Tänään on ollut paljon keskustelua työjutuista. Olen myös järjestellyt työreissuja Brasiliaan ja Romaniaan ja ollut työkeikalla Sri Lankassa, mutta kuvia sieltä ei tietenkään somessa ole. Siispä päivän teemana kuvajournalismia ilman kuvia. Kansikuvan Balenciagat on muuten myynnissä!
Sijainteina tänään kotikaupunkien Tampereen, Helsingin ja Belgradin lisäksi Anuradhapura, Ubud ja Tasmanian Launceston.
22.1. kuvajournalismia ilman kuvia
2011
Tampere
matkaa keikalle taksilla kun ei ehtinyt bussiin ja autossa on edelleen kesärenkaat.kustannustehokasta…
*
kävi jouluillallisella ex-äitipuolen porukan kanssa.eli systerit ja puolisot jne ja kivaa oli:)
2012
Helsinki?
on tää jännää!
*
en mä nyt kyllä ihan sitäkään ymmärrä että vain haaviston äänestäjät haluaisivat suvaitsevaisen suomen.olihan siellä esimerkiksi humanitäärisessä työssä uransa tehnyt ehdolla,mutta kelpasi harvalle.
2013
Anuradhapura
Day 10: +40, 8 t ja 800 kuvaa. Ei jaksa alkaa enää tehdä näyttiksiä. Anuradhapuran keikat kuitenkin purkissa, huomenna Mataleen ja Kandyyn.
Kommenteissa vinkki:
Kaveri: Kandy on todella kaunis paikka. Hammastemppeli kannattaa nähdä.
Minä: Kiva kuulla! Koitetaan saada vapaapäivä sinne et ehdittäis käydä katsomassa temppeli:)
2026: Näiltä työreissuilta ei ole koskaan somekuvia, kun olen kuvannut vain työkuvia. Mutta lupaan, että otan jossakin vaiheessa asiakseni käydä työarkistoja läpi ja julkaista postauksia, esim. tuolta Sri Lankasta. Siihen asti tämä on sitä sarjaa kuvajournalismia ilman kuvia.
2014
Tampere
#photographer ‘s desk today #Stockmann #fazer #tampere #photojournalist
*
Lennot varattu, Brazil here I come, sun & heat!
Kommentit:
Minä: P.S. Työreissu, ei biitsielämää. Mutta kyllä kuumassa työtkin on kivempia kuin näpit jäässä pakkasessa. Ja jos oikein tehokas on, niin voi ehtiä lomaillakin pari päivää Salvadorin karnevaaleilla vai mitä Mirva ja pitää vapaan viikonlopun töiden väliin Riossa vai mitä Vera?
Kaveri: Awwww….I wanna go too 
Minä: R, you live in sunny California anyway! 
Kaveri 2: Taas luin pieleen: “kuumassa tytötkin on kivempia jne… 🙂
Minä: 
mutta pitäähän tuokin varmaan paikkansa
K1: just because the weather here has been like summer….I still want to to go to Brazil. Take me and Ismo and I promise we will behave ourselves 🙂
Minä: Haha, okay, if you’ll do my work for free, so i can just sunbathe on the beach 🙂
K1: I have to work too?
Kaveri 3: Ota minut mukaan!!!
Minä: R, not you _too_, I thought you could be doing my work and I could just lay on the beach. You too D, you can come to work with me, but I am not paying any salaries, just like it seems to go in this market nowadays 🙂
K1: Ok…no pay for me, How about food?
Minä: Maybe something small from Taco bell if you behave well
K1: Maybe the 10 pak of tacos? Hope Ismo likes Taco Bell too 🙂
Minä: What a bargain, okay okay, you guys share one 10-pack!
K1: Food means everything to a guy!!! LOL When are you leaving for Brazil?
Minä: Feb 17th
2015
Helsinki
Vaikka kuinka lukee pari tuntia mukavaa Japani-kirjaa illalla, niin eikös vain pyöri kassavirrat ja varastonhallinnat päässä koko yön. Ihan sama vaikka tekis edelleen 18-tuntisia päiviä, kun puolikasta tehdessä kuitenkin ajattelee yöt töitä. Tai ei se ihan sama ole, silloin ennen sai yleensä nukuttua. Jos ehti.
Kommentit:
Kaveri: Valvoin yöllä tunnin verran ja aattelin sua. Sen jälkeen näin unta, että asuit hulppeessa asunnossa Vallilassa ja osallistuit juoksukilpailuun! 🙂
Kaveri 2: #mäjokapäivätöitäteen
Kelaa miten suurin osa maailman ihmisistä on töissä käytännössä ilman lomia. Ne varmaan jaksaa just siks kun ei ajattele että “koskatäätyöloppuuperlele”.. Niin että tyhjennä mieles. Mindfullness on kuulemma hyvä. Itse kuuntelen Echsrt Tollen äänikirjoja iluurista vuodesta toiseen.. Ajaa saman asian 🙂
Kaveri 3: Olen huomannut, että niin kauan kuin jokin työasia on tekemättä tai rempallaan (siis tärkeä sellainen) niin ei siitä pääse yöllä eroon. Olen pyrkinyt hoitamaan semmoset jobit äkkii alta pois. Ymmärrän tuskan, ottaa nuppiin!
Kaveri 4: Juicella oli konsti: pullo viiniä. (En kuitenkaan suosittele) 🙂
Minä: (K1), hulppeaa, kiitos! Mutta älä nyt kuitenkaan ala solidaarisuusvalvojaksi.
(K3), tuo on niin totta, sen takia mäkin usein teen mieluummin vaikka 20 tunnin työpäivän, että saan valmista. Mutta nyt kyse ei ole siitä, karsin tehtäviä viime vuonna ja opettelen elämään nyt tavallisten ihmisten arkea, jossa työt ehtii tehdä max 12 tunnin sisään ja kun niitä hommia on vähemmän, niin oon ihan aikataulussa. Eniten tässä stressaa se, että tässä pitäisi tehdä eka vuosi uuden firman töitä osingoitta eli palkatta.
(K4)oon valmis kokeileen jo tuotakin. Punaviini kyllä nukuttaa.
Mutta nukuin äsken vähän. Kun päätin että jos ei yöllä osaa, niin on lupa tehdä ihan mihin aikaan vain kun uni suostuu tulemaan. Nyt saldo on jo neljälle yölle 14 tuntia.
Kaveri 5: Ei työ tekemällä lopu. Ja kaikkea ei vaan tarvi tehdä itse. Usein nuo yliväsyneenä tehdyt työtunnit ovat oikeasti tehottomia ja täynnä virheitä joita korjataan seuraavana päivänä. Mutta jos nämä hommat ovat vain kausiluontoisia purskeita niin sitten ok. Jos jatkuvaa ja loppua ei näy niin mietinnän paikka.
Minä: Siis nimenomaan sanoin, että oon tehnyt lyhyttä 9-tuntista nyt. Uni ei vain tule, vaikka nyt olisikin aikaa nukkua ihan ihmisten yöunia.
K5: Stressi on kuitenkin päällä. Hiukan viittaa sellaisiin oireisiin.
Minä: Sepä se. Mutta kuulun niihin ihmisiin, joille stressi ei iske kiireestä.
Kaveri 6: Tanja, mitä Japani-kirjaa luit?
Minä: Japani pintaa syvemmältä ja toisena (eli niitä oli kaksi 🙂 ) eyewitness-sarjan opas, josta tutkailin minkä paikan valitsisin kotikaupungikseni, jos apuraha haaveilemaani projektiin toteutuu 🙂
K6: Ahaa! Suosittelen Kiotoa. Ja toivotan onnea projektille!
Minä: Kioto on ihana! Ja Nara! Viime reissulla ihastuttiin Takayamaan. Kiitos, tää on ollut pitkäaikainen haave, johon ei ole ollut aikaa eikä varaa. Nyt varaan siihen aikaa, mutta toivon että myös rahoitus onnistuis. 10v liittoaktiivina piti 10 v apurahakarenssissa, mutta toivon että nyt tärppäis ja pääsisin perehtymään maahan ja projektiini. Perästä kuuluu 🙂
*
A-talk, Susanna Päivärinta, sori, mutta nyt turpa kiinni ja anna vieraiden puhua loppuun.
Kommenteissa kollegiaalista(kin) keskustelua:
Kaveri: Onko vähän yli-innokkaana kun palannut ruutuun 😀
Kaveri 2: Mielenkiintoinen aihe ja keskustelijat, vaan ei pysty kuuntelemaan, kun ei pysy puheenvuorot hanskassa ja joku koko ajan keskeyttää ja puhuu päälle. Usein se joku on päivärinta. Minusta hänellä toistuva ongelma. Rasittavaa kimitystä.
Kaveri 3: Ei saa ilmeisesti suunvuoroa kotonaan, kun tulee itsensä telkkuun mokaamaan, en arvosta….ei pääsis meille töihin…
Kaveri 4: Sehän on ollut hänen ongelmansa aina. Pätevä, mutta liian suulas ja kärkäs.
Minä: T, eikä kyllä tuntunut olevan aiheenakaan hallussa. Mielelläni olisin kuunnellut lisää tuon hillityn palestiinalaistaustaisen (sori, nimi meni ohi) ja Sylvia Akarin kommentteja. Edes kokonaisen lauseen verran.
Minä: M, en huolis minäkään 🙂
Kaveri 5: Päivärinta ei osaa sisäistää aiheitaan lainkaan. Hän puhuu koiranhoidosta ja ääri-islamista samalla mekaanisuudella. Kutsui Atte Kalevaa ex-panttivangiksi…
K3: Kuten aiemmin sanoin, en arvosta….silmille hyppivä nainen on minulle kauhistus….ps kasvanut “miesten maailmassa…”
Minä: P, sanoinkin Ismolle, että voiko journalistiksi kutsua ihmistä, jonka taustatyöt tekee joku muu. Siis nimenomaan sanoin, en kysynyt.
“Paperissani lukee että kysy siltä että…”
*
Balenciagat, koko 37. Täysin käyttämättömät. Nopealle noutajalle hintaan 250€ tai postilla ennakkomaksua vastaan. (Ovh. 795€)
Kommentit:
Täysin käyttämättömät Balenciagat.
Koko 37, mutta pieni, joten sopii myös 36.
Tavoitehinta 560€ (kaupassa 790€), mutta saa myös esittää tarjouksia.
Kaveri: Onneksi on mulle pienet…
Kaveri 2: Luojan kiitos mun kengän numero on 41.
Kaveri 3: On onhan noi aika mageen näköiset, lähes tonnin stiflat. Kuinka hennot luopua?
Minä: Kun katson myynti-ilmoitustani, tekisi mieli ostaa ne itse. Eli en luopuisi, mutta laskut on maksettava ja lompsa on tyhjä.
K3: Ymmärrän, itsekin muutaman kerran kalustoa siivonneena jotta laskut saisi maksettua.
Minä: Ne mä jo myinkin 
K3: Myit kamerat?
Eikös sulla ollut jokin tutkintokin plakkarissa? Jos ihan palkkatyöhön hakeutuisi.
Minä: En kaikkia, ainoastaan ne mitä ei välttämättä tarvi.
Multa puuttuu vielä tutkinnon näyttökoe ja oon taas perustamassa uutta firmaa 🙂 Kevään mittaan selviää lähteekö se liikkeelle. Siihen asti sinnittelen lainalla ja rojuja myymällä. Tuleepa siivottua kaappeja kun muutenkin on haaveena elää muutamalla laatikollisella tavaraa 🙂
Kaveri 4: Vau, sulla on Balenciagat! Vaikka tilanteen huomioon ottaen, toivottavasti ei enää kauaa 
Minä: Haha, mä niin kuvittelin omistavani nuo koko elämäni, mutta elämä on, no, tässä suhteessa lyhyt, toivottavasti muuten pitkä 🙂 joo ostin joskus Roomasta. Nyt täytyy todeta että onni onnettomuudessa mulla oli se ihme jalkavamma, enkä pystynyt käyttään noita, niin voin myydä ne nyt uusina. Heti olis lähteny hinnasta ainakin pari hunttia kun olisin noilla kerrankin ulkoillut.
Kaveri 5: Käyttötarkoitus jää vähän epäselväksi 🙂
Minä: Niinpä. Mihin sitä nyt ihminen näin lämpimässä ilmastossa kenkiä tarvisi, halpamarketin varvastossuissa voi kevyesti vetää ympäri vuoden.
K3: Jokaisella naisella pitäisi löytyä kaapista yhdet tuollaiset vaikka imurointia varten.
Minä: Repäistääs nyt muuttomyyntitarjouksella puoleen hintaan pyynnöstä (ja alle kolmasosaan kaupan hinnasta) eli 250€. Nopea tekee hyvät kaupat!
Kaveri 6: On ne kyllä hienot, mutta jotenkin vähän liikaa mulle.
Kaveri 7: Ihanat on ja hinta kohdillaan mutta mulle pitäisi olla ” elephant size” 41 ja italokenkien kohdalla sekin saattaisi olla liian pieni..
Kaksi vuotta myöhemmin
Nyt jos lyö 200€ tiskiin, niin saa nämä omakseen.
Kyse on siis edelleen käyttämättömistä 800€ aidoista Balenciagoista.
Ostettu ajatuksella kengät koko elämäksi, ennen kuin jalkavamma pisti stopin korkkareilla kulkemiselle.
Kaveri 8: They won’t fit him.
Kaveri 9: Laitan vinkin eteenpäin.
Minä: P, haha, yeah, I am trying to sell these because he didn’t fit in 
Kiitos H avusta! 
Kaveri 10: Olisko facessa joku design- vaatekirppis tai Punavuoressa joku luxus- kirppis?
Minä: Juu kyllä niitä ryhmiä on. Pistän nyt ensin tänne kuvia mitä kännykästä sattuu löytyyn viime syksynä myymättä jääneistä tavaroista ja teen sitten ilmoituksia kun ollaan Suomessa.
Noi ryhmät on niin sitä av-yv-ehkä-koska, että laitan ilmoituksetkin vasta sitten kun olen paikan päällä ja saa noutaa heti.
Plus tietysti että on tarkat koot, hinnat ym.
Mitä tarkemmat tiedot, sitä vähemmän vaivaa kun ei tarvitse vastata sataan yksityisviestiin mikä on kai-kai mitat 
2026: Tuhkimoa ei ole löytynyt vieläkään, joten voin mä nämä edelleen myydä, vaikka on taas oma kotikin missä säilyttää, mutta niin on myös rahapula, säilytystilapula ja kuluneet kintut.
2016
Helsinki
Oletko tulossa Helsinkiin lomailemaan huhtikuulla tai muuten kämpän tarpeessa? Asuntomme Kampissa olisi tarjolla vuokralle reilun viikon ajaksi 10.-19.4.
Mikäli kiinnostaa tai tunnet luotettavan henkilön, jolla olisi tarvetta, laita yv.
*
Alan ymmärtää äärilaitojen kannattajia. Kind of. Kun ensin kuuntelee Auvista, jonka mielestä valtio on täysin turha ja sen jälkeen kuuntelee Huhtasaarta, joka hyökkää päälle kuin yleinen syyttäjä hokien olevansa päättäjä, alan tosissani huolestua demokratian ja yhteiskuntarauhan puolesta.
2017
Launceston
(Tasmania)
We have now limited access to internet, so don’t worry if you don’t hear from us.
We are just saving data for trip planning.
And our rechargers are still working badly also, so running on a low batteries too.
2018
Ubud
Sitä on taas chillailtu ilman somea, mutta Ubudissa oltiin.
2019
Belgrad
Joukkotuhonta, sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan…
Minkä pykälän Facebook näistä nykyään täyttää?
Tuli vaan mieleen kun fiidi on pullollaan näitä ”Facebook sitä ja tätä ja xyz-OMG-WTF-Rooman perussääntö” -copy pasteja.
1) jos Facebook tai muuten some ahdistaa, deletoi tilisi.
2) katso kohta 1
3) harkintakyky ja lähdekritiikki
4) ei muuta
Kommentit jälleen, koska hauskoja:
Kaveri: Kohta 5: toista kohta a1.
Kaveri 2: tämä vuoden 2016 juttu on juuri julkaistu uudelleen kiertoviestin leviämisen vuoksi
https://www.mtvuutiset.fi/…/vanha-kiertoviesti…/6123434…
Kaveri 3. Yksityishenkilö voi deletoida tilinsä, mutta ei tarvitse olla kummoinenkaan julkkis kun Facebook generoi automaattisesti nimellä tilin, ja täyttää sen wikipedioista ja kuvapankeista robotin keräämällä materialla. Siinäpä on tili, eikä siihen voi itse vaikuttaa mitenkään, mitä siellä puhutaan ja jaetaan 
Minä: K, no juu, mutta lähinnä kyse tuosta kiertokirjeen kritiikittömästä jakamisesta.
Rooman perussääntö my ass!
Kaveri 4: Pitääkö toi sun päivitys kopioida ja lähettää kaikille kuolleille Fb-kavereille? Ja sen jälkeen riisuu itsensä alastomaksi ja lähteä ulos pelkät huopikkaat jalassa ja huutaa? Vähän tarkemmat ohjeet ois kyl hyvät nyt tässä
Minä: S, vähintään se, mutta tärkeintä on hukata identiteettinsä ja lähteä etsimään sitä ja löytää monta uutta persoonallisuutta tilalle!
K2: ainakin pitää postata alaston selfie muuten ne kuolleet kaverit kummittelevat.
K4: Otan sen ihan pian!
Minä: Niin ja siis tänne pitää postata se!
Kaveri 5: Muistakaa foliohattu!!!!
*
Instagram-muisto ja sijaintina Belgradin kodin keittiö. Uunijuurekset on muuten sairaan hyviä; kannattaa kokeilla, jos et vielä ole!
2020-2026
Tällä vuosituhannella olen ollut hiljaa tänäkin päivänä. Toivon mukaan jatkossakin, koska tämän koko nomadin päiväkirja -koostesarjan ideanakin on vähän niin kuin päästä eroon Facebookista, kunhan siis saan ensin talteen kaikki julkiset päiväkirjamerkinnät ja keskustelut kavereiden kanssa.
Tai on muistoissa yksi stoori Instagramin puolelta vuodelta 2023. Ilmeisesti tämä blogi on ollut silloin ns. staging-tilassa eli ohjattuna toiseen osoitteeseen muutosten ajan. Näiden vuosien (2020-2026) sijainnit 22.1. ovat ilmeisesti vain Belgrad ja Tampere.
Ja niitä työkuviani, niitä laitan myös myyntiin yritykseni Creastockin sivuille, kunhan vain ehdin sellaisenkin verkkokaupan rakennella. Hiljaa hyvä tulee, sanoo slow life kuvaaja 🙂
