Kaikenlaisten asioiden päivä -päivä: Tanja ja Ismo töissä -päivä, kuin myös miesten ja käymälöiden päivä. Jonain vuonna tälle päivälle on osunut myös uutisviinin eli beaujolaisin päivä.
Sijainteina – et varmaan mitenkään arvaa – tadaa: Helsinki, Tampere, Belgrad, Ubud, Nara ja Kioto. Bonarina myös Espinho, sekä kuvia Valjevosta.
19.11. miesten ja käymälöiden päivä
Vuosipäivän varaslähtöpäivä
2011 Helsinki
tänään saunakuohari on vaihdettu pariisista tuotuun shamppanjaan 4-vuotis vuosipäivän kunniaksi.päivä on kyllä vasta maanantaina,mutta silloin ollaan töissä eri kaupungeissa niin tarvii ottaa varaslähtö.
*
suppilovahverorisotto ja chileläinen punaviini:)
2012 Helsinki
Hyvää miestenpäivää kaikille miehille! (ja myös meille naisille siitä ilosta että miehiä on olemassa:))
*
kun mies lähtee uudelleen kauppaan hakemaan sinne unohtamaansa jo ostamaansa vessapaperia (sopii hyvin miesten ja käymälöiden päivään) ja mä tuijotan budjetin lukuja osaamatta enää laskea niitä, lienee aika lopettaa työt tältä päivältä. Mutta pakko nyt vielä hetki jatkaa.
*
No ni. kone kii ja ruuanlaittoon!!
2013 Helsinki
Yksikätiselle tämäkin oli ihan hyvä saavutus. Nimim. Pääsispä taas leikkeleen paistia
*
Hyvää miestenpäivää miehet! Ja iloitkaamme me naisetkin siitä että miehet on keksitty 🙂
*
Lihasrelaksantti/särkylääke nassuun niin jaksaa jatkaa töitä. Kohta saattaa kyllä alkaa kolmio painamaan.
Mielenkiintoista kommentointia jälleen:
Kaveri: Koita nyt huilata välillä
Minä: Yhdet kuvat vielä asiakkaalle, sitten pieni tauko.
Kaveri 2: Kamala miten aika rientää tänä päivänä. 40 päivää mennyt tuosta noin hujauksessa. Meinaan kun sun saikku loppu jo. 
Minä:
Kaveri 3: Ismo sun kolmiotas painaa.
Minä: Täällä kaikkee tarvi julkisesti kertoo 
*
pohtii mistä saisi yhteistyökumppanikseen vaikkapa jonkun järjestön, että voisi olla pidempään jossakin kuvauskohteessa. Kosovossakin yksi järjestö pyysi valokuvauskurssia, koska kuvaavat itse esitteensä. Menisin oikein mielelläni vetämään heille semmoisen, mutta itsekään ei ravinnotta elä. Ideoita olisi paljon, mesenaatti puuttuu.
Kommentit:
Kaveri: Pidän silmät ja korvat auki.
Minä: Kiitos U!
Kaveri 2: Tee alustava suunnitelma, aikataulu ja budjetti. Älä käytä siihen liikaa aikaa. Sen jälkeen saat kyllä, mitä haluat.
Minä: Tarvisi myös kanssatekijöitä. Kuvaukset sujuu yksinkin, mutta on paljon ideoita muistakin jutuista, erilaisia kehitysprojekteja, koulutusta, ympäristöasioita…
K2: Hyvä, suunnitelma alkaa hahmottua. Tästä se lähtee!
Minä: Suunnitelmia on pää täynnä, aikaa ja rahaa niin minä lähden!
*
Teepakettia tutkitaan intensiivisesti lounaalla 😀
Kommentit:
Kaveri: virvoitusjuomia riittää….
Minä: Kyllä, kaikki muu on paikallista, mutta meille haluttiin tarjota limua veden sijaan.
Kaveri 2: Halusivat nimenomaan järjestellä kaiken teille hyvin. Minä niin täysin ymmärrän. Turhaa ja pikkumaista kattella kuvista virvoitusjuomien etikettejä, kun ihan muuhunkin voisi kiinnittää huomiota.
Minä: Näin on. Paikalliset halusi meistä kuvan muistoksi, mun seinältä löytyy myös kuva ruuista, jonka ite otin muistoksi herkuista. Jossain kohtaa alkoi kyllä hirvittää kun aina kun mentiin johonkin, tapettiin meidän vuoksi kukko tai kana. Harkitsin jo valehdella olevani kasvissyöjä, etten söisi aina perheen komeinta kukkoa. Hassua kun Suomessa alkaa olla harvinaista saada kupillinen kahvia keikalla, sitten muualla köyhätkin (tai useimmiten juuri köyhimmät) laittavat parastaan vieraille.
Mä muuten tutkin tuossa teepakettia kun paikalliset halusivat tietää onko meillä kotona samanlaista. Kyllä on. Se oli minttua 
(2025: Kuva siis työreissulta Kosovosta, josta olin jo ehtinyt palata kotiin.)
2014 Espinho
I need Lisbon’s hilly streets to be able to dine these dinners, but Espinho is flat. I will be not.
Kommenttini: Tuolla perunoiden ja sienien alla pilkistää valtava pihvi 🙂
*
Can’t remember if i’ve ever went to sleep this time (22h30) before, but now I will! Tomorrow lot of researching, marketing, planning etc, but none of traveling, lucky us!
*
On se kätevää kun on mukana kovalevy, jossa on parin vuoden keikkojen tiedot. Näin kun vakuutusyhtiö haluaa selvittää olenko sairastunut matkalla töissä vai lomalla. Koska jos yrittäjä sairastuu työaikana, ei tarvitse korvata, mutta jos sattuu sairastumaan vapaa-aikana, voidaan korvata jos ei ole ollut liikaa töissä, että voitaisiin laskea että vapaa-aika oikeasti oli vapaa-aikaa. Ja että sen piti alunperinkin olla vapaa-aikaa, eikä muuttunut siksi vasta joutuessa vuoteen omaksi taudin takia. Ah, juuri tätä tulin tänne Portugaliin selvittelemään. Ainakin muistin juuri miksi olen huono hakemaan vakuutuskorvauksia, vaikka rahaa vakuutusyhtiöihin kannankin.
*
#espinho
*
*
*
#espinho
*
#espinho
*
#espinho
*
*
*
*
Miesten, käymälöiden ja beaujolaisin, sekä kananmunien rikkomispäivä
2015 Kioto
I guess that resting for couple of days was not good only for my knee, but my brain too.
Got back home with about 600 new photos. For some strange reason I am even satisfied with few of them myself.
Now some fried eggs, a bit more work and packing. It’s time to leave Kyoto in the morning and head to Ito for the weekend.
Was happy to be here after 8,5 years. Good memories from the last time, and had great moments also on this visit.
*
I had four eggs. Now I have three. Guess I wasn’t so hungry after all. Haha.
*
Ei mutta hyvää miestenpäivää miehet! Meinas mennä ihan ohi! Ja onnea myös naisille, että meillä on miehiä olemassa.
Happy men’s day guys!
And congrats for us women that we’ve got those wonderful creatures
*
Ah, tänään oli myös beaujolais-päivä miestenpäivän ja käymäläpäivän lisäksi. (On siinäkin yhdistelmä).
Toissajouluna Japanissa onnistuimme saamaan joulupäivällisen kanssa ainoastaan beaujoulaita, sen jälkeen en ole enää vapaaehtoisesti ostanut.
Mutta voisin mä taas joku päivä nauttia jotain laadukkaampaa punaviiniä, edes sitä kolmen euron chileläistä.
Kun palaan Suomeen, haluan shamppanjaa!!
Missäs sitä ollaan oltu eli keskustelua siipan kanssa kommenteissa:
Ismo: Eikö se ollut Taiwanissa uudenvuodenaterialla? Evergreen-hotellissa? Mutta shamppanjaa joo!
Minä: Ei kun Takayaman hotlassa, jossa otettiin joulupukkikuviakin. Eikös me syöty uutena vuotena pastaa siinä “italialaisessa”, jossa sai vain limuja ja sit haettiin 7/11:stä vauhdilla viinipullo, jonka kans mentiin kylpyyn, kun ei oltu onnistuttu löytään mitään baaria. Paitsi se yksi missä oli privatilaisuus.
Ismo: Saattoi tosiaan olla Takayamassakin, mutta ainakin Taiwanissa hotellin ruokalista mainosti jotain shiraxia, mutta maku paljasti beaujolaiseksi. Sitten kipitettiin vauhdilla 7/11:een.
Kun me tilattiin siellä ensimmäisenä iltana ruoka huoneeseen.
Minä: Joo mut se oli normipäivä ja tilattiin silloin huonepalvelusta safkaa ja mä sen muka-shirazin.
Ismo: Juu, aivan. Mutta kun sieltä ei saanut kunnon viiniä aulabaaristakaan ja oli ihan kuollutta niin päädyttiin 7/11-ratkaisuun.
Minä: Jep joo just niin. Mut tosiaan Takayamassa se oli jouluillallisella. Sai puolikkaan pullossa beaujolaita. Se hotelli ja ruuat tosin oli muuten ihania.
Ismo: Niin kyllä oli! Joulunviettoon aivan huippupaikka!
Minä: Ja mäpä pääsen onseniin taas ihan pian
Ismo: Taisi tosiaan olla molemmissa paikoissa beaujolais’n kirous.
Jee, onsen!
Minä: Japanissa yleistä, siihen nähden meillä oli kelpo tuuri tällä kertaa. Ja mäkin oon saanu välillä 7/11-viiniä, vaikka luulin alunperin etten saa viiniä ollenkaan kolmeen kuukauteen.
Mutta shamppanjaa, kyllä kiitos!!!
Sisko ja Brysselin uuden vuoden suunnitelmat astuvat mukaan keskusteluun:
Siskoni: Ehkä uv:na kans shamppista! Luulis, ettei tääl törkyhintasta ois, ku on toi alkuperämaa tos huudeilla. Kerran ostin tääl viinipullon ja huomasin, että valikoimat koostu pääosin pelkästään ranskalaisista merkeistä.
Ismo: Vois tosiaan kuvitella, että kuljetuskustannukset siitä sadan kilsan päästä ei ois huimat ja verotuskin ehkä samaa tasoa. Voisi tosiaan ottaa!
Minä: Kyl sieltä varmaan saa edullisesti, ainakin kaupasta jos ei muuten. Mehän on ostettu Pariisista tosi laadukkaita alle 20€ ja yhtä kaukana se on melkein Champagnesta kuin Bryssel.
Ja uutena vuotena voi pikkuisen törsätäkin Kai sitä jostain aina sen verran rahaa keksii tällä köyhäilybudjetillakin
2016 Ubud
Onko tänään joku unipäivitysten kansainvälinen päivä vai miksi feedini on täynnä viimeöisiä outoja unia?? Kuuhulluus?!
No, mä olin viime yönä Dominicalla ja vetäisin päivän (siis yön) aikana suunnilleen koko maailman läpi.
Ei ihme että nyt nukuttaa. Joten menen nukkumaan täällä Indonesiassa, jossa kaiketi ihan oikeasti olen.
Kommenttini: In real life skyscanneroitiin kyllä äsken paluulentoja sille puolelle palloa.
Kuudella lennolla ja 45 tunnilla pääsis sikahalvalla. Osalta reitistä kertyis mailejakin. Katsellaan…ei tässä vielä kiire ole palata.
*
Creastock
Näin hiljennetään journalisti, valtiovallan toimesta.
(2025: Tässä oli Journalisti-lehden linkki juttuun otsikolla “Kielletyt kuvat”, mutta valitettavasti sitä ei ole enää saatavilla.)
Tanja ja Ismo töissä -päivä
2017 Nara
Koska sunnuntai on kirkkopäivä, kävimme temppelissä osallistumassa shitchigosan seremoniaan, tosin työn merkeissä. Sitä ennen söimme naralaista sushia seremoniaan osallistuneen perheen luona.
Kommentit:
(Alekommentit ovat jotenkin kummallisessa järjestyksessä, vastaukseni ennen kysymyksiä, mutta koita saada selvää.)
Kaveri: Onko japanissakin sunnuntai kirkkopäivä?
Minä: Sunnuntai on pyhäpäivä Japanissa, mutta eri uskontojen tapoja ja riittejä sekoitetaan iloisesti.
Vietetään esim joulua, mutta pääasiallisesti sekoitetaan buddhalaisia ja shintolaisia riittejä eri elämänvaiheiden juhlinnassa. Shitchigosan (kirjaimellisesti 7-5-3) on 15.11. vietettävä shintolainen lasten siunaustilaisuus, missä siunataan 3, 5 ja 7-vuotiaat lapset.
Tuo päivä ei ole kansallinen vapaapäivä, joten seremonia pidetään yleensä lähimpänä viikonloppuna eli tänä vuonna tänään sunnuntaina 19.11.
Tuon nelilapsisen perheen nuorimmat lapset ovat tänä vuonna 3 v täyttävä ja 5 v, joten kävimme seuraamassa heidän siunaamistaan.
Kaveri: Mielenkiintoista. Mietin aina kuinka yllättävän universaali tuo 7 päiväinen viikko on.
Minä: Kyllä vain! Ja melko yleinen tuo sunnuntai pyhänä.
Joissakin maissa viikonloppu on pe-la, mutta seitsemänpäiväinen viikko heilläkin.
Kaveri 2: Miksi juuri 3- ja 5 vuotiaat ??
K1, etkö tiedä ? Jumala loi maailman kuutena päivänä, ja lepäsi seitsemäntenä…
K1: 3, 5 ja 7 on alkulukuja
K2: Kiitän tiedosta !
Millaista oli ? Naralainen sushi ?
(2025: Oho, mulla on jäänyt vastaamatta viimeiseen kommenttiin, enkä taida olla kirjoittanut koskaan tänne blogiinkaan Nara-sushista, vai olenkohan? Pitääpä muistaa ottaa asiaksi, kuten muutenkin tsiljoonat muut Japanin vinkit, joita en ole ikinä julkaissut. Japanissahan olen käynyt lukuisia kertoja ja viettänyt siellä pitkiä aikoja, mutta jostakin syystä tämä yksi tärkeimmistä kohteistani on jäänyt blogissa aivan liian vähälle.)
*
Postaus on erään haastateltavamme, jonka perheen kanssa ystävystyimmekin, siksi siis japaniksi ja kääntämättä. Pääpointti on kuitenkin kertoa, että häntä haastateltiin Lastentarha-lehteen japanilaisesta lastenkasvatuksesta. Samalla näyn väliin itsekin täällä työroolissa, mutta kameran etupuolella. Kuvissa tietty myös Ismo:
フィンランド幼児教育研究家の山田 郁子さんからの紹介で、Lastentarha” (Kindergarten)というフィンランドの幼稚園の教師向け雑誌の取材のため、Tanja Mikkolaと Ismo Lehtonenというフィンランドのフォトジャーナリストが我が家に来られました
日本の伝統的な子育てを継承しつつ、現代に対応している家庭という取材テーマ
慣れない英語での説明でどこまで伝えることができたかはわかりませんが、子どもたちは異文化交流をすっかり楽しんだようでしたので、大変良い秋の一日となりました
Uuden ystävämme kaveri kyselee kommenteissa miten haastattelu meni ja mitä pidimme ruuasta:
Kaverin kaveri: すげー。うちの子もホームステイさせたい（笑）
Kaveri: 帰省の際はぜひ奥様とご子息と一緒に遊びにきて！
Kaverin toinen kaveri: これは凄いですね。お子さんたちにはとてもいい経験でしょうね。柿の葉、ゐざさは評価どうでしたか？
Kaveri: そうなんです！子どもたちにいい刺激になるんじゃないかと考えたのが取材を受けた理由でした。
英語を習ってる長男が自己紹介をしっかりできたこと、長女に『パパもまあまあ英語しゃべれるんやな
』と誉められたこと、きっかけに家の片付けができたことが収穫ですかね
柿の葉ずし、大変好評でした。サバ、アジ、タイの英語がわからず説明に苦労しましたが(笑)
Minä: You were doing very good with your English, as well as your son! 
(2025: Uusi kaverimme kertoi poikansa puhuneen hyvin englantia, mutta epäröi omaa osaamistaan.)
Kaveri: Thank you!Tanja
I hope my son will be a very good english speaker
Minä: I am sure he will! He is already doing do well!
*
Tämä päivitys taas on toisen japanilaisen kaverimme. Kuvassa mukana myös “poikamme Stefan“:
nara!!
2018 Belgrad
Täällä ruskohiilentuoksuisessa talvikaupungissa olisi tänään tarjoiltu karjalanpiirakoita, mitä aiottiin mennä syömään illalla, mutta suunnitelmat meni uusiksi kun asiakas tajusi perjantai-iltapäivällä tarvivansa tänään viime vuonna lähetettyjen kuvien lopulliset versiot.
Mutta nyt ne on tehty, jopa nopeammin kuin kuvittelin, koska kahden ison lanseerauksen kanssa yhtäaikaa kuvittelin pakertavani niitä aamuyöhön.
No, niin olisinkin tehnyt, ellen olisi siirtänyt edelleen muutamaa muuta hommaa kalenterissa eteenpäin.
Hashtag free joustaa ja luovii ja saa niitä karjiksia taas joskus Suomessa käydessä.
Kommenteissa keskustelua karjalanpiirakkareseptistä:
Kaveri: Ja niitähän voi tehdä vaikka ite ennen sitä 
Minä: Totta. Jos vaan viitsii askarrella.
Ehkä jouluksi…
T muuten teki ihan parhaita, ei sulla sattuis oleen sen reseptiä?
Kaveri: Tanja No ei ikävä kyllä oo. En tiä löytyskö jostain vanhoja reseptejä jos penkois. Muistaisko K..?
Minä: Harmi, en tiedä oliko sitä edes muualla kuin T:n omassa päässä. Ei tullut aikoinaan kysyttyä kun niitä karjiksia sai niin usein, ettei ollut tarve tehdä itse.
Mutta jos K tietää mistä vintistä vois tulla vastaan, niin mulle saa kyllä lähettää kopion!
Kaveri 2: Höh. Ei karjalanpiirakoihin ole mitään erityistä reseptiä. Mie voin tulla vetämään siulle piirakkakurssin sinne Belgradiin. Tarvitaan vaan ruisjauhoja (vähän vehnäjauhoja…), vettä, suolaa, maitoa ja puuroriisiä. 
Minä: jos olisit maistanut edesmenneen ex-anoppini aitokarjalaista perintöreseptiä, saattaisit muuttaa mielesi!
K2: No tuskinpa. Molemmat vanhempani ovat evakkoja, joten olen elänyt karjalanpaisti- ja piirakkaelämää koko ikäni. Eiköhän nuo ole olleet ihan aitoja voissa uitettuja karjalanpiirakoita, joita olen saanut, ja opetellut mm. mummon opastuksella tekemään.
Minä: Niinhän ne on, mutta länsi/Etelä-Suomessa ei yleensä saa samanlaisia. En mä ainakaan ole saanut.
K2: Onhan piirakoista (meillä sanottiin piiraista) toki variaatiota. Alunperin Karjalassa tehtiin piiraat perunasta tai ohrasta, riisi oli juhlaruokaa. Muotokin oli joko pyöreä tai soikea. Sullehan selkeesti pitää toimittaa valikoima karjalanpiirakoita viimeistään jouluksi. 
Minä: Juu toki, mutta mä ajattelen enemmän niitä ainesosien keskinäisiä mittasuhteita, pohjan rakennetta ja paksuutta ym.
Joooooo lentorahtina vaan valikoimaa vertailtavaksi!!! 
K2: Mä laitan sulle mittasuhteet, ohjeet ja mietin, miten saan lämpimäisiä toimitettua teille.
Minä: Voi kyllä olla aika vaikea saada tuoreina perille, ellei joku ole lentämässä tänne, mutta resepti olisi mainio!
*
Meille tuli postia tänään!
Jos patikointi Tuomiovuorella – tai nojatuolimatka kohteeseen – kiinnostaa (yksi maailman parhaimmiksi rankatuista päiväpatikoista!), niin kipaiskaa kiskalle ostamaan Erä-lehti, missä on juttumme Uudesta-Seelannista!
(2025: Jos lehti jäi aikoinaan lukematta, Tongariro Alpine Crossingin juttu on nykyään myös täällä blogissa.)
*
Kas, lisää Tanja ja Ismo töissä -kuvia
Viikonloppu töissä ja vapaalla Valjevossa.
Kiitos Mia kuvista ja kuskauksista, opastuksesta, vinkeistä, ruuasta ja kaikesta muusta! Hvala puno Marko i Ivan!
*
Lentää kai ne lehmätkin joskus?
(Seuraava teksti on kaverini:)
Aamun Hesari sai taas miettimään suomen kieltä, pilkulla on väliä.
Lehden lause: “lepakot lentävät toisin kuin muut nisäkkäät” ja sen pitäisi olla “lepakot lentävät, toisin kuin muut nisäkkäät”.
Pieni merkki, suuri merkitys. Possessiivisuffiksin lisäksi on pelastettava myös pilkku.
*
Meidän pieni Piipi on joutunut ison kissan silmätikuksi ja alkanut pelätä ulos menemistä. Äsken löysin sen päästä kynnen tai hampaan tekemän reiän. 
Sinänsä hyvä jos se oppisi sisäkissaksi, ettei tarvisi olla sydän syrjällään, kun se liikkuu vilkkailla kaduilla.
2025: Tässä oli piiitkä keskustelu aiheesta, mutten nyt kopioi sen kaikkia vaiheita tänne. Laitan vain yhden oman kommenttini:
Näihin eriäviin mielipiteisiin siitä pitäisikö kissa pakottaa sisälle vai antaa olla kulkuri, voin sanoa sen verran, että olin 17 v kun otin yhden kulkurin sisäkissaksi. Se paitsi karkaili, niin myös mielenosoituksellisesti kusi joka nurkkaan ja hyökkäili mun kimppuun aikomuksenaan tappaa. Metsäänkään sitä ei voinut takaisin päästää, joten se piti lopulta päästää kärsimyksistään viisivuotiaana.
Ei tunnu hyvältä vielä näin parikymmentä vuotta myöhemminkään. Tämä kissa kuitenkin tuli kotiin synnyttämään pentunsa kainalooni yhtenä yönä, joten pohjimmiltaan tiesi mun välittävän, vaikkei pystynyt ottamaan vastaan rakkautta ja huolenpitoa.
Pentunsa sittemmin myös sai ensimmäisen ja viimeisen sairauskohtauksensa samassa kainalossa mihin syntyi.
Siitä ehti tulla kissa joka halusi olla mieliksi. Oppi mm laittamaan vessan oven kiinni kun sanoin kissanpissan haisevan.
Tuolla aikajanalla oppi kissoista aika paljon.
Nero on nyt se, jonka kanssa en halua toistaa virheitäni, vaan antaa sille entiselle kulkurille mahdollisimman onnellisen elämän.
(2025: Lisään vielä, että Nerostahan tuli lopulta oikein hyvä sisäkissa, mutta vasta Suomessa. Belgradissa se ulkoili loppuun saakka. Ei mekään siitä tykätty, mutta kotikadullamme syntynyt kissa ei hevin omia kortteleitaan jättänyt.)
*
Nopeammin kuin suomalainen lehti vastaa juttutarjoukseen, tulee Jarmo takaisin Serbiaan päivittämään tilannetta.
Olipa mukava nähdä edes pikaisesti! Ensi kertaan!
– paikassa Jedno Mesto.
2021 Belgrad
*
Illalliseksi valkosipulikermaperunoita ja kassleria.
Hyvää miestenpäivää muillekin! 
2022 Belgrad
Sanoin sunnuntai-iltana Ismolle, että meidän pitäis ostaa Tampereen tukikohdaksi joku tyyliin 14 neliön asunto Hämeenpuistosta, että sellaisessa olisi vastikekin joku 70 €. Mulla oli yksi tietty yhtiökin mielessä.
Maanantaiaamuna meiliin kilahti Oikotien vahdilta ilmoitus, että kyseiseen yhtiöön on tullut myyntiin 14,2 m2 asunto, vastike 71 €.
Keskiviikkona pohdin ääneen olisikohan meidän pitänyt ostaa Santalahdesta myös naapuriasunto, kuten tammikuussa harkitsimme, että onkohan se vielä vapaana.
Eilen rakennusyhtiöltä tuli meili, että jos ostetaan vielä toinen asunto, saadaan vuoden hoitovastikkeet pois ja he etsivät tarvittaessa myös vuokralaisen, takaavat vuoden vuokrat ja antavat 8000 € lahjakortin huonekalukauppaan.
Ja se naapuriasunto on vielä vapaana.
Hmmm…
Ehkä nyt ei kuitenkaan uskalla ottaa lisää lainaa, sen verran on korotuspaineita entisiin kuluihin ja ovat jo nousseetkin.
Jotenkin vain nämä ajoitukset tuntuvat puskevan meitä kohti tiettyjä valintoja.
2023 Belgrad
Tässä on taas muisto Instagramin Mausta-tililtä.
2022 Belgrad
2024 Tampere
(2025: No niin, enhän minä tuota stooria Instaan julkaistessani muistanut, että sekin tulee vastaan täällä muistoissa. Että olkaa hyvä vaan, jälleen editoimatta ja sensuroimatta.)
(2025: Minä ja Nero siis jo perillä Tampereella, video “viime kuun” eli lokakuun 2024 kotimatkalta.)
paikassa Unkari.
Toisena päivänä meinasi mennä hermo ja iskeä epätoivo. Mikä ei ollut ihme kun tuossa vaiheessa Nero ei ollut uskaltanut nukkua vielä silmänräpäystäkään. Uupumus näkyy kyllä pienen lupsuvista silmistä.
*
Hups, melkein missasin! Hyvää miestenpäivää miehet ja kiitos kun olette <3
2025 Tampere
Hyvää miestenpäivää tyypit, kiitos kun ootte!
