Kotorissa maistellaan merellisiä ruokia

Istahdamme Rendez Vous -ravintolan terassille ja tilaamme salaatit. 
Tarjoilija ilahtuu näkemisestämme, tuo pöytään rosét ja hihkaisee ”talo tarjoaa!”. 
Sitten hän heittää essun nurkkaan ja huikkaa lähtevänsä kesälomalle.

*Sisältää Booking.comin kumppanilinkin majapaikkaan

Edellisenä päivänä olimme kavunneet Kotorin linnoitukselle. 
Helteellä tuo oli sen verran hikistä hommaa, että takaisin vanhaankaupunkiin päästyämme palkitsimme itsemme istahtamalla Rendez Vous’n terassille hörppäämään lasilliset roséta. 

Seuraavana päivänä olemmekin jo kantiksia. – Hyvin tyypillistä Balkanilla, eikä vähiten niissä kylissä ja kaupungeissa, joissa ravintolatarjontaa riittää. 
Useimmat turistit kun käyvät paikoissa vain kerran ja Kotorin vanhassakaupungissa piipahdetaan vain päiväseltään risteilyllä.

Meillä Balkania reppu selässä bussilla kiertävillä sen sijaan oli aikaa. 
Mielellään menemmekin kaikkialla samaan ravintolaan uudelleen, jos se on miellyttänyt. 
Samalla reissulla tai seuraavalla. 
Ainakin jos jää aikaa testata vielä muitakin.

Kotorissa sisämaan ruuat vaihtuvat mereneläviin

Kotoriin saapuessamme olimme alkuun viettäneet pari yötä lahden rauhallisemmalla puolella Muon kylässä, kokanneet apartementissamme ja toisena iltana syöneet pljeskavicat grilliltä.

Siirryttyämme asumaan vanhaankaupunkiin *ullakkohuoneistoon pääsimme vihdoin testaamaan ravintoloita. 

Pieni Kotor on nopeasti kierretty, useampaankin kertaan. 
Illallisaika ei ollut vielä alkanut, joten tallasimme pari tuntia ristiin rastiin pitkin vanhankaupungin katuja. 

Vilkuilimme kävellessämme ravintoloita sillä silmällä; mikä näyttää kivalta, missä on kiinnostavimmat listat. 
Illan hämärtyessä aloimme haistella mistä tulee parhaat tuoksut ja mitkä paikat täyttyvät enemmän tai vähemmän paikallisista. 

Näillä spekseillä valitsimme Pescateria Dekaderonin. 
Kalaravintolassa valinta olisi luonnollisesti kala. 
Olin kuitenkin niin sudennälkäinen linnoituksella kiipeämisen ja sen jälkeisen kävelyn jälkeen, että tilasin pihvin. 
Luultavasti tarjoilijan suureksi pettymykseksi.
Kotorin merelliset ruuat jäivät omalta osaltani odottamaan huomista.
Ismo sen sijaan tarttui kalasuositukseen. 

Kuultuaan kansallisuutemme tarjoilija kertoi ylpeänä Mika Häkkisenkin käyvän syömässä heillä mereneläviä aina Kotorissa ollessaan. 

Kotorin merelliset ruuat saattavat kuulostaa liharuuistaan tunnetulle Balkanille epätyypillisiltä, mutta jokien ja vuoristopurojen äärellä syödään lisäksi kalaa, sekä rannikolla myös muita mereneläviä. 
Niitä kannattaa täällä myös ehdottomasti nauttia.

Seuraavana päivänä söimme meille poikkeuksellisesti lounaan, ne Rendez Vous’n salaatit. 
Tuon jälkeen minäkin jo kelpuutin kevyemmän illallisen. 

Viimeisen illan makusteluun valitsimme ravintola Luna Rossan sen viehättävän, vanhojen kivitalojen välissä sijaitsevan terassin vuoksi. 
Alkupalana nautimme paikallista prosciuttoa ja juustoa, pääruuaksi poimimme listalta kalaa ja muuta veden viljaa. 

Mutta mikäpä Balkanilla olisi kevyttä, – jos itse ruoka muuten olikin, niin kahdelle tarkoitetusta tarjottimellisesta olisi kyllä syönyt parikin pariskuntaa. 
Täältäkin sai taas kieriä pois maha piukeana.

*Varaamalla majoituksesi linkkiemme kautta autat meitä ylläpitämään tätä sivustoa. – Kiitos!
Sinulle ei tule lisäkuluja ja myös mahdolliset omat alennuksesi ovat käytettävissä normaalisti. 
Myös me olemme maksaneet majoitukset omasta pussistamme.