14.1. kapteeni Mikkolan paluulennot

14.1. kapteeni Mikkolan paluulennot ja kauheita Kummisetä-viboja. Possunlihaa sängyssä, tahmeat ja nöyhtäiset kädet, teknisiä haasteita, sekä Serbian uusi vuosi.
Tapahtumarikas päivä siis. Ja nomadielämän arkea.

Facebook-muistot 14.1. editoimatta ja sensuroimatta, olkaa hyvä!

14.1. kapteeni Mikkolan paluulennot

2009 Tampere

on back Malesiasta ja Indonesiasta

2011 Helsinki

koittaa purkaa tolkutonta meilikasaa ja kaipaa jo ulkoilmaan kun siihen tuli totuttua parin viikon aikana.

*

ei ollenkaan hassumpaa palata lomalta ja huomata että asiakkaat ovat maksaneet viime vuoden keikat. tilin saldo hymyilyttää, pitäiskö lähteä törsäämään?? (ai niin, ne maksettavat laskut…no jos ihailis saldoa ensin huomiseen)

*

ja Ismo tulivat poikkeamaan bruuverissa perjantai-illan kunniaksi,mutta toteavat,että yhdet saa riittää.ton crowded

*

ihmettelee suomalaisessa baarissa mitä se suomalainen tasa-arvo oikeastaan on. sitä että kaikkia vedetään turpaan sukupuolesta riippumatta??

2012 Akaba -> Helsinki

AY1920 to Helsinki

*

ma salaama jordania!

*

pakkanen,siitä suomalaiset tykkää.vai miten se nyt oli.

*

non, je ne regrette rien, paitsi ehkä sitä miksi aina palaan suomeen. no ehkä muuttamaan tätä maata inhimillisemmäksi? kunhan nyt taas ensin muistan mitä kieltä puhua kun pelkästään eilen sekaisin englantia, suomea, arabiaa, venäjää ja ukrainaa. at least. huh. ja nuo viimeiset kolme ei todellakaan kuulu osaamisvalikoimaan, mutta kaikki sujuu kun on pakko. viikon aikana tarvetta oli lisäksi ainakin italialle, portugalille, unkarille, ranskalle ja tanskalle..

*

järkyttyy taas palatessaan ymmärrettävien uutisien ääreen. costa concordiakin on sit ajanu karille pahoin tuloksin. just kun eilen katteltiin aqabassa costan laivaa ja kerrottiin ystävälle matkanneemme onnellisesti costalla viime kesänä.turvajärjestelyt kyllä toimi mutta ei sitten ilmeisesti tuolla onnettomalla aluksella 🙁

2013 Colombo

Colombo, day 2. Hankittiin Wi-fi täksi päiväksi, joten täältä tai meilillä saa kiinni tänään. Kännyä ei viitsi käyttää 3 e / min tai 9 e / mb.

*

no niin, nyt on uitu ja käyty salilla, vielä hierontaan niin eiköhän ala olla työkykyinen. vielä kun lentoturvotus laskis niin mahtuis farkut jalkaan.

*

parit palaverit ja uudelleenpakkaus ja aamulla kohti landea. Ehetuwewa, Kalpitiya ym.

2014 Helsinki

Kaksi tuntia tolpillaan ja nyt jo valmis nukkumaan. Silmät vihloo, lihakset särkee, nenä vuotaa. Ei auta, työt on tehtävä. Lauantaina vapaa, jaksaa jaksaa!

*

(Kuva on otettu pari viikkoa aiemmin Taiwanilla, olen vain julkaissut sen myöhemmin.)

*

Uusi vuosi, paremmat lounaat

*

Eiköhän 12h taas riitä yhdelle päivälle koneella istumista. Etenkin kuumeessa. Puuroillallisen aika.

2015 Helsinki

Olishan sitä voinut viettää yön muuallakin kuin vessassa, mutta tervetuloa nyt sitten tännekin arvoisa vatsatauti.

*

Illan päätteksi lempipuuhaa eli  matkajärjestelyitä Dubaista Omaniin.

2016 Helsinki

Eräs logistikko voisi taas välillä siivota oman pöytänsä. Mutta suutarinlapsella ei tunnetusti ole niitä kenkiä. Ei vanhankaan ammatin kautta, koska en löydä yhtäkään vanhaa kuvaa kuvahaasteeseen. #paperitontoimisto2016

*

Friend Päivi from Cairo is visiting Finland, so went out to chat with her. (So great to meet after a long long time!)
Then having pizza and köfte with Ismo. After that came home really tired and saw a photo of Olli’s underwear in my feed and joined a discussion about the hole in them. I almost thought I have (had) a life.

2017 Castlemaine

Hmm, as I book Jetstar flights, booking system entitles me as CAPTAIN Tanja Mikkola (not Ms, Mrs or Miss) and I can’t change it. 

Does this mean I fly too often 😳

I really wish the real captain will not get a stroke on our flight and cabin crew will announce no problem, we have another captain on this flight. 
If they’ll do that, I will tell them I only have type license to Airbus, but not for Boeing (gotta check out first which plane we’ll get onto).

2018 Ubud

Pyysin Ismoa ottamaan possunpalan pakkasesta sulamaan. Löysin sen sängystä.
Jumankauta mulla on ihan kauheat traumat liian pienenä katsotun Kummisedän hevosenpää sängyssä -kohtauksesta! Noin ei saa tehdä! Niin ei vain tehdä!

*

Kesällä luuri sekosi. Huolto Belgradissa sai sen henkiin ja antoi ohjeet tekohengitykseen. 
Ajattelin josko sillä vielä vuoden pärjäisi ja ehtisi vähän tasailla budjettia. 
Sitten huolto tuhosi lopullisesti takuuaikana temppuilleen kameran. Vedin visan piikkiin ja ostin uuden lokakuussa.
Eilen kirjoitin pitkän tekstin tietenkin tallentamatta sitä pilveen. Nyt kun piti julkaista se, läppäri ei enää käynnisty. 
Dedikset painaa päälle ja matskut on koneessa, mitä ei saa käyntiin.
Välillä meinaa mennä hermo vähän heikkoon kuntoon. 
Rahaa tarvis, mutta eipä sitä tule jos ei saa töitä tehtyä. Ommmm vaan sitten.

Lue myös: Pitkän matkan balilaiset

2019 Belgrad

Lämmitin aiemmin keittämääni kahvia uudelleen ja totesin Ismolle, että hyi kun on kamalaa, pohjaanpalaneen makuista.

Siri vastasi siihen ”Totta on!” 😳

*

Kalenteri oli ennen ihan must. 
Viime vuosi sitten sujuikin hienosti ilman. 
Ihan mahtavaa kun ei onnistunut edes myöhästymään yhdeltäkään lennolta.

Nyt päätin ostaa tälle vuodelle kalenterin.
Jaa miksikö. 
– Koittakaapa itse laskea matkapäivärahoja muistellen minä päivänä vaihtoi maata ja mihin kellonaikaan.
Ja päättyikö matkavuorokausi kenties lennolla vai vasta perillä. 
Hyvä kun kun pystyy selvittämään missä maassa se kalenterin mukainen vuorokausi päättyi.

Nimim. Tilinpäätöksen aika. 
Kirjaimellisesti eli kirjanpidollisesti.

2021 Belgrad

Laitoin eilen tiikeribalsamia niskaan. 
Yleensä laitan sormenpäällä, kun sitä balsamia on vaikea saada pestyä pois. Nyt laitoin oikein huolella molemmin käsin, josko tehoaisi paremmin kipeisiin hartioihin.

Avaan hanan pestäkseni kädet.
Kappas, vesikatko.

Jynssään käsiä käsidesillä. 
Kädet pysyvät tahmeina ja haisevat entistä pahemmilta.
Hankaan niitä vessapaperilla.

Lopputuloksena on tahmeat, haisevat ja nöyhtäiset kädet.
No kyllä se siitä haihtuu totean, istun takaisin koneelle jatkamaan hommia.
Ja hieron ajatuksissani silmiäni.

2022 Belgrad

Nomadielämämme alkuvaiheen tarina jatkuu Uuden-Seelannin osuudella. 
Lue siis tästä, jos tarinamme ei ole ennestään tuttu.

Tuijotan haltioituneena lentokoneen ikkunan takana siintävää vuoristomaisemaa. 
Olen rakastunut Uuteen-Seelantiin jo ennen kuin olemme perillä. 
Pian koko elämme muuttuu, mutta matkamme jatkuu. 
Kohti Mordoria tai toisaalle, nyt seikkailumme ovat omissa käsissämme.

Uusi-Seelanti – Uusi maa ja uudet kujeet

Uusi-Seelanti – Uusi maa ja uudet kujeet

2023 Belgrad

Screćna nova godina!!!!

*

Mitäkö tein eilen illalla? Siis perjantai-iltana, joka oli uudenvuodenaatto.

No niin, olin siis lykännyt pienen ikuisuuden yhden blogin hostingin siirtoa, koska niissä tyypillisesti menee jotakin pieleen. Siis sellaista tyyliin että sivut ei toimi ollenkaan tai koodi menee niin rikki, että kaikki on vinksin vonksin.
Eilen sitten päätin, että nyt otan itseäni niskasta ja teen sen.

Ja arvatkaapa mitä: se siirto itsessään sujui parissa minuutissa, eikä ollut ollenkaan monimutkainen juttu, vaikka olen tehnyt saman homman viimeksi joskus viisi vuotta sitten. 
(Paitsi tein myös tällä viikolla firman sivuille, mutta palveluntarjoaja vaihtoi nimipalvelimet mun puolesta.) 

Mutta siltikin meni pari tuntia. 

Katsokaas kun Bluehostin verkkokauppa lisäsi laskuun noin 150 $ toisen blogin jo pari vuotta sitten maksettuja osia. 
Siirto ei onnistu kuin kassan kautta, mutta 13 $ sijaan ei oikein huvittanut maksaa veroineen lähes kahtasataa. 
Meitsi sitten naputteli chattiin avunpyynnön ja siinä meni kaksi tuntia, että aspa sai asian hoidettua. 
Siis tämä hoisi homman todella hyvin, mutta edes Bluehostilla ei ymmärretty miten tuo lisälasku sinne tuli. 

Ongelma tuli ratkaistuksi sopivasti ennen puoltayötä, joten ehdimme kilistämään viinilasilliset omalle terassille ja kuuntelemaan ilotulitusta.
Aspa toivotti lopuksi hyvää päivän jatkoa, en viitsinyt kertoa, että olen Euroopassa.

Nyt odotan jännityksellä mitä vimpaimia pääsen säätelemään kun siirto on toteutunut.
Mutta tänään en kyllä rakentele yhtään alustaa, enkä koodaa mitään, vaikka sivut olisi kuinka sekaisin.
Että sitä vaan että jos jotkut mun sivustoista näyttää omituisilta, niin palatkaa katsomaan joskus tulevaisuudessa. 
Ei mulla muuta kuin että mahtavaa vuoden ekaa päivää kaikille!

P.s. Matkablogin sivut toimii normaalisti, niitä en tällä kerralla sörkkinyt yhtään.

2024 Belgrad

Ihan kiinnostava juttu sinänsä, mutta että kotihäpeä. Luulisi ettei nykymaailmassa tarvisi miettiä statussymboleita, mutta näköjään sitten. Ja kyllähän mä minimalismista bloggaavana olen saanut kohdata silmien pyörittelyä, mutta eipähän haittaa pätkääkään mitä muut ovat mieltä asumisistani.

Niin, meillähän on 27 neliötä kahdelle viiskymppiselle ja yhtään enempään ei ole tarvetta, vaikka työtkin on kotona.

Meillä kotona -lehti: Koti yksiössä saa minut tuntemaan neliöhäpeää