Antiikin aikainen roomalainen hautausmaa on esiin kaivettuna keskellä Belgradia, mutta ei enää kauan.
Arkeologiset kaivaukset alkoivat kaksi kuukautta sitten ja päättyvät tällä viikolla.
Sen jälkeen ainakin suurin osa löydöksistä jää uutuuttaan kiiltävän parkkihallin alle.
If you prefer to read in English, continue here: Roman graveyard found in the center of Belgrade
Belgrad, joka antiikin aikana tunnettiin nimellä Singidunum, on tuhottu 44 kertaa ja rakennettu aina uudelleen.
Ei siis ihme, että vaikkapa autohallia kaivaessa vastaan voi tulla roomalainen hautausmaa. Näin kävi tänä kesänä parlamenttitalon puistossa. Me pääsimme tutustumaan hautausmaan kaivauksiin Belgradin kaupunginmuseon arkeologien opastuksella.
Kello on puoli viisi iltapäivällä juhannusviikon tiistaina ja lämpötila huitelee kolmenkympin paremmalla puolella. Parikymmentä Belgrade Foreign Visitors Club -expat-yhteisön jäsentä on valmiita seuraamaan nuorta arkeologi Mihailoa valtavaan kaivausmonttuun.
Serbian parlamenttitalon pääty on viidenkymmenen metrin päässä. Kadun toisella puolella työmaan verkkoaidan takana viime vuosisadan alun asuintalojen rivi päättyy kulttuuriministeriön ja Serbian historiallisen museon rakennuksiin.
Olemme aivan Serbian pääkaupungin keskustassa, viiden minuutin kävelymatkan päässä kotoamme.
Akvedukti jää parkkihallin alle
Kiinalainen yritys alkoi rakentaa parkkihallia parlamenttitalon viereen keväällä, mutta paikalla tehdään sitä ennen arkeologinen kaivaus. Turhaan ei tehdäkään, sillä paikalta löytyi roomalaisten hautausmaa 200-300 -luvulta jaa., sekä muita tuon ja myöhempienkin aikojen rakenteita.
Ne eivät kuitenkaan jää yleisön nähtäville, vaan kaivausten jälkeen alue peitetään ja parkkihalli rakennetaan suunnitellusti sen paikalle.
Mihailo lähtee johdattamaan joukkoa alas kaivausalueelle.
Aluksi hän esittelee meille roomalaisajan vedenkeräyskaivon, josta lähtee 70 metrin mittainen päältä avoin vesijohto, akvedukti. Akveduktin puolivälissä on toinen, tiilinen kaivo, tosin huomattavasti myöhäisempää perua, 1900-luvulta.
Akveduktien ja lyijyisten vesijohtoputkien katkelmia on löydetty ympäri Belgradia. Ne kuljettivat vettä ympäri Singidunumin kaupunkia ja IV ”Flavia”-legioonalle, joka piti leiriään siellä.
Vesi tuli kukkuloilta 15 kilometrin päästä nykyisen Belgradin keskustasta.
Haudanryöstäjät tekivät puhdasta jälkeä, melkein
Siirrymme ensimmäisen haudan luo. Se on yksinkertainen kivinen sarkofagi ilman minkäänlaisia kaiverruksia tai korkokuvia. Yläreunassa on puoliympyrän muotoinen aukko ja ympyrän toinen puolisko epäilemättä löytyy sarkofagin kannesta.
Jossain vaiheessa haudanryöstäjät löysivät hautausmaan, erinomaista brittienglantia puhuva Mihailo selittää.
– He hakkasivat tuon aukon ja kiskoivat siitä ulos kaiken, mitä arkussa oli, mukaan lukien vainajan jäännökset. Ne he jättivät tähän, kaiken arvokkaan he tietysti veivät.
Mihailo kohottaa pientä pressua arkun vieressä. Sen alta paljastuu luu, todennäköisesti ihmisen reisiluu. Joku kysyy, ovatko arkeologit peittäneet jäänteet kunnioituksesta vainajaa kohtaan.
– Emme, vaan siksi, ettei kukaan astuisi niiden päälle, kun emme käytä punaisia lippujakaan, Mihailo kertoo.
Vaikka ryöstelyn seurauksena jäljellä ei ole vainajan omaisuutta, josta tämän elämästä olisi voinut päätellä jotain, ei Mihailo ole tekijöille erityisen vihainen.
– Myös haudanryöstö ja sen tekniikka ovat osa historiaa ja siksi mielenkiintoista. Sitä paitsi me arkeologitkin olemme tavallaan haudanryöstäjiä, me vain kutsumme sitä tieteeksi, hän virnistää.
Onneksi haudanryöstäjät eivät löytäneet aivan kaikkea. Haudoista on löytynyt kolikoiden ja korujen jäänteiden lisäksi hyvin säilynyt ja hyvin harvinainen hiusneula. Se on tehty läpinäkyvästä lasista, kun ne yleensä on tehty metallista tai luusta.
Roomalainen hautausmaa kertoo köyhtyneestä kaupungista
Alueella on useanlaisia hautoja. Sarkofagit ovat tietysti kuuluneet yläluokan vainajalle. Lisäksi on tiilestä tehtyjä keskiluokan hautoja ja jäänteitä nauloista, jotka ovat kuuluneet köyhien puuarkkuihin. Ne puolestaan eivät ole kiinnostaneet haudanryöstäjiä ja itse haudat ovat siksi säilyneet koskemattomina.
Kaksi haudoista on yksinkertaisesti kuoppia maassa. Arkeologit olettavat niistä löytyneiden luurankojen kuuluneen kristityille. Luurangot on kuljetettu jo muualle.
Milan ja hänen virkaveljensä Dušan ovat todenneet, että löydöt kertovat koko Rooman valtakunnan rappion myötä köyhtyneestä kaupungista. Esimerkiksi sarkofagin koristelun puuttuminen on tästä selvä todiste, samoin kaivannon yhdessä nurkassa oleva pino isoja kivitauluja.
– Tauluissa on kirjoitusta, mutta ne eivät liity hautoihin, vaan taulut on kierrätetty uusiokäyttöön. Ei ole ollut rahaa maksaa kaivertajille, eikä heitä ole varmaan paikkakunnalla enää ollutkaan.
Jatkamme kierrosta muiden hautojen luokse ja siitä syvän kaivausmontun äärelle. Se ei enää olekaan antiikkinen.
– Tämä liittyy turkkilaiseen kylpylään, joka on rakennettu paikalle 1600-luvulla. Olemme siis tehneet löytöjä antiikista 200-300 -luvuilta, sekä uudelta ajalta 1600-ja 1900- luvuilta. Siinä välissä tässä ei ole ollut mitään, Dušan paljastaa.
Serbia on täynnä roomalaisia raunioita
Vaikka tämä löytö on merkittävä, eivät roomalaisajan löydökset ole Serbiassa mitenkään harvinaisia.
Maa oli Rooman valtakunnan itäistä kolkkaa ja täällä sijaitsi huomattavia roomalaisia asutuskeskuksia, linnoituksia ja palatseja, joita on kaivettu esiin ympäri maata.
Roomalaiset aloittivat myös viininviljelyn Serbiassa.
Nykyisen Serbian alueelta oli kotoisin peräti 18 Rooman keisaria, huomattavin heistä Naissuksessa eli Nišissä syntynyt Konstantinus Suuri.
Belgrad siis tunnettiin tuohon aikaan nimellä Singidunum. Sen keskusta oli nykyisen parlamenttitalon luota yli kilometrin päässä, nykyisen Kalemegdanin linnoituksen alueella, Tonavan ja Sava-joen risteyksessä.
Hautuumaa on siis ollut silloisen kaupungin ulkopuolella, Konstantinopoliin johtaneen Via Militarisin varrella.
Parlamenttitalon puiston kaivaukset jäävät betonin alle, mutta Belgradissa riittää kyllä roomalaisaikaista nähtävää. Kävelykeskustassa, aivan Kalemegdanin edustalla sijaitsevan Rajićevan ostoskeskuksen edessä on lasin alla pätkä roomalaista katua.
Itse linnoituksessa on 1700-luvun itävaltalaisten ruutikellariin koottu linnoituksen alueelta löytyneitä roomalaisia esineitä, kuten sarkofageja ja patsaita. Kellariin pääsee tutustumaan opastetulla Belgrad Underground -kierroksella.
Lisäksi ydinkeskustaan, Studentski trgille lähelle Kalemegdania suunnitellaan laajoja arkeologisia kaivauksia, mutta niiden aloittaminen on vielä hämärän peitossa.
Serbialaisen arkeologin on hyvä olla stoalainen
Me olemme kuitenkin edelleen parlamenttitalon puiston kaivauksilla. Ryhmämme on huolissaan ja järkyttynytkin siitä, että hienot löydökset ja koko roomalainen hautausmaa aiotaan peittää uudelleen. Esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa sen estäisi laki.
Jotkut kysyvät asiasta Mihailolta. Eikö hautojen ja akveduktien päälle todellakaan tule edes lasia, jonka läpi niitä voisi ihailla? Ei tule.
Myöhemmin tosin saamme ilouutisen, jonka mukaan osa löydöksistä jäisi ehkä sittenkin näytille parkkihallin yhteyteen.
Mihailo suhtautuu joka tapauksessa asioihin yllättävänkin rauhallisesti.
– Serbiassa arkeologeilta vaaditaan hyvin stoalaista suhtautumista asioihin. Teillä on ehkä turhan romanttinen ja jopa ideologinen käsitys asioista, hän toteaa vierailumme organisoineelle Philomenalle, expat-yhteisön puuhanaiselle.
– Se kiinalaisyritys on saanut urakan tehdä tähän parkkihalli ja sen he tekevät. Eikä kiinalaisuus ole tässä se juttu, mikä tahansa yritys olisi tehnyt saman. Me dokumentoimme ja pelastamme sen, minkä voimme.
Kysymme Dušanilta, löytyisikö syvemmälle kaivamalla vielä muutakin. Euroopan vanhin tunnettu asuinpaikka, Vinća, on vain neljäntoista kilometrin päässä ja keltit asuttivat Singidunumia jo ennen roomalaisia.
– Varmasti sieltä tulisi vastaan jopa esihistoriallisia kerroksia. Mutta meillä ei ole aikaa kaivaa niin syvälle.
Kaivaukset ovat saaneet alkuperäisestä aikataulusta jatkoaikaa kolme viikkoa. Sateinen alkukesä kun on hidastanut töitä. Ihmettelemme, ehtivätkö arkeologit saada kaiken dokumentoitua ja turvaan annetussa ajassa.
– Meidän on pakko, Mihailo hymähtää.
Siis vau, millaiseen paikkaan olette päässeet tutustumaan! Tuntuu kyllä ihan uskomattomalle, että siihen lykätään vaan rakennus päälle. Uskon, että monessa muussa paikassa suunnitelmat menisivät uusiksi kun tehtäisiin tuollainen löytö. Hyvä että kuitenkin laittoivat vähän jarrua, että saatiin edes kaivaukset tehtyä.
Oli kyllä hieno kokemus! Kieltämättä hirvitti tieto, että löytö jää pian betonin alle, Serbiassa ei muinaismuistolaki taida olla kovin tiukka. Mutta toivotaan, että edes jokin tuosta säilytetään nähtäväksi.
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta! Serbia onkin ainoita entisen Jugoslavian alueita, joihin emme vielä ole tutustuneet. Turun tauti riehuu muuallakin. Noita roomalaisten akvedukteja on monissa maissa katseltu. Juha
Kiitos kiitoksista! Kannattaa ehdottomasti käydä Serbiassakin, Balkanin ystävällisimmät ihmiset! Turun tauti tosiaan vaivaa täälläkin, usein aika mielikuvituksellisilla tavoilla.
Voi hitsit, kylläpä tuntuu pahalta että tuollaisen historiallisen löydöksen päälle rakennetaan parkkihalli! 🙁 Tuntuu jotenkin käsittämättömältä! Onneksi se ei omaa arkea hetkauta mutta silti 😀
Mielenkiintoinen juttu. Olisihan se upeaa, jos johonkin saisi lasitukset päälle ja pääsisi ihailemaan hautoja ym.
On ollut varmasti mielenkiintoista seurata kaivauksia! Toivottavasti joku pieni muisto jää parkkihallin yhteyteen, se olisi positiivinen yllätys.
Oli todella kiintoisaa kyllä! Toivottavasti säilyy, tällainen on ainakin viimeinen oletus.
Niinpä. Tämä päälle rakentaminen voi “järkyttää”, mutta näin on aina tehnyt ja tullaan tekemään jatkossa. Muuten kaupunki ei kehity eikä sitä haluta varmaankaan muuttaa isoksi museoksi. Ihan sama on Ateenassa, jossa on toki paljon kaivettu esiin, mutta suurin osa esim. antiikin ja rooman ajan rakennuksista on nykyisen kaupungin alla. Ehkäpä tuhannen vuoden päästä joku Belgardissa kaivaa esiin sen parkkihallin jäänteet ja toteaa että sen alla on ollut joku hautuumaa aikoinaan.
Näinhän se on ja samaa vähän tuunin, että arkeologinen kerrostuma se parkkihallikin joskus on. Sikäli sääli, että tuo löytöalue oli aika iso, mutta toivottavasti edes osa siitä jätetään näkyviin, kuten nyt ehkä tapahtuu.
Ohhoh, miten tuon päälle voidaan/saadaan rakentaa yhtään mitään 😮 Muutenkin tuntuu hurjalta, että joku kaupunki on tuhottu jo 44 kertaan…
Välillä Suomen rakennustouhut tuntuu ihan sekopäisiltä, mutta tämän jälkeen… Ei ehkä ihan niin pahalta kuitenkaan.
Onhan se sika kylmäävä ajatus, mutta toivottavasti edes osa jätetään näytille, kuten nyt kai on tarkoitus. Ja toivottavasti suunniteltu iso kaivaus toisaalla keskustassa toteutuisi piankin.
Belgrad on tosiaan kokenut kovia. Tämä on ollut usein rajakaupunki, jolloin yli on mennyt kaikenlaista valloittajaa ja miehittäjää. Viimeksi toisessa maailmansodassa kaupungin pommittivat ensin sodan alussa natsit ja sodan lopussa liittoutuneet.
Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta
Eipä kestä! Kiva kun tykkäsit😊
Uuden rakentaminen vanhan päälle on toki elämän realiteetteja, mutta hurjalta se kuulostaa meidän korviin. Suomessakin on olemassa erilaisia epäkohtia, kuten vaikkapa pakkolunastuslaki, jonka tiimoilla ihmisiä pystyy suunnilleen häätämään omista kodista maksamalla heille siitä pilkkahinnan (nyt olisi luvassa muutoksia, jos esitys menee läpi).
Maltallakin rakennetaan paljon uutta vanhan päälle, yksinkertaisesti sen takia, ettei tilaa ole riittävästi. Tosin tällä lasilattia tulee yleensä melkein mihin vain: toimistoihin, parkkihalleihin, kouluihin ja kauppoihin. Kai joillakin on kotonakin lasilattia.
Toinen suuri ongelma on se, ettei kaivauksiin ei ole varaa. Ne ei ole mikään halpa lysti ja myös rakennustöiden viivästykset maksavat maltaita. Dokumentointi antaa toivoa, että tulevilla sukupolvilla olisi aikaa ja intoa kaivaa lisää kyseisellä alueella, kun tämänhetkinen rakennus tulee tiensä päähän.
Aivan totta. Täälläkin on tosiaan tehty niitä lasilattioita ja sellainen piti tulla myös Tasavallan aukiolle eli kaupungin pääaukiolle sen kunnostustöiden yhteydessä. Niin ei kuitenkaan käynyt ja sielläkin löydökset jäivät piiloon.
Kuvasin tuolta kaivauksilta YouTubeen pidemmän videon, jossa arkeologi kertoo enemmän kaivauksista. Siinä hänkin toteaa, että julkisella puolella ei ole rahaa, koska sitä rahaa tarvitaan paljon kipeämmin uuteen infraan. Käytännössä yksityissektori rahoittaa kaivaukset ja tässäkin tapauksessa saatiin rahoitus ja sitä myöten jatkoaikaa kolmeksi viikoksi, jotta mahdollisimman paljon ehdittäisin pelastaa.
Samaa mietin myös, että päälle tuleva parkkihalli ei siinä välttämättä montaa vuosikymmentä pidempään seiso, että voipi olla että ne roomalaisaikaiset kivet vain odottavat uutta tulemistaan. Eikä tuota parlamenttitaloakaan purkaa aiota, vaikka sen alle onkin ilmeisesti jäänyt moskeija.
Tässä on muuten suora linkki siihen videoonkin, (laitoin tämän vain englanninkieliseen postaukseen ja tähän vain tuon muutaman minuutin esittelyn): https://youtu.be/4D8aBXS3YzU
Mitä ihmettä, miten voi olla, että tuollaisen päälle rakennetaan parkkihalli? Joskus Suomen touhut kaikkine säännöksineen kyllästyttää, mutta ei tulisi Suomessa vastaavan löydöksen päälle parkkihallia… No toki asiat on sovittu ennen löydöksiä, mutta hurjalta tuntuu silti. Opastus kuulosti kyllä todella kiinnostavalta ja hyvä, että Mihailo itse suhtautuu asiaan noinkin rauhallisesti.
Sanopa se, aivan käsittämätöntä! Ymmärrän kyllä, että täällä kun lapionsa maahan iskee, niin aina löytyy jotakin roomalaisajan jäänteitä, mutta sama ongelma se on vaikkapa ihan siellä nykyisessä Rooman kaupungissakin, jossa metron laajentaminen on ollut miltei mahdotonta löydösten vuoksi.
Toisaalta suomalainen kollegamme juuri kirjoitti tehneensä juttuja suomalaisilta kaivauksilta ja että niilläkin usein vain kaivetaan ylös se mitä löydetään, jotta päästään rakentamaan uutta. Tämän jutun kaivauksen kohdalla on pieni toivon pilkahdus, että osa jätetään näkyviin ja osa kaivetaan vain ylös.