Päivitetty 1.3.2024
Miten järjestää sosiaaliturva, mihin maahan maksetaan verot, mistä hankitaan vakuutukset, missä ollaan virallisesti kirjoilla, miten rekisteröidytään uuteen kotipaikkaan, miten haetaan oleskelulupaa…
Saan usein kysymyksiä kansainvälisiin muuttoihin liittyen.
Miksi en ole kirjoittanut blogipostausta ulkomaille muuttamisesta, vaikka se on toiveaihe?
Vastaus on yksiselitteisesti se, ettei ole yksiselitteistä vastausta.
Ulkomaille muuttamisen byrokratia on silti selätettävissä.
Olen neuvonut lukuisia ulkomaille muuttamista suunnittelevia tai nomadielämästä haaveilevia, mutta yksityisesti ja tapauskohtaisesti.
Aiheesta ei voi kirjoittaa yleispätevästi, koska muuttujia on liikaa.
En halua ottaa riskiä, että joku lukee tekstiäni kuin piru raamattua ja joutuu sen vuoksi ongelmiin.
Koska tämä kuitenkin on aihe, joka kiinnostaa monia ja saan tästä säännöllisesti viestejä, yritän purkaa tässä vähän niitä asioita, jotka on hyvä ottaa huomioon ennen omaa maailmalle lähtöään.
Jos et lue tätä pidemmälle, pistä mieleesi tämä jokaiselle lähtijälle tärkein hoidettava asia:
Ota yhteys Kelaan, Eläketurvakeskukseen, sekä verottajaan ja selvitä oma statuksesi ja kohtalosi tai siis kohtelusi sosiaaliturvan ja verotuksen näkökulmasta.
Kuka minä olen ja missä minä olen
- Pysytkö EU-alueella vai suunnitteletko muuttoa yhteisön ulkopuolelle
- Kuinka pitkään aiot oleskella Suomen rajojen ulkopuolella
- Missä maassa vietät suurimman osan ajastasi ja mikä on virallinen asuinpaikkasi
- Oletko yrittäjä vai työntekijä ja oletko suomalaisen vai ulkomaalaisen yrityksen palveluksessa
- Millaiset siteet sinulla on lähtömaahasi tai asuinmaahasi
- Onko Suomella verotussopimus tulevan asuinmaasi kanssa ja millainen on sopimuksen sisältö
Tärkein hoidettava asia jokaiselle lähtijälle:
Ota yhteys Kelaan ja verottajaan ja selvitä oma statuksesi sosiaaliturvan ja verotuksen näkökulmasta.
Missä asun ja saanko mä asua siellä?
Vakinaiseksi asuinpaikaksesi katsotaan se maa, jossa vietät yli 180 vuorokautta vuodesta.
Parin kuukauden oleskelu vaikkapa lämpimässä talvehtien ei yleensä vaikuta juurikaan statukseesi sosiaaliturvan, vakuutusten tai oleskelulupien muodossa.
On kuitenkin syytä huomioida, että eri mailla on eri säännökset oleskelun suhteen.
Yhdessä maassa Suomen kansalaisella on oikeus olla viisumitta yhden kuukauden ajan, toisessa kaksi kuukautta, joskus kolme.
– Näin turistina. Mikäli menet maahan töihin, kausityöntekijäkin saattaa tarvita erillisen työluvan.
Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että kolmen kuukauden aika on maksimi, minkä maassa voi oleskella asukkaaksi rekisteröitymättä.
Paitsi että esimerkiksi nykyisessä asuinmaassamme Serbiassa rekisteröityminen paikallispoliisille (oman korttelin tai paikkakunnan poliisi) pitää tehdä 24 tunnin sisään maahan saapumisesta, vaikka olisit maassa turistina.
Sen jälkeen maassa saa oleskella kolmen kuukauden ajan, siis jos olet EU-kansalainen. Monilla muilla viisumivapaa aika on lyhyempi.
Pidempi oleskelu vaatii kaikilta oleskeluluvan, joka haetaan ulkomaalaispoliisilta (MUP), jolla toimipisteitä on yksi per kaupunki.
Oleskeluluvan saaminen onkin sitten hiukan mutkikkaampi prosessi, jossa sinun tulee todistaa, että sinulla todellakin on merkittävä syy asua maassa.
Vastaukseksi ei riitä maassa hengailemisen mukavuus, vaikka kuinka olisit suopeasti katsottavan Suomen passin haltija.
Oleskelulupaprosessi vaihtelee tietysti muutenkin maittain ja on riippuvainen omasta kansallisuudestasi.
Lue tästä miten Serbian oleskelupaa haetaan.
Työlupa ja muut oleskelun perusteet
Työluvan saaminen taas on aivan erillinen prosessi ja – yllätys yllätys – vaihtelee sen mukaan oletko yrittäjä, lähetetty työntekijä, ulkomaalaisen, mutta maassa virallista toimipaikkaa pitävän yrityksen vai paikallisen yrityksen palveluksessa.
Oleskelun pituus vaikuttaa siis myös siihen mikä maa tulkitaan viralliseksi asuinmaaksesi.
Jos oleskelet vakinaisesti yli puolet vuodesta Suomen rajojen ulkopuolella menetät oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan.
Paitsi jos sinulla on perustellut syyt säilyttää se.
Tällainen syy voi olla opiskelu ulkomailla (esim. vaihtovuosi) tai työkomennus tietyksi ajanjaksoksi (nosturiasentajana Argentiinassa 3 kk tai 2 v suomalaisen yrityksen lähettämänä aluemyyntijohtajana Keski-Euroopassa).
Eläkeläisiä, taiteilijoita, tutkijoita ja yrittäjiä taas koskee ihan omat säädöksenä – toki nekin maakohtaisesti.
Muutto sinne vai tänne – EU vai ei EU
EU-kansalaisen oikeudet yhteisön sisäpuolella ovat varsin laajat: Oikeus 3 kk:n työnhakuun työttömyysturvaa menettämättä ja vapaa liikkuvuus ylipäätään.
Unionin ulkopuolelle muuttavan pitää huomioida oleskelulupakysymysten lisäksi myös EU-säännökset.
Pysyvästi yhteisön ulkopuolella asuva kohtaa helposti yllätyksiä esimerkiksi pankkipalveluiden rajoittamisen muodossa.
Mikäli sinulla on luottokortteja tai arvo-osuustili sijoittamista varten, suosittelen ottamaan yhteyttä omaan pankkiisi ja selvittämään palveluiden jatkuvuuden maasta poistumisen jälkeen.
Ainakin omalla kohdallani, EU:n ulkopuolella asuvana, mutta Suomeen rekisteröityä yritystä pyörittävänä ja sinne verot maksavana tämä on aiheuttanut parikin harmaata hiusta.
Palveluita rajoitetaan, mutta velvoitteet pitää saada hoidettua.
Käytännössä suomalaisia viranomaisasioitakaan ei voi hoitaa ilman suomalaisia pankkitunnuksia, joten vähintään niiden säilyvyys on hyvä varmistaa.
Nyrkkisääntönä voi sanoa, että jos suinkin mahdollista, pidä kiinni suomalaisesta puhelinliittymästä ja pankkitunnuksista. Varsinkin jos aiot jossakin vaiheessa palata Suomeen tai sinulla on sieltä verotettava tuloa.
Viimeistään paluumuuttaessa ongelmaksi muodostuu saada neuvoteltua erilaisia sopimuksia kotivakuutuksesta puhelinliittymään.
Tämä olisi kuitenkin ihan erillisen artikkelin aihe, joten en mene siihen nyt syvemmin.
Missä on mun verorahat?
Verotuskuvioihinkin pätee se, missä maassa vietät yli puolet vuodesta.
Mutta asia ei tokikaan ole näin yksiselitteinen.
Verotusoikeus saattaa säilyä lähtömaallakin, jos sinulla katsotaan olevan kiinteät siteet sinne tai jos saat tuloja kyseisestä maasta.
Omalla kohdallani on selvää, että kuulun Suomen verotuksen piiriin. Yritykseni on kirjoilla siellä ja omistan asunnon Suomessa.
Silti nämä seikat eivät olleet Kelan mukaan riittäviä perusteita Suomen sosiaaliturvaan kuulumiselle.
Tukia en toki voisi muutenkaan saada, mutta tämä päätös vei myös oikeuden eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin.
Siitäkin huolimatta, etten voi kuulua minkään muunkaan maan sosiaaliturvan piiriin.
Huomioi siis, että sosiaaliturvaan kuuluminen ei tarkoita vain erilaisia tukia, vaan esimerkiksi oikeutta julkisiin terveydenhuoltopalveluihin.
Synnytysikäisten naisten on hyvä tiedostaa, että synnytys Suomessa ei onnistu, mikäli oikeus sosiaaliturvaan on päättynyt.
Tai onnistuu, mutta sairaalakustannukset on maksettava omasta pussista. Hintalappu saattaa olla lähelle kymmenen tuhatta euroa.
Tämä on yksi niistä asioista, mikä varsinkin nomadielämään siirtyvän kannattaa huomioida.
Sijoitusvarallisuus on varmin turva, mutta tsekkaapa uudelleen edellinen kappale:
Mikäli sijoituksesi ovat suomalaisella arvo-osuustilillä, et välttämättä voi käydä osakekauppaa Suomen ulkopuolella asuvana.
Suomen verotusoikeus ei myöskään katkea maasta muuttamisen ajankohtaan, vaan säilyy useamman vuoden ajan eli muuttovuoden plus kolme seuraavaa vuotta.
Kolmen vuoden ulkomailla asumisen jälkeen olet yleensä rajoitetusti verovelvollinen ja maksat veroja Suomeen ainoastaan Suomesta saaduista tuloista.
Itse olen yleisesti verovelvollinen Suomeen, koska asiakkaanikin ovat siellä. En siis luonnollisestikaan ole edes hakenut rajoitetun verovelvollisuuden piiriin.
Miten uusi kotimaa verottaa?
Sekään ei ole yksiselitteistä, vaan riippuu mm. siitä onko uudella asuinmaallasi verosopimusta Suomen kanssa ja millainen sen sisältö on.
Juuri tällä hetkellä esimerkiksi suomalaisten suosimalla Portugalilla ei ole verosopimusta Suomen kanssa, kun taas vaikkapa Espanjalla ja Italialla on.
Seuraavaksi pitää perehtyä kunkin maan omaan verolainsäädäntöön.
Siinä missä vaikkapa Malta verottaa ainoastaan Maltalla hankittuja tuloja, on Italialla oikeus verottaa asukkaidensa ulkomaista omaisuuttakin.
Jos siis harkitset eläköityväsi Italiaan Suomen asuntojesi vuokratuottojen varassa, ota huomioon Italian varallisuusvero.
Tärkeintä on selvittää oletko rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen Suomeen ja millainen verosopimus uudella kotimaallasi on Suomen kanssa.
Vakuutusturvaa vai paksu lompakko?
Lyhytaikaisesti maailmalla matkustava voi ottaa vakuutuksen suomalaisesta vakuutusyhtiöstä. Pysyvästi voimassaoleva vakuutus on edullisempi, kuin yksittäiselle matkalle otettu matkavakuutus.
Kestovakuutuksien varassa reissaavan kannattaa silti huomioida, että kokoaikainenkaan vakuutus ei kata kuin maksimissaan 90 päivän reissut. (Joillakin yhtiöillä vain 45 päivää.)
Aina voimassaoleva matkavakuutus ei siis anna turvaa ympärivuotiseen matkustamiseen.
Jatkoaika saattaa olla neuvoteltavissa, mutta siitä pitää sopia erikseen oman vakuutusyhtiösi kanssa. Lisäkuukausillakin maksiaika on yleensä yksi vuosi.
Nomadien vakuutukset
Entäpä sitten kun reissaat vähän pidempään?
Me luotimme nomadiaikoina brittiläiseen Truetraveller-yhtiöön.
Siinä missä suomalainen vakuutusyhtiö tarjosi turvaa koko vuodeksi noin satasen hinnalla, nämä nomadeille vakuutuksia tarjoavat yhtiöt veloittavat usein saman verran per kuukausi.
Suomalainen vakuutusyhtiö veloittaa saman satasen kuussa jatkoajasta, eikä sitä voi jatkaa rajattomasti.
Siinä vaiheessa kun sinua ei tulkita enää maassa asuvaksi et voi hyödyntää kansallisia vakuutuksia.
Nomadeille tämä on erityinen ongelma: Vakuutussopimukset vaativat yleisesti jonkin maan sosiaaliturvaan kuulumisen.
Mikäli pysyvää asuinpaikkaa ei ole, voit heittää hyvästit niin yksityisille vakuutuksille, kuin myös minkään maan sosiaaliturvaan kuulumiselle.
Toisaalta monen maan oleskeluluvan ehtona on paikallinen sairauskuluvakuutus, kuten esimerkiksi meillä täällä Serbiassa.
Täällä julkisen terveydenhuollon pariin pääsee vasta pysyvällä oleskeluluvalla, joka vaatii tauottoman viiden vuoden mittaisen maassa asumisen. (Edit. kolmen vuoden mittaisen vuodesta 2024 alkaen.)
Me tilapäisellä (vuosi kerrallaan) oleskeluluvalla hengailevat saamme lähinnä mahdollisuuden yksityisiin vakuutuksiin, jotka eivät välttämättä kata juuri mitään. (Edit. elokuusta 2023 alkaen tilapäisen oleskeluluvan on voinut saada heti kolmeksi vuodeksi kerrallaan.)
Vakavampi sairastuminen vaatii paksua lompakkoa.
Miksi lähteä maailmalle, jos se on niin hankalaa?
Omalla kohdallani maa poltteli jalkojeni alla jo lapsena ja teini-iässä olin jo varma siitä, etten tule jäämään Suomeen.
Ei sitä paloa estä byrokratia.
Paperityöt ovat selätettävissä, eivätkä ne vaadi erityisiä älynlahjoja. Joskus tosin varsin sinnikästä tiedon etsintää.
Jaan sitä tietoa täällä, jottei sinun tarvisi etsiä kaikkea tätä alusta alkaen.
Tähän asti luettuasi todennäköisesti ymmärrät miksi en yleensä kerro maailmalle muuttamiseen liittyvästä paperisodasta.
Vaikkei yksiselitteisiä vastauksia olekaan, on ulkomaille muuttamisen byrokratia selätettävissä.
Toivottavasti tämä teksti auttoi sinua hahmottamaan millaisia asioita pitää ottaa huomioon maailmalle lähtiessä.
Puuttuiko tästä jotakin tietoa mikä askarruttaa mieltäsi erityisesti? – Kysy kommenteissa!
Hyödyllisiä lähteitä:
Vero.fi – Suomesta ulkomaille
Kela – kansainväliset tilanteet
P.s. Tule mukaan Muuttolinnut-Facebook-ryhmäämme keskustelemaan ulkomailla asumisesta ja kansainvälisistä muutoista.
MAINOS
Ulla Vilkmanin kirja Etätyö ulkomailla antaa hyödyllisiä ohjeita ulkomaille muuttamisen kiemuroihin.
– Miten neuvotella työnantajan kanssa etätyömahdollisuudesta, miten työt ja sosiaaliturva, sekä lasten koulut ja päivähoitopaikat järjestetään.
Kirjaan on haastateltu ulkosuomalaisia – minäkin olen yksi kirjan haastateltavista.
Etätyö ulkomailla on saatavilla painettuna ja e-kirjana.
Pinnaa tästä talteen:
Miten YEL tapauksessasi, ei kai sitä makseta? Koetin googletella asiaa, ja löysin sellaista infoa, että YEL:n edellytyksenä olisi vähintään 25 % oleskelu Suomessa (ellei ole ulkomailla ns. lähetetty yrittäjä).
Pahoittelut hitaasta vastauksesta, kommenttisi oli jäänyt moderointijonoon.
Olen tosiaan virallisesti kirjoilla Serbiassa, joten en ole YEL-velvollinen Suomeen, ainoastaan verovelvollinen. Silloin kun tein vielä reissutyötä ja asuin virallisesti Suomessa, maksoin myös YELit sinne. Mutta silloin olin juurikin ns. lähetetty yrittäjä ja kotipaikka oli Suomessa, vaikken siellä paljonkaan aikaani viettänyt.
Teksti sai sekoitettua pääni entistä enemmän ja ihmetyttämään, mitä Muumilaaksoa vaivaa: verot Suomeen, mutta sosiaaliturva hankkikoon kuka miten lystää 🤣. Onneksi en asu siellä enää.
Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että jos kirjat ovat virallisesti Suomessa, niin helpoin tapa ryhtyä etätyöläiseksi (tai oikein diginomadiksi) on pysyä EU:n alueella, alle 3 kk jokaisessa maassa (yleisin rajoitus EU:ssa) ja käydä kääntymässä Suomessa kerran puolessa vuodessa, ostaa jotain paikallisessa marketista (suosittelen S-ryhmää, koska siitä jää sähköinen kuitti). Jos verottaja sattuu kysymään jotain, niin olet vain matkustamassa työksi varsin tiheästi.
Muissa tapauksissa virallista asuinmaata kannattaa vaihtaa. Eläke- ja sosiaaliturvan piiriin kuuluminen sekä kertymäprosentit ovat varsin hyviä monessa muussakin paikassa.
Paljon hyviä pointteja ja asioita, joista kannattaa olla kartalla kun muualle muuttaa. Tässäpä tärkeä postaus jokaisen lukea, joka halajaa muualle.
Kiitos Tiina! Paljon on tosiaan huomioitavaa kun muualle lähtee ja on hyvä tiedostaa mitkä asiat minimissään pitää selvittää etukäteen tai uudessa asuinmaassa.
Näin se periaatteessa on, mutta toisaalta täytyy muistaa, että se sosiaaliturvassa pysyminen vaatii kuitenkin sen vähintään 6 kk oleskelun Suomessa. Itsehän menetin sen jo silloin, kun oikeasti olin vielä kirjoilla Suomessa, koska olin liikaa reissussa. Nomadit ovatkin tässä asiassa väliinputoajia, kun missään maassa ei täyty tuo aika sosiaaliturvan suhteen. Kysyinkin itse Kelasta miten on mahdollista, ettei kuulu minkään maan sosiaaliturvan piiriin, mutta heidän näkökantansa oli se, että pitää vain hankkia sieltä missä asuu. Eivät osanneet vastata, vaikka yritin vääntää rautalangasta, etten voi vaihtaa virallista osoitettani muutaman viikon tai parin kuukauden välein. Eihän mikään maa hyväksy tuolla perusteella viralliseksi asukkaaksi. Vastaavasti nyt kun asumme virallisesti Serbiassa, on terveydenhoito järjestettävä yksityisesti, koska alle viiden vuoden oleskelu on tilapäistä, eikä anna paikallisen etuja. Muuta sosiaaliturvaa en edes odota yrittäjänä saavani, mutta eurooppalaisen sairaanhoitokortin menettäminen kyllä kauhistutti.
Joo, tämä onkin monimutkainen aihe ja sillä on taatusti merkitystä, minne muuttaa. Sen vuoksi aiheesta on varmasti hyvin hankalaa kirjoittaa mitään yleispätevää tiivistelmää, mutta tässä tuli paljon asioita, joita ainakin on syyytä pohtia, kun muuttoa suunnittelee. Viranomaisilta saa tosiaan varmasti apua, ja jos on työpaikka, jonka vuoksi muuttaa, saa apua varmasti myös sen kautta.
Se on juurikin näin, että niin moni asia vaikuttaa, ettei voi antaa yleispätevää vastausta. Tätä kuitenkin kysytään niin usein, että ajattelin, että voinhan ottaa asian esiin tästä näkökulmasta, että mitä kaikkea tarvitsee huomioida ja selvittää.