13.1. mystisten päivitysten päivä

13.1. mystisten päivitysten päivä – ja uuden vuoden aatto!
Missä olen, minne menen.
Mitä teen työkseni.

Nyt Facebook-muistoissa tuli vastaan niin mystisiä päivityksiä, etten pystynyt päättelemään kaikista edes sijaintia. Mutta tänään on myös uuden vuoden aatto. Serbiassa nimittäin.
Ja olen patsastellut kuvissa oikein urakalla.

Miksi ihmeessä jotkut päivitykset viittaavat noin viikon (tai parin) vanhoihin postauksiin?
Jostakin syystä tämä päivä on ollut vuodesta toiseen uusien töiden pohdintaa.
Kummallisesti tätä kootessanikin, vaikken tälle päivälle (2024) uutta postausta aiheesta kirjoittanutkaan.

13.1. mystisten päivitysten päivä

2010 missä sitä ollaan oltu?

10

(Älä kysy, ei aavistustakaan.)

2011 Helsinki (luulisin)

ei yhtään tykkää olla takas harmaan loskaisessa suomessa työskentelemässä jet lagisena

*

ja vuoden eka keikka suoritettuna.sitten sopimaan seuraavia. päiväunetkin tekisi terää.

2012 Akaba

mukava päivä ja ilta, mutta aavistuksen surullinen kun paikallinen ystävä sai suru-uutisen ja joutui lähtemään hautajaisiin Ammaniin. toivotaan näkevämme heidät kuitenkin ennen Suomeen paluuta.

*

voi tätä hyvästelyjen määrää. äsken kuskin kotona kahvilla (naisten huoneessa oli hiukan viittomakielistä kun arabia ei suju) ja nyt baarikierros loppuja moikkaamassa. ja aamulla hyvästellään viimeiset ennen kentälle lähtöä. onko pakko lähteä suomeen jos ei haluu?? tarjolla voisi olla myös hiltonin henkilöstöjohtajan sihteerin paikka. pitäiskö jäädä??

2014 Taiwania ja Japania, mutta mistä?

Hotelli.
(Ismon päivitys. Enkä tiedä miksi tuolloin, koska olimme jo poistuneet Taiwanilta.)

*

Oikea kahvila.
(Ismon päivitys tämäkin. Iloitsimme kun löysimme Kaohsiungissa sokeritonta kahvia.)

(Kuva by Ismo)

*

*

Fuji! Kuva by Tanja.
(Myös Ismon päivitys)

*

Hiialahiialahei!
(Obviously oma päivitykseni.)

*

Kyllä taas mennään niin p…e edellä puuhun, ettei tosikaan. Annetaan tontti ja järjestetään suunnittelukilpailu ja sitten päätetään halutaanko Helsinkiin Guggenheimia vai ei.
Kyllä poliittinen päätös siitä, rakennetaanko museota vai ei, pitää pystyä tekemään ensin, eikä niin, että ensin katsotaan millainen kiva rakennus saataisiin ja sitten päätetään otetaanko se.
Periaatepäätöksen jälkeen, jos päätetään rakentaa, voidaan kyllä asettaa reunaehdot sille minkälaista rakennusta halutaan.
Jos taas päätetään vetäytyä hankkeesta ja rakentaa esim Helsingin oma taidemuseo, on turha kuvitella, että Guggenheimin säätiön maksamaa voittajatyötä saataisiin tehdä muuten kuin heidän brändin alla. Haloo Helsinki taas!

*

2015 Helsinki

*

Sattuisko kukaan matkaamaan Helsingin keskustasta Tampereen keskustaan tässä suunnilleen viikon sisällä? Olisi tarve saada pieni paketti sinne. Postikin kyllä kulkee, jos ei kukaan satu muuten näppärästi liikkumaan.

2016 Helsinki

Kaksi koulutusta, näyttökoe, kirjan tekeminen, toisen taustatyöt, työharjoittelu ja kolmen viikon kuvausreissu Karibialle kevään aikana.

Päälle olisi tarjolla kolmas koulutus, uhka vai mahdollisuus?

Näyttää myös vahvasti siltä, että elän tänkin kevään lainarahalla kun ei tässä tällä menolla pian edes ehtisi töihin, vaikka keikkaa ilmaantuisikin.

*

Koska ystävissäni on paljon aikuisopiskelijoita, ammatinvaihtajia, yrittäjiä ja muuta fiksua porukkaa, niin kertokaapa miten pienituloinen yrittäjä voi rahoittaa opiskelunsa? 
Tarkoitan siis jos menisin ihan oikeasti koulunpenkille täysipäiväisesti.

Yrittäjä ei ole oikeutettu palkansaajan koulutustukeen, mutta on oikeutettu tuen perusosaan mikäli tulot ylittävät yellin minimin 7500 e/v. Itselläni tämä ei enää täyty, koska syksyn olin tekemässä kirjaproggista ilman tuloja, eikä nytkään ole keikkaa.
Lopetanko siis yritykseni kokonaan ja ilmottaudun työttömäksi vai onko mitään keinoa saada jostakin muutama satanen kuussa kun laskutkin tarvisi maksaa ja välillä syödäkin? Vai jatkanko keikkojen metsästystä vanhassa ammatissa ja unohdan opiskelut?
Vai keksinkö taas uuden yrityksen, sellaisen jonka voi perustaa ilman pääomia ja leikin että se alkaa tuottaa samantien? Vai muutanko maasta?

(2024: Hehe, muutin maasta, vieläpä samana vuonna, mutta se sosiaaliturva jäi hankkimatta.)

2017 Castlemaine

Tuli vastaan tällainen jännä leikki: Missä ammatissa luulisit minun olevan, jos näkisit vain profiilikuvani? Vastaa alle ja kopio seinällesi, niin minäkin vastaan sinulle.

(Iik, haluanko tietää, niin omituisia oletuksia on tullut aiemmin maailmalla vastaan. 
No, rohkea rokan syö, go ahead!)

(2024: Näemmä tällainen uudelleen, ei kyllä ihan sama kuin muutama päivä sitten.)

2018 Ubud

Tällä viikolla siirryttiin neljän kuukauden viileyden jälkeen lämmittelemään Balille. 

Ulkomailla on aurinko aina – tai sitten ei

(Linkki juttuun on silloisesta blogistamme Lähtee raiteelta kaksi, jota kirjoitimme puolentoista vuoden ajan Seura-lehden alustalla.)

*

Muutaman ravintolaillallisen ja kavereiden kera vietetyn baari-illan, sekä eilisen jalkahieronnan ja tämänpäiväisen kokovartalohieronnan (7,50€/nuppi) ja sen jälkeisten baarissa nautittujen avokadodrinksujen jälkeen budjettikuri päälle ja kotiruokien pariin.

Aloitettiin simppelillä korianteri-pinaatti-valkosipulipastalla. 
Pitkästä aikaa kunnon tuoreet yrtit käytössä, aah!

2019 Belgrad

En jaksa taiteilla tuoreinta kuvaa viereen, senhän näkee tästä muutenkin.
Vähän on tukka lyhentynyt ja harmaantunut sitten vuoden 2007, mutta ei se menoa haittaa!

(Tämä on ollut niitä jotain Facebookin kiertojuttuja, että jaa itsestäsi vanha ja uusi kuva. Tämä kuva on otettu Tampereen kodissa vuonna 2007.)

2020 Belgrad

Screcan nova godina! Eli hyvää serbialaista uutta vuotta! 

Tiina tuli juhlistaan meidän kanssa, samalla voidaan juhlistaa lähes 36 vuoden ystävyyttä ❤️Viis kilometreistä, ystävyys säilyy!

2022 Belgrad

Screcna nova godina! Hyvää uutta vuotta!

Meinasin unohtaa kokonaan täällä blogijuttuja kirjoitellessa. (Ei ole bileitä naapurissakaan.)
Raketit alkoivat juuri paukkua, vaikka vuoden vaihtumiseen on vielä tunti. 
Ensimmäinenkin uusi vuosi meni kotona, näköjään toinenkin. Ja tällä tietoa viimeinen Belgradissa. Pöh.

(2024: ”Viimeinen Belgradissa”, haha.)

2023 Belgrad

Jaan tämän mielipiteeni Ylen toiminnasta UMK-casessa vielä tännekin, koska suurin osa kavereistani ei näe yritykseni sivuille tekemiäni julkaisuja ja täällä on paljon kollegoitakin.

Aivan käsittämätöntä scheissea.
Varsinainen pukki kaalimaan vartijana.

”Haluttiin, että meidän kuviamme käytetään. Haluttiin, että se näyttää just tietynlaiselta. Tietäisitpä vaan, että kuinka paljon on käytetty aikaa, että on saatu näyttää ne kuvat just tuolta.” 

Niin. Kun menen työkeikalle, asiakkaan ensimmäinen ja ehdoton vaatimus on luonnollisesti se, että todistan tapahtumia ja kuvaan itse. 
Olen vängännyt usein tuntikausia, joskus jopa kuukausia, että pääsen kuvaamaan tiettyyn paikkaan. 
PR-kuvia on tarjottu ja olen joutunut perustelemaan juurta jaksain miksi nämä kuvat eivät suomalaiselle medialle kelpaa ja miksi minun pitää saada kuvata itse.

Nyt YLE, lafka, jonka pitäisi vaalia suomalaista lehdistönvapautta, rajoittaa median toimintaa ja vakavissaan esittää, että lehtien pitäisi julkaista PR-kuvia UMK:sta uutisoidessaan. 
Aivan käsittämätöntä peejaskaa nuo ”perustelut”.

Yle kielsi valokuvaamisen UMK-tilaisuudessa ja alkoi leikkiä levy-yhtiötä, kirjoittaa toimittaja Arttu Seppänen