Aikuisten unikoulu eli olen jälleen funtsinut miten oppisin nukkumaan. Aikuisten autottomuuskoulu taas on opettelua julkisilla työkeikoille kulkemiseen.
Ai niin, olen myös perustanut neljännen firman. Asiat yksi ja kolme voisivat liittyä yhteen, mutta ei, kyllä minä perustin sen uuden yrityksen vasta unettomuusvalittelua seuraavana vuonna. Ei se kyllä asiaa millään tavoin helpottanutkaan.
Monelta vuodelta ei ole päivitystä ollenkaan, mutta niinä vuosina olen tainnut sijaita kotona Belgradissa.
Muulloin ainakin Tampereella, Helsingissä, Pälkäneellä, Anuradhapurassa (Sri Lanka), Ubudissa (Bali, Indonesia), Castlemainessa, Melbournessa ja Launcestonissa (Victoria & Tasmania, Australia).
21.1. aikuisten unikoulu ja autottomuuskoulu
2009
Tampere
kuunteli putkisuunnittelijoiden jännittäviä ehdotuksia
2011
Helsinki -> Tampere
kokous ohi.sitten tampereelle katsomaan onko kukat kuolleet ja kämppä hukkunut postitulvaan
*
ja ismo ovat junassa jossa pankkikorttimasiina ei toimi.mutta kerättyämme kolikot yhteen toteamme että meillä on rahaa yhteen kuohariin
Kaveri: Nauttikaa!
Ismo: Toimi jo se korttikin, saatiin kaksi!
Ismo: Piccolo freixenetia ja kaksi liköörilasia. Ei enää kahvia ja pullaa, saatiin seminaarissa enemmän kuin pappi vakiosunnuntaina.
Minä: siis kaksi liköörilasia ilman likööriä:)joo pete,vr:n hinnat on about tuota luokkaa:)
2012
Helsinki
sauna voi olla ihmisen paras ystävä,mutta ei kokin.sauna alkoi ramaista sen verran että lampaan paistin valmistelu ja pilkkominen ei oikein nappais mut ei auta kuin alkaa töihin että nälkäiset saa joskus illallista.
*
pitäisköhän meidän tehdä joku pienen keittiön keittokirja.tein maustelientä lampaalle ja ismo alkoi heitellä sekaan kaalin paloja.sanoin että pitäisköhän sinne ensin kuitenkin pilkkoa sipulit,johon ismo vastasi: joo pitäis,mutta pitää ensin pistää tätä kaalia että saa pöydälle tilaa leikata sipulia:)
Kommentit:
Ismo: Lisätään ainekset pataan isoimmasta pienimpään. Helppoa.
Minä: nimenomaan,turha hienostella aineiden tärkeysjärjestyksellä miten muka tulee parasta.parasta tulee kun vaan mahtuu pataan.ja sitä ennen käsitellä aineet jossain tiskipöydän reunalla:)
Kommentit jokunen vuosi myöhemmin:
Minä: Pitäisköhän meidän ylipäätään hankkia oma keittiö Ismo Lehtonen? 
Ismo: Voisipi olla.
Kaveri: Söikö lammas mausteliemen?? 
2026: Olen edelleen vakaasti sitä mieltä, että mun pitäisi joskus tehdä minimalistin keittokirja.
2013
Anuradhapura
Day 9: still in Anuradhapura. and when do i learn vol xxx. älä kävel paljain jaloin suihkun jälkeen terassin lattialla. käsi hajalla. mutta ei se tahtia haittaa. Tänään keikkoja maaseutukylissä. hyvät järjestelyt oli taas tehty meille. keikkojen jälkeen pikapulahdus altaaseen, nyt meilit ja sit kuvien siirtoa ja valintoja. Nälkäkin olis mut koitetaan pärjätä hedelmillä ja suklaalla aamuun. Unikin jo tulis.
Autottomuuskokeilu
2014
Tampere & Pälkäne
Kotimaan keikkailu on monesti eksoottisempaa kuin ulkomaankeikkailu. Ainoana matkustajana kohti Pälkänettä, kera kuvattavan neuvon “pyydä kuskia jättämään siinä punaisen hirsitalon kohdalla. Se kyllä tietää paikan. Ei siinä pysäkkiä ole, mutta ne jättää mihin haluaa”
Kommentit:
Minä: Ei järin kannattavaa liiketoimintaa tässä autoilijoiden maassa. Lopetetaankohan kaikki reitit ennen kuin suomalaiset oppii käyttämään julkisia. Toisin taisi olla 30-luvulla kun pappani haki liikennelupaa bussireitille Ikaalisissa.
Kaveri: “Jättää mihin vaan reitillä, kun tietää ettei tarvitse takaisin hakea.”
Minä: Mä toivon että se päivän toisiksi ainoa paluubussi ottaa mut samasta paikasta kyytiin.
Kaveri: Kuuluuko banjomusiikkia?
Kaveri 2: kohtaus elokuvasta pälkäneen pyörösahamurhaaja?
Kaveri 3: Kursoorinen lukeminen on visssiinkin jäänyt päälle, luin: KELKKAILU. Aika lähelle meni. Vai ? 
Kaveri 4: Ehkä sielläkin siirryttäisiis julkiseen, jos sellainen olisi.
Minä: Jos ihmiset käyttäis julkisia, kulkis busseja ja jos kulkis busseja, ihmiset käyttäis julkisia. Molemmin päin.
K4: Ensin pitäisi olla bussi, jota käyttää.
K3: Polkupyärä.
Minä: H, ei tällä kelillä, etenkään kun työmatkaa oli edestakas 84 km. T, hyvin olis ollu noissakin busseissa tilaa. Muutama koululainen oli paluumatkalla.
K4: Niinpä. Harva valitettavasti pystyy toteuttamaan arkeaan bussiaikataulun mukaan haja-asutusalueilla. Siihen ei liene parannusta luvassa, jos potentiaalisia asiakkaita on vähän.
Minä: Totta, etenkin jos tekee vuorotyötä. Mutta kun niitä vähiäkään vuoroja (edes ruuhka-aikoina) ei käytetä, ei ole kannattavaa myöskään ylläpitää niitä. Meille autottomille se tekee asiat vähän hankaliksi. Mutta autoa ei kannata pitää kun on valinnut niin, että asuu ison kaupungin keskustassa ja pääsee useimpiin paikkoihin kävellen, toisiin kaupungin bussilla, niin ongelma on vain silloin kun poistuu haja-asetusalueelle. Toisaalta ulkomaankeikoillakin on tottunut siihen, että moneen paikkaan kestää päästä tunteja, niin tuo on lähinnä suunnittelu- ja vielä enemmän asennekysymys. Silloin kun teki keikkaa missä piti olla yli satakiloiset studiokalustot mukana, ei voinut edes kuvitella julkisilla liikkumista, mutta 15-20 kg peruskamat repussa tulee vain hyötyliikuttua sopivasti.
K3: Tanja, näin on. Sunnuntaina kävin näyttämässä yhtä rivaria. Mittari näytti -17. Asiakas, tietotekniikkainsnööri/tohtori isosta kansainvälisestä yhtiöstä tuli maastopyörällä katsomaan kämppää. Kysyii, notta onko kylmä. Vastasi että ei tietenkään – se on vaatetuskysymys.
K4: Jep Tanja, kokemusta on itsellänikin. Ennen esikoisen syntymää olin kuutisen vuotta ilman autoa, ja hyvin pärjäsin. Nyt maksan itseni kipeäksi kuskatessa perhettä kouluun, töihin ja harrastuksiin. Nyt harkinnassa on muutto keskustaan ja autoilun vähentäminen.
K3: Auto on rahasyöppö.
Minä: Auto on rasite. Hullua kyllä, näin autottomana on helpompaa. Ei tarvi miettiä olenko Suomessa katsastuksen aikaan, lähteekö auto käyntiin kun se on seissyt kuukauden hangessa, onko joku taas potkinut kyljet lommoille ja vakuutuksista, katsastuksista, huolloista ja veroista (satasen kuussa vaikkei ajais metriäkään) säästetyillä rahoilla voi tarvittaessa ottaa taksin jos on joku tosi hankalasti päästävä paikka. Niin helpottavaa päästä autosta eroon että tarpominen pakkasessakaan ei haittaa kun kuuntelee muiden auto-ongelmia. Voin suositella T, perheen elämä taatusti helpottuu kun tuo rundaaminen vähenee ja luontokin siinä sivussa kiittää. H, just tollaista asennetta tarvitaan, tyyppejä, jotka näyttää esimerkkiä. Mä en kyl uskaltais fillaroida talvella kun en o harrastanu fillarointia koko aikuisiällä, mutta kävellen pääsee kaikkialle, vähän hitaammin, mut tykkään kävellä.
K4: Autottomille pitäisi säätää “liian helppo elämä” -vero.
Minä: 
mä maksan sitä jo VR:lle
Kaveri 5: Auto on osa indentiteettiäni ja helpottaa elämääni 90%. nim. 5km bussipysäkille ja iloinen siitä.
Minä: Valintoja, valintoja, mä en suostuis asuun noin korvessa
K5: Kovalla maalla asun. (korpi on suotyyppi, metsäinen, pääpuulaji kuusi, ilmeisen ohutturpeinen, usein sekoitetaan kivennäismaan soistumaan)
Minä: 😀
2026: Opin muuten juuri viime viikolla matkamessujen jälkimainingeissa, että Cookin saarilla bussin voi pysäyttää missä vain hymyilemällä ja kättä heiluttamalla. Eli ei ole mitään virallisia pysäkkejä. Olisipa aika näppärää kun voisi taivaltaa tien vartta niin pitkälle kuin ehtii bussia odotellessaan ja hypätä sitten kyytiin.
Enkä muuten omista autoa vieläkään, ei se nomadivuosina olisi ollut järkevääkään, sen enempää kuin Belgradissa asuessa.
*
Matkahuolto #Pälkäne Täällä on kylmä!
*
Kuski neuvoi menomatkalla kävelemään päätien varteen palatessa, että ottaa sitten siitä kyytiin Koskilta palatessa. Matka olikin pitempi kuin luulin ja vielä pikkutietä talsiessa näen kuinka bussi viilettää Lahdentietä. Hetken jo luulin, että edessä on kolmen tunnin odotus tai viiden kilometrin kävely Pälkäneelle pakkasessa. Mutta ei, kuski laittaa vilkun päälle ja himmaa tiensivuun. Juoksen kyytiin ja kuski sanoo että hetken jo luulin ettet tuukaan takas. Se oli kuitenkin perillä 5 min myöhässä, eikä jatkoyhteys odottanut. Reilu tunti siis Pälkäneen matkahuollon takapihalla. Melkein tulee kylmä. Mutta seinässä on pistoke, jossa ladata kännyä ja talolla olis tänään lenkkisauna minne mennä länmitteleen. Kun täältä joskus pääsee takas Tampereelle.
Kommentit:
Tampereen bussi saapui. Kuski soittaa kollegalleen että kannattaa lähteä matkahuollosta sit aina vasta puolelta kun se on merkitty aikatauluun, tai muuten joku saattaa jäädä kyydistä, että tuli vain mieleen tälläisenä pakkaspäivänä. Mistähän mahtoi tulla mieleen terveisin sinihuulinen tärisevä asiakas, jonka vaihtolipussa on yli tunnin takainen aika…
Kaveri (kollega): Työmatkailu julkisilla, kunnioitettavaa; itse en pystyisi
Minä: Kaikkeen tottuu. Maaseutumatkaulu on välillä vähän haasteellista. Kesällä viiden kilometrin kävely ei tunnu missään, mutta talven vihaajalle nää kelit asettaa vähän ongelmia. Mutta auton pitämisessä ei ollut enää järkeä kun teen suurimman osan töistä Suomen ulkopuolella.
*
Olisinpa tiennyt tästä ajoissa. Kuulin vasta noin viikko sitten mikä tämä putiikki on, jonka ohi olen kulkenut kymmeniä, ellen satoja kertoja. Juuri sellainen kauppa, josta olisin mielelläni vaatteeni ostanut. Nyt tulee jo kiire. Harmi. Kuulostaa siltä, että tää olis ollut suunnilleen ainoa liike, josta olisin voinut Suomessa vaatteeni ostaa. Ehkä nyt pitäisi kaapia rahaa kasan tämänkin yrittäjän, ja käydä ostamassa laadukkaat vaatteet seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.
Paloni
Palonin nettisivu www.paloni.fi on ruuhkautunut myymälän sulkemisuutisten takia, joten tässä Palonin sivuilla julkaistut uutiset statuspäivitysmuodossa:
Palonin myymälä Helsingin Eerikinkadulla sulkee ovensa viimeisen kerran 25.2.2014.
Tiesin alusta alkaen liikeideani olevan kapinallinen muotialalla. Tiedostin riskit. Tekisin edelleen kaiken uudelleen. Myisin perheeni kodin. Antaisin koko omaisuuteni, tarkalleen ottaen 72 693,11 €. (Jenkeissä sillä saisi tohtorintutkinnon. Uskon oppineeni enemmän.) Ottaisin lainaa, josta olen henkilökohtaisesti vastuussa, tarkalleen ottaen 35 000 €. Jättäisin päivätyön. Muuttaisin neljä kertaa. Tekisin kaikkeni, noin 7980 palkatonta työtuntia.
Perustin Palonin seurattuani huonon laadun ja hävettävän huonoissa oloissa valmistettavan materian perässä juoksevan maailman menoa, opiskeltuani design-alan johtamista ja kartutettuani kokemusta suuryritysten kansainvälisestä markkinoinnista. Muodista en ole osannut sen nykyisessä muodossaan innostua, sillä trendien seuraamisen arvottaminen tyylin ohi ei ole maailman eikä yksilön näkökulmasta kestävää. Trendit luodaan, jotta kokisimme sosiaalista painetta ostaa aina lisää ollaksemme ajankohtaisia.
Löysin toivoa antavan, todellisen ja inspiroivan vaihtoehdon itsenäisistä suunnittelijoista. Miksi juuri heistä? Luova ihminen, joka työskentelee itselleen, voi olla työssään itselleen rehellinen, eikä hänen tarvitse kuunnella markkinointiosaston ehtoja ja riskien välttämiseksi ostettua trendiennustetta mallistoa suunnitellessaan. Tästä porukasta löysin valikoidun joukon erityisen luovia tyyppejä, jotka kaiken lisäksi valmistavat tuotteensa itse tai yhteistyössä paikallisen valmistajan kanssa. Pitkät ja hämärät alihankintaketjut, joiden taakse on helppo piiloutua tuotannon valvonnan vaikeutta perustellakseen, eivät ole muoti- ja muotoilutuotteiden valmistuksessa ainoa vaihtoehto. Yhtä lailla kuin on edelleen mahdollista tuntea viljelijänsä, on myös mahdollista tuntea suunnittelijansa ja ompelijansa.
2026: Tuo Palonin postaus oli niin hurjan pitkä, että laitan siitä vain tuon alun, joka on edelleen – tai entistä enemmän – ajankohtainen.
*
Jos olis nopea, ehtis testaamaan taloyhtiön saunan, eihän siihen mennyt kuin 9 vuotta. Siis olettaen että ehdin sinne nyt. Ja oon mä siellä kyllä käynyt putkirempan aikana tarkastamassa työn jälkeä. Mutta silloin ei ollut kovin lämmin.
Kommentit:
Kaveri (naapuri): Suositellaan
Minä: Koitan ehtiä ennen miesten vuoron alkua!
Siis myös pois
Kaveri: Taiteilija on siellä tasan kello 20:00
Minä: Ja mä tulin pois jo vartti sitten. Hyvä oli sauna, harvinaisen pehmeät löylyt sähkösaunaksi!
Aikuisten unikoulu
2015
Helsinki?
Alkuviikko neljä tuntia unta per yö, eilen töiden rajaus yhdeksään tuntiin, jotta ei ainakaan stressais. Tulos: kaksi tuntia unta. Mikä siinä nukkumisessa on niin vaikeata?! Olisko jossain aikuisten unikouluja, huoh.
Kommenteissa uniohjeita, jos joku kaipaa:
(Disclaimer, ei kyllä toimi mulle, mutta ehkä jollekin toimii. Ainakin ehdotuksia on paljon, joten saattaa löytyä jotakin aiemmin kokeilematonta.)
Kaveri: Arvaus: kortisolitasot tulevat alemmaksi vasta viipeellä. Häiritsee nukkumista kenellä vain unikouluja käyneelläkin.
Minä: Äh, yöh, no, tiedän mitä teen viikonloppuna. Mutta kun oon oikeasti kohtuullistanut työpäivien mittaa, mutta silti stressi alkaa jo sunnuntaina. Toisaalta mun stressitasoon ei koskaan ole vaikuttanut töiden määrä. Rasittavaa olla päivät zombie ja silti keikkua yöt. Mutta eipä sitä yleensä viikkoja jatku. Tää on kyllä ollut niin pimeä talvikin, ettei kroppa tiedä milloin on yö ja milloin päivä. Toisaalta silloin luulis nukkuvan päivisin…
Kaveri 2: Itelle parasta aikaa just joulunaluskuukaudet. Kun paljon hommaa. Mutta näin hiljasempana aikana enempi ressaa sitte asia jos toinenkin. Kokeile piikkimattoa ja rentoutusharjotuksia. Mun keskittymiskyky olis noilla unilla 0.
Ja melatoniini ja illalla valot minimiin ja lämmintä maitooki vaikka vielä. Kaip se on sitä kun sullakin kaikkee uutta juttua ja jännää.
K1: Minusta tulee 2 tunnin yöunilla täysi zombie.
“Ruumiinlämpö ja sen vuorokausivaihtelu määräävät suurelta osin nukahtamisalttiutta ja unen pituutta. Nukahtamistaipumus on suurimmillaan aamuyöstä 2-6 aikaan, kun ruumiin lämpö on alhaisimmillaan. Yöunen määrä on pisimmillään, kun henkilön nukahtaminen tapahtuu ruumiin lämpötilan alkaessa laskea klo 22–24 välillä. Samasta syystä lämpimät sukat voivat helpottaa nukahtamista. Käsien ja jalkojen verenkierron vilkastuminen laskee muun elimistön ruumiinlämmön laskuun ja uneliaisuuden voimistumiseen. Makuuhuoneen viileys edesauttaa nukahtamista. Makuuhuoneen lämpötilan ja jalkojen pintalämmön välinen ero auttaa nukahtamista.
[–]
Univaje ja univelka vaikuttavat monin tavoin elimistön toimintaan ja aineenvaihduntaan. Univaje ja univelka lisäävät kortisolin illanaikaista eritystä lisämunuaisesta. Kilpirauhasen toiminta vilkastuu ja sydämen syke kasvaa.
[–]
Alkuillasta klo 17–20 tapahtuva liikunta edesauttaa nukahtamista, sen sijaan myöhemmin illalla tapahtuva liikunta voi vaikeuttaa unen saantia.”
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti…
Minä: Ei toimi mitkään konstit. Parhaiten se, että nousee vain ylös ja unohtaa koko unettomuuden. Uni tulee sitten aikanaan. Kun tekee jotain muuta kuin yrittää vain nukkua, ei tule murehtineeksi toimeentulostaankaan niin. Öisin on paljon helpompi laskea tulevia laskuja. Eikä se toimi kuten lampaiden laskeminen.
Kaveri 3: Itse huomasin, että jos on ruudun äärellä ennen nukkumaan menoa, niin aivot eivät rauhoitu millään. Luontaistuotekaupasta ostamani valeriana-tee on auttanut. Kylmää suihkua on myös suositeltu. Tsemppiä
Minä: Kylmä suihku, huh!
Sen takia uskoinkin, että uni tulisi kun ei mennyt suoraan työkoneen ääreltä nukkumaan, vaan lopetti ajoissa, mutta ei. Noo, kyllä tämä tästä taas. Sitten kun uni tulee, niin nukun vaikka päivällä. Kiitos!
Kaveri 4: Elämäntavat, ruutuaika (tietokoneiden, telkkarin, kännykän ns. sininen valo pitää aivojen kuorikerrokset hereillä), alkoholi, stressi, liiallinen fyysinen aktiivisuus liian myöhään illalla yms estävät nukahtamista ja heikentävät unen laatua. Ja kun unen laatu heikkenee, kehon toimintoja palauttavan kasvuhormonin määrä kehossa laskee ( ja stressihormoni kortisolin määrä kasvaa), koska sitä erittyy vain syvemmän REM-unen aikana. Inhottava kierre, jonka katkaisu edellyttää oikeasti elämäntapojen muutosta. Huono nukkuminen heikentää myös vastustuskykyä. Aikuisen unikoulu on juuri usein tätä elämäntapojen kuntoonpistämistä. Monelle on ylläripylläri, että puolikin lasillista viiniä vie puoli tuntia tärkeää rem-unta. Unen laatuun vaikuttaa hurjan moni asia ja samalla se on hyvin herkkä kaikelle häiriölle. Toisaalta ihmisen luontainen rytmi voi olla se, että olet illalla aktiivisempi ja saat silloin enemmän ja paremmin aikaan. Silloin nukkumaanmenemisenkin pitäisi voida olla myöhäisempi ja aamut pidempiä. Tämmöisessä rytmissä eläminen vaatii ympäristöltä aika paljon, mutta on usein yrittäjälle helpompaa toteuttaa..tulevaisuudessa onneksi voimme elää paremmin ns,.rytmitaloudessa ja tehdä työt itsellemme parhaassa syklissä, silloin tehotkin kasvaa ja todennäköisesti uniongelmatkin helpottavat. Mutta tärkeintä on antaa itselle armoa liiallisesta kiireestä ja syyllisyydestä. Hups, tuli vähän pitkä, kun olen viime aikoina fysiologina perehtynyt huippu-urheilijoiden elämäntapoihin ja nukkumiseen ..
Minä: Niin, mutta kun ei ole mitään noistakaan syistä. Paitsi se stressaaminen. Silloin kun stressi iskee, on vaikea vain uskotella itselle, että kyllä se siitä. Ehkä mun pitäis vain jatkaa vanhoilla 12-18 tunnin päivillä, niin ei ehtis ajatella joutavia.
Teoriassa kyllä siis tiedän miten nukutaan hyvin, mutta jos uni ei tule, niin se ei vain tule. Tai välillä niin että uni tulee suht kohtuu ajassa, mutta herää muutaman tunnin päästä. Toisaalta tein vuosia töitä tosi vähillä unilla aina muutaman kuukauden kerrallaan ja huomasin, että elimistö kyllä tottuu siihen unenmäärään, jonka se saa. Mutta iän myötä unentarve on lisääntynyt.
Kaveri 5: Tanja, se on säännöllinen avantouinti. Pari kertaa viikossa. Ihan totta !
K1: Silloin se varmaan on kortisoliin liittyvä ilmiö, jos on yhteydessä stressiin. Se on mielenkiintoinen hormoni – vaikea saada hallintaan millään tempuilla. Kortisoli on itselläni ollut ainoa asia, mikä vie unet, ja se kyllä vie.
Minä: Niin se varmaan on.
H, uskon, mutta että mut sais jäiseen veteen, mieluummin oon nukkumatta koko talven!
K5: Tanja, sinne avantoon pulahdetaan nopeasti, eikä siellä monta sekuntia tarvi olla. Moni kylmävesipelkonen on jopa jäänyt avantouintikoukkuun.
Minä: Mutta just se menemisvaihe siinä hirvittääkin. Saisko kokeilla mieluummin vuorikiipeilyä tai laskuvarjohyppyä??
K5: Se meneminen ei ole paha, kunhan menee suht äkkiä.
Ismo: Luin ensin, että moni kylmävesipelkoinen on jäänyt avantoon. PIdin sitä uskottavana.
K5: Kannattaa kuitenkin kokeilla. Ennakkoluulot häviää… Ihmisonkijoita juuri ei ole paikalla.
Minä: En ole ennakkoluuloinen, vaan kylmänkammoinen. Tiedän ja uskon, niin moni tuttu harrastaa avantouintia, mutta kun en voi uida Suomessa edes kesällä, niin miten saisin itseni pakotettua avantoon.
Kaveri 6: Jos käy ylipääsemättömäksi, niin aina voi kokeilla tipatonta. Noin viikko tipattoman alun jälkeen alkaa uni parantua.
Kaveri 7: aivan samat ongelmat niin nukkumisen kuin kylmänkin suhteen… 
Kaveri 8: Unilääkkeet. Niihin ei jää koukkuun, kun syö tilapäisesti, eikä nosta itse annosta. Ne auttaa usein jo silloin, kun tietää niiden olevan yöpöydän laatikossa.
Minä: A, viis siitä unenlaadusta, kun keksis ensin keinon nukahtaa. Koko ikäni ollut sellainen, etten nukahda alle tunnin, mutta nää koko yön valvomiset alkaa rassata. Mutta ei nää jaksot yleensä viikkoa pitempään kestä, yleensä jo lauantain vastaisena yönä nukkuu hyvin (jos on vapaa viikonloppu).
T, pitäiskö meidän kokeilla jotain päinvastaista uniterapiaa? Mulle ainakin toimii tropiikin aurinko hyvin.
Ja muuten nyt en ole päässyt kaukomatkalle jouluna, kuten yleensä. Tarpeeksi kaukana päästää asioista irti. Pidin kunnolla lomaa jouluna, mutta metrin päässä työkoneesta ja paoeripinoista ei oikein asiat unohdu.
K7: Jostain kumman syystä lämpö auttaa kaikkeen, jotkut on jopa nähnyt mun hymyilevän.
Minä: Lääkkeisiin en ala. Mietin jo että harmi etten ottanut illalla antihistamiiniani, mutta yöllä en enää viitsinyt kun se on pitkävaikutteista, enkä halua olla päivällä ihan kanttuvei. Siis mun oikeasti pitäis syödä niitä, mutta en tykkää siitä päiväväsymyksestä, minkä ne aiheuttaa.
Kaveri 9: Kuulostaa tutulta, terv. Toissa yönä tunnin nukkunut ja silti onnistu nukkuun vaan 5h viime yönä.
Minä: Olipa iso yllätys. Sukuvika
K7: juu, minäkin yritän noita unilääkkeitä välttää, nehän ei hoida syytä vaan helpottaa oireita.
Alkaako sulla Tanja pyörimään kaikenmaailman jutut päässä kehää, kun menet nukkumaan, tai siis yrittämään sitä?
K8: Oletko sä Tanja siis kokeillut nukkumiseen bentso/zopikloniini-valmisteita? Ei ne useimmilla tee tokkuraista oloa, ehkä aamulla saattaa olla vähän jännä olo mutta se menee nopeasti ohi. Toki tiedän ihmisiä, joilla ne vaikuttaa kognitioon mut se pitää itse kokeilla. Kun otin kuukauden virkavapaan kirjan kirjoittamista varten, söin unitabletin joka ilta ja sit lopetin kuin seinään, kun teksti oli kustantajalla. En olisi muuten saanut nukuttua. Syy oli juurikin siinä kirjan kirjoittamisessa äärettömän lyhyessä ajassa ja jos olisin halunnut poistaa syyn, olisi kirja jäänyt tekemättä. Halusin kuitenkin kirjoittaa sen, joten poistin siitä aiheutuneen seurauksen, joka haittasi elämää. Kannattaa ottaa huomioon, että jatkuva univaje vaikuttaa aivan oleellisesti kognitiivisiin kykyihin, enemmän kuin unilääkkeet oikein käytettynä. Toki on jokaisen oma asia, miten suhtautuu lääkkeisiin mutta kyllä unilääkkeet ovat tietyissä tilanteissa perusteltuja ja toimiva ratkaisu. Tsemppiä Tanja sulle joka tapauksessa, miten päästytkään unettomuuttasi hoitamaan. Kuulostaa tosi rankalta noi valvomiset.
Ismo: Meitä on itse asiassa kaksi huonosti nukkuvaa, mä yleensä herään aamuyöllä siinä vaiheessa kun (jos) Tanja saa unen. Tulee se uni sitten takaisin, mutta kovin pirteäksi ei oloa voi väittää.
Minä: T, joo just noin.
M, kiitos, uskon kyllä että lääkkeet toimii, mutta yritän kuitenkin poistaa ensisijaisesti ne stressitekijät. Kyllä viikon aina jaksaa valvoa, yleensä viikonloppuna saa nukuttua. Ja onhan mulla ollut kuukausien työrupeamia, jolloin oon ehtinyt nukkua 2-5h, nyt täytyy vain totutella uuteen.
Minä: En osannut nukkua edes päikkäreitä, mutta tiedättekö että maailmassa on ihania ystäviä: kun valitin tätä unettomuutta, niin ystävä tarjosi mulle ilmaisen vyöhyketerapian ensi viikolle 
Oon kaivannut sellaista jo joulusta, mutta rahatilanne ei ole sallinut.
Maailma on sittenkin hyvä
Kaveri 10: Kokeneen suositus: Ota Paavo Väyrysen On totuuden aika käteen, ihan sama onko ykkös- tai kakkososa. Pidä huolta, että se on pehmeäkantinen versio. Mene sänkyyn, ja aloita elämäsi lukukokemus. Ennen toisell sivulle pääsyä, nukut kuin pini lapsi.
Minä: Toi taitaa olla paras vinkki tähän asti, täytyy poiketa Akateemisessa. Ei kun en tuosta viitsi maksaa, käyn siis kirjastossa. Kiitos A
*
Täähän on kuin klassinen feissarimoka, kirjoitan tänne että netti ei toimi. Nimittäin ihan oikeasti, pääsen koneelta meiliin ja pätkittäin faceen, mutta en saa mitään muita sivuja auki, joka ihan hiukan haittaa tiedonhankintaa.
Mutta miten tää oikeesti on mahdollista??
Onko verkkoyhteys niin hidas, että jaksaa ladata nää kevyemmät sivustot, mutta ei muita, vai mitä ihmettä?
Kommentit:
Kaveri: Tää kiinnostaa. Samoja kokemuksia.
Minä: Kuvittelisin, että syynä olis hidas verkkoyhteys. Parasta oli kun koitin kesällä päästä Portugalissa nettipankkiin muutaman viikon ajan, ja aina tuli ilmoitus, että käyttäjätunnus on väärä. Mietin päivät pääksytysten miten olen voinut unohtaa tunnarit, mutta myöhemmin nopean verkon ääressä selvisi, etten ollutkaan, yhteys vain oli ollut niin huono, että oli aina pätkäissyt tunnistusvaiheessa.
Kaveri 2: Hidas verkkoyhteys tai etenkin langaton. Koeta laittaa kone kiinni suoraan modeemiin ja katso, nopeutuuko. Koneessa saattaa olla myös paljon taustaohjelmia päällä, jotka kuormittavat keskusmuistia ja näin sivutkin latautuvat hitaammin. Kannattaa tsekata, mitä kone pyörittää, poistaa hämärät sovellukset käytöstä ja tarkistaa, että mitään “päivitä automaattisesti” -asetusta ei ole jäänyt päälle.
Minä: Suoraan kiinni…uuh…jaa että jostain löytyis piuhakin No, nyt just taas tuntuis pelittävän. Toi meidän langaton kyllä tekee tätä aika-ajoin. Välillä riittää kun sammuttaa ja käynnistää wifin uudelleen, välillä taas on parin tunnin totaalikatkoja.
Automaattipäivityksiä ei ole, eikä officen lisäksi muita ohjelmia päällä, eli luulen että on vain tuo meidän onneton nettiboxi. Kiitos vinkeistä!
Minä: Ootko muuten V kans Mac-käyttäjä ja onko sulla ollut yleisesti ongelmia wifien kanssa? Oon nimittäin huomannut reissuissa, että työparin vanha pc yhdistää helpommin hotellien heikkoihin wifeihin kuin mun mac.
*
Kone kiinni tältä päivältä, ihmisten aikaan, jes!
Sitten vois kokeilla osaisko tähän aikaan torkahtaa kun yöllä ei osaa.
2016
Helsinki
Venähti taas näemmä yli kellon ympäri, mutta kun herää viideltä ehtii lähetellä asiakkaille kuvia, laskuttaa, budjetoida, hoitaa meilit, laittaa ilmoituksia nettikirppiksille, myydä rojuja, opiskella, tilata taloyhtiöön käytävämatot ja perustaa neljännen firman.
Ja nyt köyhä yrittäjä keittää illallispuuroa.
Kommentit:
Kaveri: Tapaan kait huomenna ex. kollegani, jonka kanssa työpäivän alku kello aamuviideltä kontuurilla oli dead linen lähetessä aivan normaalia. No, me emme kait osanneet järkätä töitämme? Tai sitten me ahmimme töitä aivan liikaa…
Minä: Parasta tässä on se, että mulla ei edes ole tällä hetkellä tuloja. Paitsi tuo yksi vanha keikka, jonka laskutin.
Työmäärä ei näytä vähenevän, ehkä joskus taas on tulojakin
Kaveri 2: Kaurapuuro on paitsi edullista, niin myöskin terveellistä ja varsinkin hyvää.
Minä: Niin on! Syötiin sitä jo toisen kerran tällä viikolla illalliseksi. Tykätään kuin hullu puurosta!
Kaveri 3: Ei paha, ihminen on vain ihminen
Kaveri 4: No, jopas! Minkä alan yrityksen tällä kertaa perustit? Paljon onnea uudelle firmalle.
Minä: Vielä ei ole varmaa, rahoituskuviot ja testaukset ratkaisee tässä kevään mittaan. Julkistan sitten kun on varmempaa. Nyt tehdään vasta kehittelytyötä. Mutta lupaan hehkuttaa heti kun mahdollista
Kiitos onnitteluista!
Kaveri 5: Montakos tuntia sinnä Tanjan vuorokaudessa onkaan ?
Minä: Kyllä siinä on ihan sama määrä kuin kaikilla muillakin
K5: Tnja, lepää välillä
Minä: Kyllä sitä ihmisen olis hyvä jostain leipänsä hankkia, ei tässä voi tuloitta harrastella.
K5: Niin se on !!!
2017
Castlemaine -> Melbourne -> Launceston
Farewell Victoria, hello Tasmania!
Ismon päivitys aiheesta:
Haikeat jäähyväiset Castlemainille jlähes kolmen viikon jälkeen ja kotiin palanneille Shirleylle ja Fredille. Nyt Melbournen kotimaanterminaslissa. Seuraavaksi Tasmanian Launceston.
2018
Ubud
Please be seated for takeoff
Syksyllä teimme Siperiassa junamatkailujen lisäksi pienen roadtripin Baikalin maisemiin.
https://moottori.fi/uutinen/bussikyydilla-olhonin-saarelle-siperiassa-riittaa-kaasua-vaikka-polkimelle-jakaa/
Balijuttuja taas voit lukea täältä.
2023
Belgrad
Tuli tuosta ruokamuistosta mieleen, että en viitsi tänne enää pahemmin ruokapäivityksiä tehdä kun ootte saaneet niistä ähkyn jo vuosia sitten.
Mutta jos joku kaipaa vaihtelua ruokiinsa, niin kirjoittelen välillä reseptejä kahteenkin blogiini. Tässä tuorein.
Please be seated for takeoff
Lähes viisi vuotta Euroopassa ja kaukokaipuuni on riipivä. Onneksi on ruoka, joka täyttää ikävääni kaikilla aisteilla.
Maailman tuoksut ja maut voi kokea kotonakin.
Tässä yksi reissuresepti eksotiikan nälkään: kanaa tikka masala.
Vuoden vaihtuessa kirjoitan tavallisesti erittelyn päättyneen vuoden matkoista ja kilometreistä eri kulkuneuvoilla.
Vuoden 2022 listasta olisi tullut maailman lyhyin blogipostaus, joten unohdetaan se.
Kommentit:
Kaveri: Ruokapäivitykset on kivoja! Mutta joo, pahaa kaukokaipuuta pukkaa täälläkin. Josko ens talvena pääsis johkin kauemmas. Iloitsen kyllä maaliskuun Espanjan-reissustakin 
Minä: R, sanopa! Mulla olis kauhea hinku takas Japaniin ja Balille, mutta josko tosiaan ensi talvena…
minä vuonna me muuten oltiin Intiassa, muistatko?
K1: juu, 2007, kun mielestäni olin sillon ekaa vuotta Tallinnassa.
Minä: no näin mäkin muistelin 
Kaveri 2: Eikös Tikka Masala ole Britanniassa kehitelty? Ei kuitenkaan Kirkkonummen Masalassa
Minä: kyllä vain, se on mainittukin jutussa 
2026: Ne kaksi muuta mainittua blogia ovat Mausta ja Minimaattori.
2025
Tampere
Me too 😀
2026: Kuva on pöllitty netistä, varsinaisia Tampere-juttuja voit lukea Suomi-kategoriasta.
