27.4. Zen ja eläinystävien hankkimisen taito

Zen ja eläinystävien hankkimisen taito. Tappara on terästä Torressakin. Onneksi on myös Belgradin hätäkeskus, joka lähetti nopeasti poliisin ja ambulanssin. Ilman Neron riehumiskohtausta en olisi edes löytänyt kadulla makaavaa, joten kissalle kiitos.
Muutenkin tänään on terveysaiheisia päivityksiä, lähinnä koronarokotteisiin liittyen. Tietenkin pari kertaa on tullut istuttua myös Tampereen ja Helsingin välisessä junassa.
Nomadin päiväkirja eli Facebook-muistot 27.4.2009–2026, ole hyvä!

Kohtausten sijainteina kulloisetkin kodit Tampere, Helsinki, Belgrad ja Torremolinos. Lisänä vain pari kuvaa Saint Lucialta ja Guadeloupelta.

27.4. Zen ja eläinystävien hankkimisen taito

2009
Tampere -> Helsinki

ai niin, mähän en o vielä perunu Hesaria

(2026: Liittyy luultavasti freelancereiden sopimuskiistoihin.)

*

jahas, jos lähtis illaksi Hesaan ja aamuksi Järvenpäähän

*

lähtee aamulla valtuustoon ja toivoo kuumeen laskevan kummaltakin puoliskolta

2011
Helsinki?

n mac alkaa hajoilla. apua! just nyt ei olis muutamaa tonnia ylimääräistä uuteen. (ja koska muka on?)

*

onko tää painajaista: halla-ahosta hallintovaliokunnan pj.

2012
Tampere -> Helsinki

Jahas olkapää alkaa olla niin pahasti jumissa että lähden keikalle sitä vetreyttämään.

*

onnistuu se kuvien lähettely VR:n verkollakin. eli matkalla Hesaan kokoukseen, melkein ajoissa perilläkin, jos VR suo.

*

toteaa puhelinlaskun saatuaan,että jatkossa musta kuuluu sit entistä vähemmän työreissuista.423e.arghh!

Kommentit:

Kaveri: Tuommonen puhemäärä tarvii kyllä kielenkostutetta…

Kaveri 2: Se on sukuvika, kun juttu ei lopu :))

Kaveri 3: No ku mä en edes soittele mut tekstaan ja facetan sitäkin enemmän,kuten olette havainneet:)

K1: Jos se onkin tämä “toinen minä” ? Olisko se nykyisn joku virtuaaliolento ?

Minä: Välillä sen tekstit ainakin vaikuttaa siltä että sen on pakko olla joku muu kuin minä:)

K2: Se on vähän sama kun: “kuka mun rahojani oikeen käyttää:)”

Minä: Haha,niin just cousin:)me ollaan muuten unohdettu täysin ne serkkubileet!koskas vetästään?!

K2: Kyllä me ne vetästään.. täytyy alkaa suunnittelemaan :))

*

Terassikausi avattu,melkein jopa tarkenee:)

*

Onpa mukava tulla ravintolaan jossa tarjoilija sanoo että hän onkin miettinyt missä me ollaan -ei olla käyty about kuukauteen.

*

on paikassa Hostina,henkilön Ismo Lehtonen ja V.K. kanssa (=leikin että mulla edelleen on se pöllitty iphone)

Kommentit:

Kaveri: tosi näppärää Tanja . Hih hih..

Kaveri 2: Ihanaa kun pääsit iphonesta eroon. En enää suosita noksua  Ota samsung.

Minä: Ei se o ihanaa R,mun on ikävä mun iponea:(

K2: Ikävä on sana joka kertoo että on tunteita 

Minä: No niin just,mun on IKÄVÄ mun iphonea.terveisin tekniikkafriikki:)

2015
Helsinki

Soppapäivä (vaikka tää aika kiinteältä näyttääkin)

2016
Helsinki

Olimme jo palanneet Suomeen Karibialta, julkaisut vain on tehty viikon-pari myöhässä.

Ismon päivitys:

Lentokentän ranta @Saint Lucia

*

Ismon postaus tämäkin:

Valmiina

Zen ja eläinystävien hankkimisen taito

2017
Torremolinos

Zen ja eläinystävien hankkimisen taito.

Tällä kertaa tämän talon naapurikoira muistaa meidät ja yhteisen hissimatkan päätteeksi heittäytyy makaamaan ovellemme, eikä suostu lähtemään omistajansa mukaan.

Kommentit:

Kaveri: Se on sitten varmaan adoptoitava! Koiran kansa reissaaminen tuokin matkoihin ihan uusia ulottuvuuksia 

Minä: Haha, tai sitten mä vain alan koiranulkoiluttajaksi tms. Onhan niiden hoitokokemusta tälläkin reissulla kertynyt, kuin myös kanojen 

Kaveri 2: Uusi ura maatalouslomittajana.

Minä: Ehdottomasti! 

Kaveri 3: Koira, kato Tanja, tunnistaa välittömästi ns. koiraihmisen. Tai ihmiskoiran 

Minä: Kyllä koira koiran tuntee 

Minä: Mulla on kyllä itellä aina ollut kissoja. Mutta mä tykkään kaikista eläimistä ja ne tuntuu tietävän sen.

Minä vuonna 2021: Ai niin, tää on ollut aina tällaista, toteaa nainen nukkuva kissa sylissään.

Kaveri 4: Mulla usein kadulla (tuntemattomat) koirat juoksee oikeen innoissaan jo kauempaa moikkaan mua, eivätkä meinaa suostua jatkaan matkaa 

*

Creastock

Samaan menetelmään päädyin itsekin muutama vuosi sitten ja sen jälkeen elämä onkin muuttunut melkoisesti.
Kun visio on kirkas, alitajunta ohjaa automaattisesti unelmaelämän suuntaan.

“Visiolla, merkkipaaluilla, seurannalla ja analytiikalla pystyn ohjaamaan elämääni samalla tavalla kuin ohjaan yritystäni.”
(Alkuperäinen juttu ei valitettavasti ole enää luettavissa.)

*

Onneksi tänään on lämmin: suihkulähde on lähellä!

*

Tappara on terästä Torressakin

Just kun pääsin sanomasta että Tappara on aina ollut vahva alivoimalla ja antanut vastustajalle turhaa itseluottamusta.
Ehkä hauskinta on baarin ohi ajanut kaupunginbussi, jonka espanjalainen kuski soitti torvea Tapparan maalille nähdessään tuuletuksen!

*

Voi nyt kakka.
Mutta eihän tätä peliä teoreettisesti hävitä kuin KalPa.

Kommenttini: Ja hävisihän se!

*

No nyt!!!

*

TAPPARAAAAAAAA!!!!!!

2018
Helsinki

Elämän parhautta: yhteisymmärryksinen työpalis.
Kodin, sen mun oman kodin vuokralaisen viesti.
Nykyisen Helsingin kodin, no, vaikka se sauna.

Olipa taas idiootti päivitys, mutta kokeilkaapa ite maksaa asuntolainanne freetuloilla asuen ite jossain indokiinassa.
Hyvähän meidän on ja mitäs näitä nyt olikaan.

Kommenttini: Anteeksi. Olen vähän väsynyt. Mutta kiitos ei enää näitä “hyvähän sun on” avauksia.

2026: Tässä oli taustalla sellainen juttu, että tulimme kuukaudeksi Suomeen tyhjentämään kotiamme seuraavalle vuokralaiselle (oli aiemmin vuokrattuna kalustettuna) ja edellisen vuokralaisen tupakoineen asunnossa ja tämän vuoksi uusi vuokralainen perui sopimuksen. Luonnollisesti tältä edelliseltä jäi myös vuokrarästejä. Samaan aikaan sain näitä “hyvähän sun on” ja “helppohan sun on” -kommentteja viitaten mm. nomadielämäämme.

*

Japanilaisille tuttu ja vahvasti aiheeseen liittyvät kommentit

Ihan älytön läppä: Ismo huomaa, että naapuripöydässä istuu kaksi japanilaista.
Menen juttusille.
Esittäydyn Tanjaksi.
Toinen kysyy oletko Tanja Mikkola.
Mä: öööööh, joo… kuin? Mun esimies on Markus Kokko, lähetystössä. Jeh, kyllähän me toki hänet tavattiin ja tunnetaan. Vähänkö pieni maailma!

Kommentit:

Kaveri: Ja Salossa vielä, joka on kuitenkin aika pieni kunta. 

Minä: Ei kun siis Helsingin keskustassa. Mutta silti ihan järjetön!

K1: Mut etteks te juuri vastikään matkanneet Saloon (?) Ismon sukua tapaamaan?

Kaveri 2: Tai sit ne on seurannut teitä. Salajuoni! Terkuin “dekkarinsa lukenut”

Minä: Ollaan jo takas Stadissa.

K1: Oho. No se oli lyhyt visiitti.
Mutta hauskaa stadia!

Minä: Kiitos. Jep, eipä me yleensä päiväkausia toisten nurkissa yövytä.

K1: Meillä asuu kaikki suku niin kaukana, että me viivytään aina pidempään, kun määränpäähän asti matkataan, ja samoin he ovat kaikki yleensä meillä vähän pidemmän tovin, Suomen sukulaisetkin vähintään viikonlopun verran. Olisi tietty eri asia, jos asuisivat lähellä ja voisi tavata useammin.

Minä: Ok. Tapoja on niin monia.

K1: Ja sukuja on monia. Ja toiset asuvat samassa kaupungissa, toiset eri maissa. Toiset tapaavat usein, toiset eivät koskaan. Sådant är livet.

Kaveri 3: Aina! 

Kaveri 4: Eihän se ihme ole, että teidät tunnetaan, maailmanmatkaajat.

Minä: No on se nyt vähän!  Aika sattumaa mennä jutteleen kahdelle 130 miljoonasta japanilaisesta, joiden esimies sattuu olemaan tuttu!

Kommentteja myöhemmiltä vuosilta:

Minä: Hih, tälläinenkiin muisto! Hassu on maailma. Kuvittelin myös käyväni tänä vuonna Japanissa täydentämässä kirjamatskujani. Nyt alkaa tuntua siltä, että on aika vetää kirja kasaan niillä matskuilla mitä on.

Minä: Ismo just kun tätä kohtaamista muistelit!

Ismo: Hihii, todella!

2020
Belgrad

Creastock

Tämä elämä näyttää menevän niin, että haastattelijan rooli vaihtuu haastateltavaksi.
Ei kovin hyvä ansaintalogiikka, mutta tällä mennään!

Seuraava juttu siis huomenna tiistaina eli jos Serbian koronatilanne kiinnostaa, pistä luurit korville klo 7.40 Suomen aikaa.

Netissä
(2026: Juttu oli YLE Puheella, muttei enää saatavilla.)

*

Korona vei jo ennestään hiipuneet, mutta yli vuoden kestäneet lauantaiset hallituksen vastaiset mielenosoitukset.

Nyt ne ovat palanneet uudessa muodossa: kun klo 20 taputetaan ikkunoissa ja parvekkeilla hoitajille, niin klo 20.05 hakataan kattiloita ja puhalletaan pillejä hallitukselle – Vanha belgradilainen tapa ”saada äänensä kuuluville”.

*

Ooh, parturit ja kuntosalit saavat avata ovensa! Yli 65-vuotiaat saavat olla 18-01 välillä ulkona tunnin max 600 m kotoaan (eli kun muut ikäluokat ovat ulkonaliikkumiskiellossa)! Muutkin kaupat kuin ruokakaupat saavat olla auki, siis esim kirjakaupat! (Ostoskeskukset ei kuitenkaan).

Siis kohta ollaan niin vapaita, ettei tässä osaa valita mitä sitä tekisi!

Apua, en ole ehtinyt vielä edes tylsistyä ja kauheasti olisi edelleen hommia tehtävänä!

Kommentit:

Kaveri: Jeee

Kaveri 2: On kyllä pelottavaakin tämä maailman avautuminen. Jotenkin kiva ollut välillä pyöriä vain omissa kuvioissa, ei ole tarvinnut huolestua, että menettää jotain olennaista jossain muualla. Tylsistymään ei ole tosiaan ehtinyt, sitä varten ehkä olisi pitänyt joutua messukeskukseen 

Minä: mä en oikeasti halua vielä sitä vanhaa normaalia, haluan ehtiä tylsistyä!

Haluan sen päivän, ettei to do -listalla ole tsiljoonaa asiaa. Haluan tehdä jotain ihan omaa juttua. Haluan ehtiä edistää kirjaprojekteja. Haluan vain olla, eikö ehdikään?!

Kaveri 3: Mä samastun teihin ihan täysin. Oon viihtynyt tosi hyvin tässä kuplassa ja on paljon normaalia enemmän ollut omaa henkistä tilaa keskittyä kirjan tekemiseen, kun kaikki ei-pakollinen on minusta riippumattomista syistä riisuttu ympäriltä. Toki tää lasten etäkouluilu vie suuren lohkon päivistä mutta silti. 

Kaveri 4: Stay safe you two

Minä: you too 

Kaveri 5: Mukava kuulla

2021
Belgrad

Rokotukset alkavat olla jo aika hyvällä mallilla. Suomessakin moni kaveri näyttää olevan saanut jo vähintään ajan rokotukseen. Me käytiin ekalla piikillä maaliskuussa.

Please be seated for takeoff lisäsi kuvan albumiin: Belgrade

Serbia ja Suomi Euroopan rokotuskärkeä

Suomi alkaa ottaa Serbiaa kiinni rokotustahdissa = 27,7 vs. 28 %.
Joskin Serbiassa täysin rokotettuja eli kaksi piikkiä saaneita on 18,8 vs. Suomen 2.8 %.

Suomessa odotellaan piikkejä, täällä mietitään miten loput porukasta saadaan houkuteltua ottamaan rokote.
Alueelliset erot Serbiassa ovat suuria; meillä Belgradin Stari Gradissa eli vanhassakaupungissa rokotekattavuus oli viime viikolla jo 58 %.
Vähitellen siis kohti vanhaa normaalia, ainakin täällä kotikulmilla.

Tänne voi myös matkustaa, kunhan on näyttää negatiivinen PCR-testitulos.
Luonnollisesti ihan huvikseen matkustamista ei edelleenkään suositella.
Ravintoloiden terassit saavat jo olla auki klo 22 asti (ja kelitkin lämpenevät vihdoin, wohoo!), kuin myös esim. museot ja muut nähtävyydet.
Isoimmin poikkeustila näkyy julkisten sisätilojen maskipakkona, kokoontumiskieltoina ja turvavälien pitämisessä.

Ehkäpä jo loppukesästä voisi reissata näille kulmille..?

Me puolestamme odottelemme josko tänä vuonna jo pääsisi poikkeamaan Suomessa parin vuoden tauon jälkeen.
Ilmoittelen täällä miten homma etenee, siis Serbian rajoitusten osalta, joten pistä sivu seurantaan niin pysyt kartalla!

#serbia #belgrad

2023
Belgrad?

TAPPARAAAAAH!!!

Zen ja eläinystävien hankkimisen taito eli kissalle kiitos

2024
Belgrad

Melkein elvytyskeikka

Kävin illalla kaupassa, sitten korttelibaari Kvartissa.
Nero tietty halus mukaan molempiin, muttei uskaltanut kotikatua pidemmälle.
Oli aika antaa sille loislääkitys ja niin tein. Kuten ennenkin, katti sai sekopääkohtauksen ja säntäsi ulos.
Nappasin roskapussin viedäksensi sen ja hakeakseni samalla Piipanan kotiin.

Astun ulos katuovesta ja hiljaisella kadulla makaa mies.
Taputtelen poskille, huutelen, otan silmälasit pois ja nostelen luomia.
Ei reaktiota.
Painelen rinnasta.
Nothing.

Helvetti. Mulla ei oo enää paikallista SIM-korttia. Mitä teen?
Juoksen takas kotipihalle. Soitan naapureiden ovikelloja ja hakkaan ovia. Kukaan ei avaa.
Juoksen takas kadulle, ainakin voin elvyttää ja yrittää löytää jonkun tyypin soittamaan ambulanssin.
Tyypin luo on jo päätynyt venäläinen pariskunta.
Hahmo hengittää. Helpotus.

Katua kävelee kaksi kundia. Huudan heidät apuun. He soittavat hätänumeroon.
Poliisit saapuvat parissa minuutissa.

Sitä odotellessa saamme kundiin virtaa.
Hän osoittaa muutakin kuin elonmerkkejä.
Toisen serbikundin kanssa saamme kaverin pystyyn.
Samassa saapuu poliisi.
Ehdin hädin tuskin selittää tilanteen, kun paikalle saapuu ambulanssi.
Tässä vaiheessa kundi jo istuu tajuissaan kadun laidalla (tampereeksi rotvallin reunalla) mutta ambulanssikuskit vaativat kundin tarkkailuun.

Tätä meininkiä olisin aikoinaan kaivannut Suomessakin.
Etenkin silloin kun olin herätellyt tajutonta ja kutsunut ambulanssin, mutta saanut paikalle ihmettelevät poliisit potkimaan tajuttoman kengänkärkiä.

Tässä tapauksessa ambulanssi vei äijän ja serbikundi kyseli kuka huolehtii kadulle jääneestä vesipullosta.
Ei lie paha ympäristörikos että jätimme sen lojumaan just siihen mistä löysimme.

Kommentit:

P.s. Sen verran on jäänyt epäluuloja suomalaisten poliisien käytöksestä, etten lähtenyt paikalta kesken.
Poliisit kyllä sanoivat, että saan poistua.
Astuin sivuun, etten haittaa heidän työtään, mutta en lähtenyt paikalta, vaikka sain ”luvan poistua”.

Kaveri: Voin niin hyvin kuvitella tilanteen, että auttajia tuolla riittää. 
Eikä eka ajatus paikalle saapuvilla ole se, että ”päissään on kuitenkin joten itse aiheutettua, antaa olla. ”

Minä: sepä se! Tässäkin paikalle tulleet totesivat, että kenties liikaa viinaa, mutta tulivat silti apuun.

Kaveri: just tämä. Ei pitäisi olla auttamisen ehto onko selvin päin vai ei.

Kaveri 2: Yleensä puhelimet osaavat yhdistää paikalliseen hätänumeroon kun näppäilee 911, ja siis pitäisi toimia jopa ilman sim-korttia.

Minä: ai jenkkiläinen hätänumero toimii niin? Kiitos tiedosta, en tiennyt. Luulin että Euroopassa paikallinen.
Mutta noloa kyllä, mun serbian kielen taito on niin huono, etten osaa selittää että joku ei hengitä ym.

Kaveri 3: Ehkä nolompaa jos hätäkeskuspäivystäjä ei osaa englantia.

Minä: niin no, englanti ei ole täällä kaikille ensimmäinen vieras kieli, eikä valtion palveluksessa olevat ole kaikkein kielitaitoisimpia.
Paikalle saapuneista poliiseista toinen puhui erinomaista englantia, enkä muista yhdenkään poliisin aiemmin puhuneen niin hyvin. Maahanmuuttoasioista vastaavat kyllä puhuvat, mutta esim meidän lähipoliisilla eivät ollenkaan.

En tiedä, ite jotenkin ajattelen, että maassa asuvan vastuulla on osata paikallista kieltä. Toki sitten esim. turisteja pitää pystyä auttamaan, mutta yleensä aina löytyy joku tulkiksi.
Tosin mun oli muutenkin helpompaa keskittyä huolehtimaan tyypin hengityksestä ja huutaa ohikulkijoita soittamaan.