töiden kanssa, etten ehdi blogata.

K2: Sopii meille, ainakin ! Eli jos kysyttävää, niin kysy ! Sitten joskus… Työn iloa, meille kaikille !

Minä: Pidän mielessä ja laitan kysymyksiä kun ehdin kirjoittaa! Nimim. Blogilistalla kymmeniä ellei satoja aiheita.

K6: Minulla on oikeastaan yksi kysymys broilerinkasvatuksesta… Mistä johtuu se, ettei broileria ja porsasta erota mausta toisistaan? Sama rehu? Tarkkaan katsoen lihan rakenne on toki erilainen, mutta maku on tasan sama. – Tai oikeastaan mauttomuus, eihän kumpikaan maistu oikeastaan millekään ilman sitä punaista tököttiä, jossa valtaosa kummastakin on myynnissä.

Minä: Ne punaisessa tökötissä myytävät on just sitä tehotuotettua ja huonointa osaa.
Olin muuten nuorena töissä lihatiskillä. Kaikenlaista tuli nähtyä…

Toisin sanoen laatulihaa ei tarvitse uittaa aromivahventeissa.
Kun itse maustaa, huomaa eron.
Eli ei sieltä altaasta marinadissa uitettua, vaan tiskiltä tuoretta.

K6: Ei se tiskiltä ostettu filepala sen kummemmalle maistu, olipa sitten paketissa kanan tai sian nimike. Toki, sopivasti maustaen, voissa paistaen ja kermassa hauduttaen niistä saa ihan syötävää. Saman maun tosin saa vastaavilla mausteilla sopivan ohuiksi vuoltuihin haapalastuihinkin. K.o. raaka-aiheista on saatu jotenkin maku poistettua kokonaan. Toisaalta, saattaisihan se joitakin kuluttajia häiritäkin…

Jos oikeasti haluaa kanalta tai sialta maistuvaa lihaa, on poikettava esim. Hakaniemen halliin. Sieltä saa vaikkapa ranskalaista kanaa. Luulisin, että suomalaisen tehotuotannon tuotteita olisi mahdotonta saada kaupaksi Keski-Euroopassa, etelästä puhumattakaan.

Minä: Hahaha, joo siis viittasin laatutiskeihin. Me ostettiin Hietsun hallista siihen asti kunnes kauppiaamme häipyi. Ei sitä ihan yksin pysty laatukauppaa ylläpitämään.

Ja tehotuotantoahan on kaikkialla, oleellista on se mitä missäkin arvostetaan. Suomalainen kuluttaja keskimäärin haluaa ennemmin määrää kuin laatua.

Esim monelle japanilaiselle on kauhistus jo sekin, että me ostamme mitään ruokaa 7/elevenistä.
Ei taatusti ostettaiskaan, mutta nyt budjetti ei salli muuta.
Säästetään ja jossain vaiheessa sitten sitä samana aamuna kalastettua kalaa, hui kauhea, jopa raakana.

K2: (K6),elät kuplassa, jossa kaikki muu, paitsi kotimainen, on parempaa. Ranskalainen kananpoika on myytti, koska siellä kasvatetaan broilereita ihan samoin, ja samoilla menetelmillä, kuin täälläkin, paitsi että hyvinvointi, vastuullisuus, hygienia ym.ovat Suomessa paljon korkeammalla tasolla, tutkimusten mukaan ehkä korkeimmalla koko Euroopassa, Amerikan mantereesta, ja Aasiasta nyt puhumattakaan.

Tanja Mikkola : koipi-reidet ovat meidän perheen mielestä sitä parhainta osaa, ja niitä saa myös ilman ”punaista tököttiä” . Itseasiassa kaikkia kananosia saa ilman marinadia.

Jos (K6) ei erota possua ja kanaa toisistaan, niin syytä täytyy sitten etsiä Sakarista itsestään, koska ainakin suurin osa muista ihmisistä sen eron huomaa..

Meidän broilerit kasvatetaan kuoritulla kauralla, vehnällä, soijalla, härkäpavulla ja herneellä. Suurin osa vehnästä tulee lähitiloilta, myös meidän tilalta, vaikka meillä ei peltoa paljon olekaan. Possujen rehusta en tiedä.

K6: Hih, nyt alkaa asenne olla kohdallaan tokihan se on asiakkaan vika, jos tuote on huonolaatuista . Tuo “perhetila” on kyllä upea markkinointikikka, kuvineen kaikkineen. Mutta, todellisuus sen takana lienee kuitenkin se, että täsmälleen samoja skotlantilaisia Ross 508 hybridibroilereita teillä tuotetaan kuin kaikilla muillakin halleilla, samanlaista rehua, jossa on kolmannes tuontisoijaa valkuaisaineoitoisuuden vuoksi niille syötetään, samat 42 kg niitä on lattianeliömetrille ja samat 39 päivää niitä ruokitaan. Kuluttajan kannalta ainoa ero on siinä, ostaako sen mössön sitten K- vaiko S-kaupasta….

Minulla ei tosiaankaan ole minkäänlaista “ulkomaisen ihailua” sen enempää ihmisten kuin kanojenkaan suhteen, mutta… Mutta, jos kävelee läpi jonkin pikkukylän marketin ihan missä vain Euroopassa; Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, Ranskassa jne – tai ihan vaikka vain Tukholmassa, tulee aina vihaiseksi ja surulliseksi. Meitä suomalaisia kusetetaan, ja raskaasti. Surkeaa laatua, olematonta valikoimaa, huippuhintaan. Missä hyvänsä asiat OVAT paremmin. Sen näkee ja kokee, jos liikkuu yleensä jossain Tallinnaa kauempana.

Minä: Jep. Terkkuja täältä Japanista. Eipä tulisi mieleen syödä raakaa lihaa kotimaassa.
Ja saa taas kivittää mut Suomen vihaajana.

K6: Mitä siihen Kariniemen pakettiin tulee, niin arvostaisin isännän kuvaa enemmän esim tietoa broilerin lajikkeesta. Sen halvimman mahdollisen Ross 508 asemasta haluaisin ehkä ostaa hitaammin kasvanutta Hubbard-rotuista tanskalaistyyppistä broileria, mutta markkinoinnin kannalta kuluttajalle ei kait kannata kertoa oiian yksityiskohtaisia tietoja… (Mitä niihin kuviin tulee, niin henkilökohtaisesti arvostaisin enemmän pulskanpuoleisen emännän kuvaa, mutta ostajien valtaosa lienee toisella kannalla….)

Minä: K6, me kuluttajat äänestämme jaloillamme. Mitä enemmän arvostamme eettistä lihaa, sitä enenmän sitä on tarjolla.
Turha syyttää tuottajia jos valtaosa haluaa halvinta.

K6: Ihan totta. Valinnan varaa on kuitenkin toistaiseksi olemassa vain isommilla paikkakunnilla. Isolla osalla suomalaisia ei sitä mahdollisuutta ole.

Minä: Sepä. Järjetöntä ettei edes maakunnista saa ostettua riistaa.

K6: Itse asiassa, meille kyllä ostetaan niitä Kariniemen tms. mössötehtaan kanapaketteja aika useinkin. Paikallisessa koipireisi on usein tarjouksessa 1,90 kg tms. Mikä hyvänsä oikea koiranruoka on kalliimpaa, ja piskit kyllä tykkäävät. Niitten mielestä maku on kohdallaan, eivätkä tuotannon eettiset ongelmatkaan kiinnosta niitä niin suuresti Toki, pitäisihän niittenkin ruokinnassa huomioida k.o. seikat.

Minä: Olen vain ihan hiljaa täällä Japanissa. Wagyua äsken grillailtiin..

K2: Kiitos, K6! Se aina jotenkin sykähdyttää, kun toisen työtä arvos(-tellaan) tetaan. Ross 308. Kylläkin. Se, mikä mua aina jaksaa kiinnostaa, on se, miten paljon enemmän meidän työstä tietävät kaikki maailman (nimi poistettu), kuin me itse. Sananvapaus on hieno laji. Eli vapaasti voi loukata, epäillä, ja esittää vanhentunutta tietoa totena. En tiedä mitä teet työksesi, mutta enpä sitä tulisi päin naamaa arvostelemaan: kas, kun en tiedä siitä mitään.
Jos olet tyytyväinen kommentointiisi, jos se aiheutti sinulle nautintoa, niin so be it. Kertoo vain sinusta huomattavasti enemmän kuin ehkä haluaisit.
Hullu saa olla. Muttei tyhmä. Olen siis hullu.

K6: Yksi seuraus suomalaisen elintarviketeollisuuden toiminnasta on sekin, että meillä on suoliston tulehdussairauksia eniten maailmassa. Mutta, onpa perhetilan isännän kuva paketissa…. . https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005440958.html

2025: En malta olla lisäämättä tähän näin vuosia myöhemmin huolestumistani siitä, että suomalaisen lihan laatu on laskenut entisestään. Voisin nostaa häntääni kertomalla kuinka syömme entistä eettisemmin eli aiempaa vähemmän lihaa. Tosiasia on se, että meillä on ollut vaikeuksia löytää hyvänmakuista lihaa peruskaupoista, joten se laskee kulutusta automaattisesti.
Kauppahallista onneksi löytyy vielä parempaa valikoimaa, joka luonnollisesti on kalliimpaa eli enemmän laatua kuin määrää.

2018 Belgrad

Eilen käytiin siellä korttelikapakassamme ja mietittiin onkohan papa Tito lähtenyt jo (heti kuuden vuoden jälkeen himaan Caliin).
No ei ollut. Tänään käveltiin ohi ja tyyppi juoksi ovelle huutaan ”My Finnish friends are back!”.
Pitihän sitä vaihtaa kuulumisia!
Ja luonnollisesti taas esiteltiin uusille tyypeille.

Niin joo, käytiin Trg Republikalla pastalla.
Koko aukio on rempassa, mutta rafla oli auki kera miniterassin. Tarjoilija puhui liikaa serbiaa ottaen huomioon muutaman kuukauden poissaolon, mutta vaihtoi kieltä vasta kun tiputtiin täysin kärryiltä.

Se täysin oli se vaihe kun tasasi viinin kertoen, että serbikulttuurin mukaan sen joka saa viimeiset tilkat kuuluu tarjota seuraava kierros.

Hauskaa oppia näitä, mutta ei nyt tilattu lisää (ikäänkuin samassa perheessä olisi edes väliä kumpi maksaa, tasaantuu kuitenkin).

Instagram-muisto eräästä Belgradin kantaravintoloistamme. Nimi näkyy kuvassa.

Täältä tulee keskiaikainen väki

2019 Belgrad

Kirjoitin blogiini yhdestä paikasta, että se on erityisesti suosiossa matkailijaryhmässä middle-aged couples ja sitten petti totaalisesti pokka, siis onko se ihan oikeasti middle-aged? Kenties myös medieval tai peräti ancient? Oonko mä vähän vanha?