*Sisältää affiliatelinkin tokiolaiseen hostelliin
Pako Moskovasta Jekaterinburgiin. Tampere vai Helsinki? Aina arvoitus näitä muistoja kootessa, mutta tänään se on ollut Helsinki ja Tampere samana päivänä. Tuo oli elämääni joskus. Sitä aikaa tuli kutsuttua myös junassa asumiseksi.
Päivän sijainteina Moskovan lisäksi Tokio, Naha, Tampere, Helsinki, Belgrad, Séte, Pirkkala, Valletta ja Marsaxlokk.
Pako Moskovasta
2008 Tampere
ja Ismo menee Krisun syndeille
(2025: Tämä oli vielä sitä aikaa kun postauksissa luki oma nimi alussa. Siksi omituinen lause.)
2010 Tampere & Helsinki
menee taas nukkumaan, jaksaa sitten huomenna neljä keikkaa ja junailla Hesaan illalla
*
n toinen keikka meni odotettua nopeammin joten ehtii syödä ruisleivän välissä että pysyy tiellä
*
jaksaa jaksaa.päivän keikat tehty.sit kuvien kimppuun,juna hesaan ja syömään ismon metsästämää pestokanaa
*
sai juuri suru-uutisia.pistä Rita viestiä kun luet niin kerron jos ei äiti ole vielä soittanut sulle
*
rest in peace enomies,ehkä sait rauhan vihdoinkin.
(2025: Hauskaa myös nämä “huomenna” ja “tänään” -versiot, koska olen usein kirjoittanut töiden päätteeksi yli puolen yön.)
2011 Helsinki & Tampere
sitten olis vuodossa rahapäivä finlandiatalolla.tai ainakin osapäivä kun pitäis ehtiä myös töitä ja tampereelle.
*
saapui savuiseen salonkiin,eli helsingin apartementokselle.kasa töitä ennen tampereelle lähtöä.
*
ja sitten tampereelle.onnex ei väsytä yhtään.
*
on se kumma tunne kun huolehtineista tulee huolehdittavia.ihan noin vain.
*
mustahan on tullut yleinen naapurien yöherättelijä. tällä kertaa herätin junasta käytävän toisella puolella nukkuneen kundin.ei sillä sentään hätää olis ollu mut tuskin se olis halunnu varikolle nukkumaan.
2012 Helsinki & Tampere & Pirkkala
Oiskos vaikka unen aika, jaksais aamulla Tampereelle töihin. Ja muutamaksi päiväksi kotiin eka kerran 2,5 viikkoon.
Hupaisia kommentteja:
Kaveri 1: vai aiot oikeen viihtyäkin tääl! luulin, et kiirehdit jo sinne reissuun 
Kaveri 2: Uni kadoksissa Katajanokallakin…
Kaveri 3: no yrittäjähän ehtii levätä silloin kun väsyneenä räpäyttää silmiään…
Minä: joo su asti, mutta ei o edes viikonloppuna vapaata:( ke lähden reissuun. Päivi: haha, siltä tää tahti kieltämättä taas tuntuu! Tiina: toivottavasti sait unen! Mulla olis maittanu nyt oikein hyvin, mutta ei vain ehtinyt nukkua tarpeeksi. Mutta täällä jo junassa matkalla töihin, mitäs sitä ihminen unella…
Kaveri 1: hö, mäkin taas sairastan, etten mitään kykene tekeen mut huomenna yks keikka, mitä oon odottanu kauan, joten sinne vaik pää kainalos..tää ny on kuitenki jo 3. pvä, ku makaan kotona, et luulis olevan ok. jos sul la sattuu oleen joku tauko jossain välis, ni ilmoile, jos vaik haluut syömään tms.
Minä: Höh, mut eiköhän muutaman päivän jälkeen ala helpottaa! Ismo tulee kans tänne hu, mutta mä oon la about kasiin illalla töissä.
*
IC 43 –> Tampere
*
Päivän eka keikka tehty Hervannassa, pikavisiitti kotiin lataamaan salaman akkuja ja omia, sitten toiselle keikalle Pirkkalaan.
*
muistaa vielä ajan jolloin yt tarkoitti ystävällisin terveisin. Nykyään yt tarkoittaa lähinnä samaa kuin hv, joskin on yhtä yleinen kuin aikanaan tuo ensimmäisessä merkityksessä käytetty.
*
Son kuulkaas sillälailla että kellon ympäri kerralla riittää, siis töitä. Notta nyt saa ottaa päikkärit ennen kuin alkaa käsitellä kuvia.
2013 Tampere
Junat kartalla on hauska sovellus; voi ennakoida miehen Tampereelle saapumista. Kun junahan ei tokikaan kulje aikataulussa.
*
Huberista löytyy ainakin meidän lempipaikan, Vin vini n maahantuomat hyvät navarrolaispunkut, joten tuskin maltetaan odottaa ruokaa.
*
Ähky.
*
Backseat of a transAm, voi nostalgia!
2014 Tampere & Helsinki
Miksi ihmisillä on hampurilaispäivityksiä just nyt kun on nälkä ja pitäis nukkua, eikä kotona tietenkään ole ruokaa. Mutta söin kyllä ihanan illallisen tänään kun kuvattavana oli lapsuudenystävä, joka tarjosi mahtavat sapuskat. Ja minä lahopää unohdin viedä edes pähkinähilloa tuliaisiksi. Onpa hyvä syy nähdä pian uudelleen 🙂
*
Vielä tämä päivä purkkiin ja tasan puolen vuorokauden kuluttua pääsen omaan saunaan!
*
Riikka ja mummu Elixian Olivia-tapahtumassa. Hieno päivä, kiitos kaikille osallistujille!
*
“Hyvät matkustajat, tämä on pendolino-juna Helsinkiin”
Oma sauna, here I come!
Vapaata maanantaiaamuun asti. Menisinkö ravintolavaunuun kuoharille. Menisin, jos jaksaisin kävellä enää metrinkin.
Kommentit:
Kaveri 1: Menitkö?
Minä: Täällä olen! 
enkä saanut istumapaikkaa. Mutta mikäs tässä, koko päivän seissyt, menee vähän lisääkin. Kunhan ei nukahda. Kohta ruoto suoraksi saunan lauteille, aah!
Kaveri 2: Enjoy my friend, enjoy.
Minä: Oikein pitkän kaavan kautta, kun jumahdettiin taas raiteille…
Kaveri 2: No silleen – miten sie aina onnistut löytämään nuo pysähtyneet junat. Mie en ole ikänänsä ollut VR:n kyydissä myöhässä. Ja olen kuitenkin matkaillut sen kyydissä aikasten paljon.
Minä: Olet Hannu Hanhi?
Kaveri 2: No aamulla vetäisin kyllä tissiliivit päälle että HannA olin silloin. Pitääpä tarkistaa.
*
Morjesta pöytään vaan taas. Ensin odotettiin vapautuvaa raidetta Helsinkiin. Nyt sitten sähköt pimeenä ja kaikki junat seisoo Pasilan ja keskustan välillä. Jotkut halus tilata juomaa, mutta ei saa myydä, koska AIKATAULUN mukaan pääteasemalle vartti. Mutta ei täällä osata sanoa meneekö tässä tunteja vai päiviä. Se siitä saunaan ehtimisestä kele. Ja ulos ei tietenkään päästetä. Menee juurikin hermo heikkoon kuntoon.
Kommentit:
Kaveri 1: Vr-yhteisellä matkalla.
Kaveri 2: Nyt on, Tanja, elämäsi tilaisuus tehdä töitä ravintolavaunussa Sori, mutta en malttanut….
Minä: Jotkut miehet kysyi saako edes pullaa jos ei olutta. Vastaus oli “ei”. Miehet moitti että poikkeustilanne, myyjä jankkaa säännöistä. Huusin niille että se on kuulkaa niin että asiakkaat joustaa, VR ei. Saisko vihdoin sen kilpailevan yhtiön.
Kaveri 3: Huoh , mitä meininki.
Minä: Hehheh, Helena, nyt ei naurata. Oon odottanut kolme viikkoa että saisin vapaan lauantai-illan omassa saunassa. Nyt on hermo vähän heikossa kunnossa. Ja töitä en enää jaksa kun takana n. 90-tuntinen työviikko.
Minä: Hei jihaa, asentajat ovat kuulemma saapuneet. Ei tosin tiedetä kauanko vian korjaamiseen menee. Hauskahan se on katsella ikkunasta asemaa, mutta ulos ei tietenkään raiteille päästetä.
Minä: Raahauduttiin Pasilaan. Konnari kuulutti, että suosittelee jäämään tässä, koska ei ole varmaa “päästäänkö koskaan päärautatieasemalle”. Eli ei kun spåraan.
Minä taas: Kas näin, ohitan juuri päärautatieaseman spåralla, tunnin myöhässä.
Kaveri 4: Se on Palvelu, mikä pelaa, voi elämä….
Itsekin ollut tilanteessa et kana loppuu kesken 10 vaille 7 kun firma menee kiinni. Olen taikonut jotain kanaa tilalle sekunneissa, jos asiakkailla on ollut aikaa odottaa 19.10 asti, vaikka firma on ns kiinni. Mä en tiedä mikä tossa tilanteessa poikkeaa mun arkielämästä… Kun mä en voi tietää et meille pölähtää vaikka 30 henkeä juuri ennen sulkemisaikaa, ja ylitöiksihän mulla vaan paukkuu, pääasia et kaikki on tyytyväisiä… Hävikit tulisi olla nolla
Minä: Mutta nyt: SAUNA 
Onneksi meillä on tuplavuoro
Holmes, toi on niin taivaan tosi, että pitäisi mennä asiakas edellä!
Mutta monopoliaseman etuja on juuri tuo, ei tarvi tehdä suunnilleen mitään muuta kuin rahastaa, niin silti asiakkaita riittää. Jos raiteille tulis kilpailua, niin VR:kin joutuis toteamaan aika nopeasti palvelutasonsa.
Kaveri 5: Ottamatta kantaa asiakaspalveluun, VR:n tekniset ongelmat johtuvat pääsääntöisesti liikennevirastosta ja Suomen huonosta rataverkosta. Ruotsissa huonon rataverkon osuus oli muistaakseni 7 km ja Suomessa lähes 1000 km. Kilpailija joutuisi toimimaan samoilla radoilla. Kilpailijoita ei ole, koska vain harvat junareitit ovat taloudellisesti kannattavia ilman tukia. Muistaakseni joku yritti ostaa VR:n käytöstä poistettuja junia ja kilpailla niillä, mutta ne varmaan tukkisi radat lopullisesti.
Minä: Oot oikeassa. Ratojen huono kunto ei ole VR:n vika, vaikka sitä helppo moittia onkin. Rata pitää radoista huolen (tai on pitämättä), mutta mua ärsyttää tämä valtion monopolin palveluttomuuskulttuuri. On helppo olla ylimielinen kun ei ole kilpailua. Tuollaiset perusasiat että enää ei voi myydä kahvia ja pullaa kun aikataulun mukaan on alle vartti perille, vaikka todellisuudessa seistään vähintään tunti eikä ulos pääse. Pienyrittäjällä ei olisi ikinä varaa tuollaiseen “palvelu”tasoon.
Kaveri 6: Junaliikenteen yksityistäminen Briteissä ei tainnut parantaa palvelua eikä laskea hintoja,
*
Ankkaa, rosmariiniperunoita, hyvää viiniä ja Wallander, enää ei vois edes VR ärsyttää
2015 Tokio & Naha
Tämän aamun toimisto ja aamiainen. Vähän alkaa jo olla proteiinin ja juuston tarve. Mutta nyt mennään näillä. Iltapäivällä kentälle ja kohti etelää. Ei sillä etteikö Tokiossakin olis tarjennut, mutta Tyynenmeren tropiikki on aina Tyynenmeren tropiikki. Eli lento Nahaan ja laiva Zamamiin.
*
Leaving Tokio
Kaveri 1: Onko tuo pitkä esine repussa samuraimiekka vai sateenvarjo?
Minä: Haha, se on sateenvarjo, just sellainen japanilainen, joita valokuvaajana osaa arvostaa: läpinäkyvä eli neutraali törkätä ulkokuvauksissa Suomessakin kuvattavan suojaksi. Ja tuo on lahja. En koskaan kanna sadekamppeita mukana ja niinpä Tokioon tullessakin kävelin kaatosateessa kuin uitettu koira junalta hostellille, kunnes joku japsi jarrutti viereen ja ojensi mulle auton ikkunasta sontsan! Joten kanniskelen sitä nyt pitkin maata. Japan airlines tas pakkas tänään mun repun muoviin kun heitin sen tuon teltan takia ruumaan, joten san kätsysti myös teltansuojamuovin tänne troopisiin sateisiin .
Ei sillä, se samurai-miekka olis kyllä tosi makee, mutta noi lentoyhtiöiden tyypit on niin nipoja, ettei mitään kivaa saa kantaa mukanaan 😀
Tämä hostelli muuten on avattu vasta pari viikkoa sitten. Työntekijä halus ottaa tän kuvan musta muistoksi. Olivat tosi innoissaan kun kehuttiin Marian kanssa paikkaa. Uudelle mestalle mainostus on tärkeää. Hauskaa kun ite otin tän sillä kun oli Tokion toisiksi ainoa vapaa paikka noille päiville. En todellakaan odottanut noin hyvää paikkaa!
Jos olet matkalla Tokioon, kannattaa tsekata tämä *budjettimesta.
*
The lucky flying bastard again:D
*
Wasn’t so lucky after all, do not ever toast before boarding is completed.
*
Pientä turbulenssia
*
Kosteusprosentti 97, pyykit kuivuu hiukan nihkeesti…
2016 Helsinki
Lepää rauhassa Olli
2017 Moskova
Puoli vuorokautta myöhässä, mutta vihdoin muutaman tunnin päästä Jekaterinburgin junaan.
Kommentit:
Näitä on valtaisasti, mutta laitan ison osan, koska ne valaisevat tapahtumia. Kuin myös suhtautumistani siihen, että joku kollegoista kertoi tarinani iltapäivälehteen, josta perheeni sitten ensimmäisenä luki kuulumisemme. Koska kommentteja on kymmeniä, jätän pois tsemppiviestit, vaikka niitä kovasti arvostinkin ja arvostan edelleen.
Kaveri 1: Mikä hässäkkä siellä oikein oli?
Minä: En puhu nyt täällä enempää.
Kaveri 2: Huh! Sulla oli melkoinen yö.
Kaveri 3: what happened actually?
Minä: Will tell you later
Kaveri 4: Äiti-Venäjä suhtautuu kovin ystävällismielisesti helmoihinsa hakeutuviin turisteihin.
Kaveri 5: Suuri maa, suuret toleranssit. Eilen tuli telkusta brittimedian turistin seikkailuja Venäjän radoilla. Katsoin ja ajattelin teitä..
Kaveri 6: Teidän pitää alkaa kirjoittaa kirjaa teidän reissuista!
Kaveri 7: Hyvä, että selvis. Miten selvis?
Minä: Lähetystöattasea.
Kaveri 8: Jeeee, hyvä! Mihin päädyit yöksi? Ja missä Ismo?!
Minä: Aulassa istuin. Nyt juna ja uni.
Ismo: Junassa myös tämä ja kävin myös aulassa istumassa.
Minä: Istuin yön poliisiaseman aulassa. Lähetystöattasea kävi päästämässä pois.
Ei siitä enempää täällä.
Nyt nytkähdettiin kohti Jekaterinburgia.
Kaveri 8: No nyt varmasti junassa uni maittaa! Onneks on vähän pidempi junamatka tiedossa ni ehdit levätä. 
Minä: Joo uni alkaa olla aika tarpeen.
Eilen jo odotin sitä yöjunaa innolla.
Nyt ostettiin uudet liput ja huomenillalla Jekaterinburg.
Minä: Jaha, sitä ollaan jo Ilta-lehdessä. Yritän nyt olla matalalla profiililla kun ollaan kuitenkin maassa kuukausi.
Enkä ollut virallisesti pidätettynä.
Asia kuitattu ja nyt olis ihan hyvä jos ei kohuttais enempää, kiitos.
Ei sentään nimeä, kuvaa ja sotua juttuun laittaneet, mutta aika vaikea arvata kestä kyse.
Että thanks vaan kollegat! (Siis tietyt sellaiset)
Ei sentään nimeä, kuvaa ja sotua juttuun laittaneet, mutta aika vaikea arvata kestä kyse.
Että thanks vaan kollegat! (Siis tietyt sellaiset)
Kaveri 9: Ymmärrän, että harmittaa, mutta lohdutuksena se, että Venäjällä pörrää varmasti niin monia suomalaistoimittajia tälläkin hetkellä, että tuskin muut lehden lukijat kuin päivityksiäsi somessa ihan viime aikoina seuranneet omat kaverisi tulevat ajatelleeksi, että kyse olisi juuri sinusta. Ja vielä se, että ko. lehtijutussa (lukaisin sen äsken uteliaisuuttani läpi) puhutaan toimittajasta ja sinut mielletään ennemminkin valokuvaajaksi, joten sekin seikka loitontaa ajattelemasta sinua, jos jutun lukee. Pää pystyyn vaan ja reippaasti eteenpäin kohti uusia seikkailuja!
Minä: Totta, mutta toisaalta myös ottaa kupoliin, että kollegat eivät edes kysy, kun julkaisevat facen perusteella.
Täällä kuitenkin pitäis olla vielä aika kauan…
Kaveri 9: No on kyllä aika raadollista toimintaa tosiaan. Tunnetko ko. toimittajan? Anna palautetta, tunsit hänet tai et.
Minä: En tiedä kuka vinkkas. Sain kännyyn virtaa junassa ja näin samalla jutun.
Poistin omat kommentit, koska ne oli yöllä vain ns. hätävara.
Kaveri 9: Niin juu, vinkkaaja voi tietysti olla eri henkilö kuin jutun toimittaja, mutta ainakin ko. toimittajalle voit antaa palautetta, kun hänen nimensä on tiedossa.
Tuli toisaalta mieleen, että jos Venäjällä ihan syyttä suotta tuosta vaan viedään ihmisiä putkaan, tai jos “syynä” on esimerkiksi toimittajuus, niin voi olla hyvä, ettei asiaa lakaista maton alle vaan nostetaan puheenaiheeksi. Noin niin kuin yleisestä näkökulmasta tarkasteltuna, mutta ymmärrän kyllä, että te ette halua tuosta valokeilaa päällenne, kun aiotte viettää siellä vielä aikaa ja haluatte varmasti välttää jatkohankaluuksia. Vähän monipiippuinen asia.
Kaveri 10: Juttu löytyy tällä hetkellä kutakuinkin jokaisesta isommasta suomalaisesta sanomalehdestä. Ehkä pienemmistäkin, en jaksa tutkia. Porukat infos asiasta eilen. Tuskin olisin ensimmäisen jutun otsikon perusteella osannut yhdistää suhun, kun siinä puhuttiin suomalaistoimittajasta, enkä oo tiennyt sua tituleerattavan nykyään toimittajaksi. Sittemmin on kyllä puhuttu suomalaispariskunnasta, minkä olisinkin saattanut yhdistää teihin. Mutta ei niissä jutuissa nyt mitään erityisen paljastavaa tietoa ole ollut eli tuskin kannattaa stressata. Jossain tosin mainittiin sun kommentoineen asiaa täällä, mikä varmaan kertoo jotain “kavereistasi”.
I.C. tuossa hyvin jo nostikin esiin mahdollisia syitä uutisoinnille. Musta tällainen uutisointi on varsin asiallista. Onhan se kuitenkin tälleen suomalaisena ihan kiva tietää, mitä naapurissa tapahtuu, vaikka ei tuo nyt mitenkään yllättävää ollut.
Turvallista loppumatkaa ja koittakaahan pitää huolta itsestänne ja toisistanne!
Minä: Joo tottakai tuo kiinnostaa ja pitääkin kiinnostaa, mutta niin kauan kun ollaan täällä, en haluaisi isompaa meteliä.
Aika moni ehti jo tägätä mut juttuihin ja pyysin poistamaan, ettei yhdistettäisi ja niin he tekivätkin.
Nyt vain meidän verkosta pois ollessa moni oli taas ehtinyt jakaa.
Ei monelle vain tule mieleen, että siitä voisi olla harmia.
Päivitin toissayönä tänne siksi, että joku tietäisi mistä mua etsiä, jos en pääse vapaaksi.
Akku oli aika tyhjä, enkä tiennyt otetaanko multa puhelin pois jos huomaavat.
Siksi yritin kirjoittaa kännyä pöydän alla pitäen nopeasti sana kerrallaan lähettäen sen mitä ehdin. En uskaltanut edes nostaa luuria näkyviin, vaan kirjoitin sokkona toivoen, että sanat olis jotenkin ymmärrettäviä.
Sain sitten googlattua lähetystön numeron ja onnistuin soittamaan.
Eivät siitä oikein riemastuneet, mutta olipahan pakko päästää mut pois.
Juttu on kaikenkaikkiaan erikoinen, enkä viitsi täällä kirjoittaa yksityiskohtia ja kun sain lisää virtaa puhelimeen, poistin omat päivitykseni ihan turvallisuussyistä.
Siis nämä mua kiinnipitäneet eivät oikein riemastuneet, lähetystö auttoi mielellään ja nopeasti.
Kaveri 10: Joo, ymmärrän kyllä. Ei tulisi itselleni mieleen tägäillä. En oikein käsitä, mitä iloa siitä on kenellekään. Ilman tägäämisiä tai muita vastaavia kukaan tuskin osaisi yhdistää teitä juttuun ja jos osaisikin, jäisi lopulta vain spekuloimaan asialla. Luulen tosin, ett siellä viranomaisilla riittää lähteitä omastakin takaa eli eivät ole suomalaisten tiedotusvälineiden varassa, mut toki parempi yrittää pitää matalaa profiilia kaikin tavoin. Tai olla provosoimatta. Aattelin nyt vaan infota, että asiasta on uutisoitu täällä laajalti – ei siis pelkästään iltapäivälehdissä – mutta kuitenkin niin, ettei teistä paljastu varsinaisesti mitään. Tajusin myös sun kirjoittaneen viestit hätävaraksi kuten täällä jossain kohtaa kommentoitkin. Mun pointti oli lähinnä se, ett joku sun facebook-“kaveri” on tilittänyt iltapäivälehdille, mitä seinälläsi olet jakanut. Ei kummoista kaveruutta mielestäni, mut meitä on moneen junaan.
Onneksi kuitenkin saitte avun. Se kai se pääasia tässä on. Turvallista loppumatkaa edelleen!
Minä: Juu tajusin. Luultavasti ajattelemattomuutta. Moni kollega ei matkusta ollenkaan, eikä välttämättä ihan käsitä näiden juttujen riskejä.
Mutta kiitos! Ollaanpa ainakin nyt niin hyvässä seurannassa, ettei voida niin vain kadota…
Kaveri 10: Näinpä! Voi olla lopulta jopa ihan hyvä, että meni noin, kun pääsitte sen myötä seurantaan loppumatkaksi. Ei tietty mukavin tapa, mutta kuitenkin.
Minä: juuri näin. Lähetystöllä on tiedossa missä liikutaan ja kun on tehty viralliset paperit tapahtumien kulusta, niin lopputulos on varmaan parempi.
Ja kun sattui Moskovassa, oli lähetystö lähellä, toisin kuin jossain Siperian perukoilla.
Kaveri 11: Hyvää matkaa! Toimittajalla olisi oppimista myös termeistä. Mutta ei siitä enempää. Turvallista matkaa!
Minä: Jep. Ja oli kiva kun vanhemmat sai lukea lehdestä ennen kuin pääsin viestiin. Ihan rauhallisesti ne kyllä otti.
Kaveri 12: Suojelusenkeleitä olkapäillenne. Ja matkatkaa turvassa loppumatka.
2025: Asia, jota en luultavasti ole koskaan julkisesti maininnut: Jukka Jalosen näköinen komisario saattoi meidät asemalle ja kysyi voisiko menetetyt lippumme vaihtaa uusiin. Lipunmyyjä oli tiukka ja sanoi, ettei netistä ostettuja lippuja voi korvata, joten jouduimme ostamaan uudet. Pari satalappusta meni hukkaan, mutta poliisin reaktio vahvisti heidän tunnistavan väärinkäytöksensä.
Aiemmin pidin tätä J.J:n kaksoisolentoa pahimpana korruptoituneena kuspäänä, mutta näin vuosia myähemmin tätä koostetta tehdessäni mietin, että entäpä jos hän olikin oikeasti hyvä poliisi, eikä vain leikkinyt sellaista. Hän kuitenkin tarjosi kahvit myös sille pidätetylle homolle.
Jos tarina ei ole tuttu, lue se täältä.
*
Matkalla Siperiaan!
Vihdoin.
Ennen sinne lähetettiin, nykyään yritetään estää pääsy.
On tämä jännä maa!
2018 Sète
Löydettiin tänään pala Suomea Sètestä!
Kommenteista:
Toissapäivänä ehdittiin jo harmitella siltaa missä oli monien maiden lippuja Ruotsia myöten, mutta tuttua ei löytynyt.
Eilen sitten löytyi toiselta sillalta, missä lippumme olikin saanut hyvin tilaa vain muutaman joukosta.
Kaveri 1: Matkakaksikolle hyvää weekendiä !
…ja onhan teillä kivat ilmeet!
Minä: Kiitos! Just saavuttiin Espanjan puolelle. Neljältä herännyt kiittää kun pääsee perille, illallinen ja unta.
Nämä junat ja bussit on tuttuja toimistoja
Mukavaa loppuviikkoa sinnekin!
Kaveri 2: Ihan on kuin olisi Aurajoki taustalla. Upea kuva!
Minä: Kiitos R, hah, lipusta päätellen voisikin olla
Kaveri 2: Juu, hetken minäkin luulin että Turussa ovat.
Kaveri 3: Tälläisen lipun perässä tässä marssittin viime viikko kiertoajelumatkalla.
2019 Belgrad
Päätin vakaasti mennä ajoissa nukkumaan, koska perjantaina kierretään Belgradia suomalaisen journoporukan kanssa pitkään ja hartaasti, mutta ei malttanut pysyä kotona kun ihanat Dobrila ja Leo olivat kaupungissa!
Oli kuitenkin ihanan rento ilta, hyviä keskusteluja, sparrausta erilaisiin elämäntapoihin jne.
Tuli tarpeeseen.
Kyllä haudassa maata saa ja ehtii ne työt jonain muunakin yönä!
Divino noc 
Vidimo se i hvala puno D&L!
2020 Belgrad
*
On kyllä varmaan järkyttävä kuva.
(2025: Varmaan olikin, koska kuvaa ei enää muistoissa näy.)
2021 Valletta & Marsaxlokk
Uuden ja vanhan elämän välille voisi rakennella jonkinlaisen balanssin.
Tämän puolentoista vuoden totaalisen hiljaiselon jälkeen on mahtavaa palata koulutustaan vastaaviin töihin, mutta yhteensä kuusi tuntia unta kolmen vuorokauden aikana aiheutti sunnuntaille melkein kolmen tunnin päikkärit ennen kuin jaksoi jatkaa duunia (onneksi siihen oli mahku, kiitos peruuntuneen viinitastingin) ja ihmetyksen siitä, miten mä vedin tätä tahtia pitkälti toistakymmentä vuotta.
Huhhuijaa, mutta hyvää settiä pukkaa!
Nyt vielä viiniä ”omalla” partsilla, kun lennolle lähtöön on vielä useampikin tunti. 
P.s. Parin viikon päästä tiedossa viikonloppuvapaa.
P.p.s. Wish us luck, että tämä pakerrus kääntyy taas jossain vaiheessa tuloiksikin, kun tällä hetkellä maailman aukeamiseen liittyvät duunit ovat aika probonoilua.
Lehdet ovat kuulemma kuolemankielissä, mutta Visit Malta oli vissiin sitä mieltä, että blogini on suomalaisia lehtiä kiinnostavampi, koska tarjosi profiiliani tutkittuaan mainion kierroksen nimenomaan Please Be Seated for Takeoffin lukijakuntaa silmällä pitäen.
Pitkän linjan journoa surettaa, mutta henk. koht. yrittäjänä ja bloggaajana ilahduttaa. Maailma muuttuu.
*
Tämähän on kuin aikoinaan kotiinpaluut Suomeen kun palaa Maltan helteistä 16-asteiseen Belgradiin. Brrrr!
*
Please be seated for takeoff lisäsi kuvia albumiin: Malta — paikassa Malta.
How much can you eat delicious food in only few days?
– A lot if you’re in Malta!
What comes to culinary traveling, this small country was trying to conquer Italy, my all time favorite foodie destination! (And managed pretty well )
This was my second time in Malta, but definitely not the last one.
I’m gonna write you some tips on the blog a bit later about Maltese food and places to visit.
We also had a great tour arranged by Visitmalta. Grazziiiii!
Vähän makupaloja Maltalta!
Lisää tulossa juttujen muodossa.
*
Instagram-muistoista:
2023 Tampere? Belgrad?
Olenkohan ollut videon julkaistessani vielä Tampereella vai jo Belgradin kodissa? En jaksa muistaa, mutta tuon videon voit katsoa tästä.
2024 Belgrad
*hreleen muuttosiivousta tehdessäni mieleeni pälkähti, että koska edes olen kuunnellut musikkia viimeksi?
Siis minä joka luukutin aikoinaan aina, mutta nykyään haluan vain hiljaisuutta.
Avasin Tube Musicin ja se tarjos jotain Relax Sounds -listaa.
Olipa muuten mainio.
Voisin kuunnella vieläkin, ellei eräs Nero olisi tapittanut silmiin, sanonut ”ymmmmh” ja kävellyt läppärin yli musan sammuttaen.
En ole vielä päässyt selvyyteen tämän musamausta (maustapa hyvinkin) mutta edellinen kisu eli Casse rakasti Peltirumpua.
2025 Tampere
Olipas kiva juttu tämä.
Tuli samalla mieleen kertoa ihan vaikka vinkkinä muille lapsettomille, mitä oon ite aatellut testamenttini suhteen.
En ole rikas minäkään, mutta jotain ehkä jälkeeni jätän täältä lähtiessä.
Haluaisin tukea itselleni tärkeitä aiheita kuten kuvataiteet ja journalismi.
Kohteina voisi olla vaikkapa sellaiset säätiöt ja yhdistykset, jotka ovat tukeneet omia projektejani. Kuten Jokes ja Kordelin.
Että jos vaikka voisin palauttaa näiltä saamani apurahat jeesaamaan tulevien sukupolvien tekijöitä.
Mut sit joskus, koska en aatellut heittää lusikkaa nurkkaan vielä toiseen 51 vuoteen.
P.s. Johonkin kissojen katastrofiyhdistyksellekin voisin jättää pari raksupussia, vaikka muuten oonkin sitä mieltä että ihmiset sais oppia ite pitämään huolen omasta laumastaan.
Kunnalle potti kuolleelta – Näin summa kilisee kuntalaisten hyväksi
