Nero

17.2. Nero the homecoming queen

17.2. Nero – meidän oma pieni homecoming queen.
On vaelleltu valtateitä, jos ei salkku täynnä seppeleitä, niin ainakin pienet reput selässä siellä sun täällä.
Kunnes meidät pysäytti pieni musta serbi.

Tämä päivämäärä on jäänyt meille mieleen aivan muusta syystä kuin reissuistamme.
Viis maailman ensimmäisestä auringonnoususta Gisbornessa, tänään on päivä jolloin Belgradin kaduilla syntynyt pieni musta kissa päätti muuttaa luoksemme.
Viis Ranskasta tai Uudesta-Seelannista, joista niistäkin on muistoja tältä päivämäärältä. Neron tarina on paras.

17.2. Nero the homecoming queen

Nero

2010 Tampere & Helsinki

työt eivät tulleet tehdyksi, mutta lähden silti Hesaan

2011 Pariisi

kuljeskelua vasemmalla rannalla, niin mukavaa 🙂

2012 Helsinki

kaasuasentaja paikalla. jes pian on taas keittiö käytössä 🙂

*

tulihan se sieltä postissa vihdoin mullekin. sanoma sopimus. vessapaperi olikin vähissä.

(2024: Liittyy alihankintasopimuksiin. Eivät ne valitettavasti tuosta parantuneetkaan ole. Lopetin tuolloin pitkäaikaisen yhteistyön Sanomien kanssa. Harmi, mutta ei ollut vaihtoehtoja.)

2013 Tampere

Ensin saa jonkun allergiareaktion ja puoli naamaa on punaisena. Sitten pitää vielä kolhia kulmaluunsa ja nyt alkaa turvota sekä silmä että otsa. Voi jippii.

Ja taas kaverit kettuilee kommenteissa (rakastan niitä silti):

”Onko punaviiniallergiaa kun kulmaluu ja silmäkin on sijoiltaan?”

*

Mies lähti Helsinkiin, mä otan kohta varaslähdön nukkumaan että jaksan nousta viideltä ja lähteä Sastamalaan.

2014 Lontoo (LHR)

Kolmen tunnin vaihtoaika LHR:ssä ja tuli kiire. Vihaan tätä kenttää! Mutta enää 14 tuntia perille. Näenköhän enää tänä vuonna lunta 🙂

(2014: Ah, kun sanoin eilisessä postauksessa, että mihinkähän mahdoin olla matkalla ja huomenna selviää, niin aavistukseni pitivät paikkansa. Tai ainakin otaksun, että olin menossa Brasiliaan.)

2015 Helsinki

Parsin kasaan pari kertaa päällä olleen paidan ja huomaan, että jo kerran korjaamassani lokakuussa ostetussa kalliissa neuletakissakin on taas reikä ja talvitakista irtoaa nappi. Eikö oikeasti mikään enää kestä edes jotain kohtuullista aikaa?? Grr!

*

Arvoisat mikrojärkkäreillä kuvaavat kollegat, olisi viimein aika hankkia kevyt reissukamera, joten heittäkääpä suosituksia malleista. Kuvaako joku Olympuksen OM-D:n jollain mallilla? Plussia ja miinuksia kaivataan tyyliin älä ainakaan sitä osta tai itse olen ollut tyytyväinen xx-kameraan. Laadun pitää riittää aikakauslehtiprinttiin.
Ennestään käytössä vanha Nikonin D3, mutta tulossa mm. keikka, jossa pitäisi kävellä 300 km kuvauskalusto, + kaikki mitä ihminen kk aikana tarvitsee, selässä, joten D3 ei sovellu enää tarkoitukseen.

2016 Helsinki

Ei ollut mykoplasma, on keuhkokuume.
Kuulemma tod.näk iskenyt useampi virus ja päälle influenssa, ja nyt sitten mansikkana kakun päälle keuhkokuume. 
Ilmankos on ollut vähän heikko olo.
Viikon pakkolepoa määräsi lääkäri. (Ihan kuin mä olisin edes jaksanu tehdä mitään).

2017 Alice Springs -> Adelaide

From AS to Adelaide. 19 h 55 minutes to go.

(Ismon päivitys)

(2024: En tunkenut Ismoa tuonne hattuhyllylle, vaikka siltä ehkä näyttääkin.)

*

Same problems everywhere

*

Office today. 276 km behind, 1262 to go.

2018 Gisborne

Kiweillä on useimmiten hauska asenne.
Epäkohdista ei valiteta, vaan korjataan ne.
Leirintäalueen keittiöön tulee mies ja kysyy olisko mulla mitään ruuanlaittoöljyä. Pahoittelen ettei ole.
Mies sanoo, ettei hän saa nukuttua kun keittiön ovi narisee niin kovasti, oh well, hän jatkaa, nappaa pöydältä tiskiainepullon, kaataa sitä keittiöpyyhkeeseen, rasvaa saranat ja lähtee takaisin nukkumaan.

*

Tajusimme juuri, että olemme paikassa, missä koko maailma ottaa ekana auringon vastaan aamuisin! Aika huisaa!
Tulimme siis tänään Gisborneen.
(Tämä tosin pätee vain kesäajassa, esim viime vuonna olimme Fijin Suvassa 0,2 astetta idempänä, mutta kesäajan vuoksi näreet on näin).

Tänään kuitenkin aiomme vihdoin nukkua ilman herätyskelloa, joten aurinko otetaan vastaan vasta seuraavana aamuna.

*

Iloitsin ennenaikaisesti. Luuri sekosi taas. Tai no, nyt näen ylimmän rivin.

(2024: katso eilinen postaus)

Ja sitten Nero…

2019 Belgrad

Yksi Belgradin kulkukissoista on erityinen suosikkini. 
Se ei tunnu myöskään arastelevan meitä yhtä paljon kuin muita ohikulkijoita. 
Kerran kyykistyin katsomaan onko sillä kaikki hyvin, kun tuo naukui pysäköidyn auton alla.
Vissiin oli kun tuli nuuhkaisemaan käsiämme.

Olen pohtinut sen houkuttelemista pihallemme, mutten ole viitsinyt, koska meidän pihalle tullaan toisen talon läpi.
Kissa ei siis pääsisi halutessaan kulkemaan kadulle, eikä naapurit ehkä arvostaisi kissanpissan hajua pienessä puutarhassamme.

Tänään tuo kaunis musta kissa, juuri tuo kaikista lukemattomista, on yhtäkkiä pihamaallamme. 
Ei hajuakaan mistä kattojen yli se on tänne päässyt kiipeämään.
Mutta siinä se yhtäkkiä oli.
Tuijotimme toisiamme ikkuna välissämme.

Nyt pelaamme sellaista peliä, että vien lautasella ruokaa ja palaan sisälle.
Sitten hiivitään nappaamaan ruoka ja juodaan vähän vettä ja hiivitään matalana takaisin vähän kauemmaksi.

Ensin syötiin juustoa, nyt odotellaan, että pakastimesta kaivamani jauheliha saa rohkenemaan uuteen metsästysretkeen portaillemme.
Toivottavasti se tapahtuu aiemmin kuin joku potkaisee kissan takaisin kadulle.

Ei sillä, vaikka kulkukissoja on paljon, niin monet ihmiset pitävät kyllä niistä huolta.
Yhdellekin on tehty pieni pesä erään kerrostalon eteen ja ihmiset näkyvät vievän sille ruokaa.
Mutta tämä yksilö näyttää olevan se minun omani, koska tänne se päätyi sitten tuomattakin.

Nero the black cat

(2024: ja kuten arvaatte, Nerohan se, tuo nyt jo viisi vuotta meitä ilostuttanut maailman nerokkain katti.)

2020 Belgrad

Sinne se meidän pieni homecoming queen taas lähti valkenevaan aamuun ja meillä on aina vaan entistäkin isompi huoli sen paluusta. Kyllä se sieltä taas kuitenkin palaa ja saa sitten kotiintulonsa juhlistamiseksi ison annoksen kanaa.

*

Ekalla copytehtävällä kahden parhaan joukkoon! Wohoo! 💪

Seuraava tehtävänanto tuli heti perään ja mietin tuskaisena kaksi minuuttia mitä sitä taas ideoisi ja minkä brändin valitsisi työstettäväksi.
Viiden minuutin päästä käsis oli jo valmis. Keksin mielestäni luovan idean. 
Katsotaas tuleeko tällä kertaa sit hylky, kun ekan tehtävän kohdalla jännitin keksinkö riittävän hyvää, edes läpi pääsemiseen.

Jos nyt kuitenkin nukkuisin idean kanssa yön yli ja miettisin vielä onko se oikeasti toimiva, kun palautusaikaakin on kaksi viikkoa. 

Niin ja voisin lukea ensin ne taustamatskut. 😂
Nyt kuitenkin vielä vähän oikeita töitä.

Leave a reply

Scroll to Top