Tänään on ollut lentelyä, ainakin Kosovosta Suomeen ja kohtuuhintaisten lentojen etsimistä Irlantiin, sekä mysteeripäivä, jolloin olen mukamas ollut samaan aikaan Tampereella, Helsingissä ja Lissabonissa. Kaikissa niistä olen kyllä ollut tänään oikeastikin, mutten sentään samana vuonna, kuin myös Kiotossa, Ubudissa, Pristinassa ja tietenkin kotona Belgradissa.
Nomadin päiväkirja eli päivän Facebook-muistot 15.11., ole hyvä!
15.11. lentelyä
2010 Helsinki?
maanantai.mut mitä jos ei meniskään minnekään tänään
Kommentit:
Kaveri: musta alkoi tuntua hiukan samalta Kairon kentällä, kun 03.10 aikataulutettu kone oli lähes 2 tuntia myöhässä… ja paikalliseen tapaan viiveestä ei tietenkään ilmoitettu ja näyttötauluilla oli koko ajan normaali lähtöaika… pikkuruisessa odotussalissa läpivalaisuturvatarkastuksen jälkeen alkoi olla aika kiukkuinen tunnelma..
Kaveri 2: Kuulostaa ihan kivalta… muttei ollenkaan teikäläiseltä!
Siis kun oot yleensä aina tukka putkella menossa johonkin suuntaan 
Kaveri 3: Hyvä. HYVÄ. Tsempataan!
Minä: mutta pari päivää ilman juoksemista vois kyllä olla hyväksi.rästihommiakin hyvä tehdä häiriöttä.uskon kyl (K1) et tuossa vaiheessa on tehnyt mieli lähteä eniten kotiin!
*
ei kun sisulla vaan hitaalla netillä lentobuukkauksia. alkaa olla jo aika suolaisia hintoja ens viikolle. finskillä 3336 e dubliniin…
Kommentit:
Kaveri: Siis yli kolme tonnia???
Minä: kyllä! ja ihan eurovaluuttaa. parilla sadallakin pääsee air balticilla kun lentää yöllä välilaskun kanssa. ihanaa.
Kaveri 2: Siinä täytyy olla jokin pilkkuvirhe. Vai onko se sittenkin dubaihin?
Kaveri 3: Hei osta mun finnmatkojen lahjakortti pois, se on sijotettava johki matkaan 12.12. mennssä.. Hjälp..
Minä: kävi kans mielessä että sekoittaako varausjärjestelmä dublinin ja dubain, mutta kyllä tuo ihan oikea hinta oli. joten ryanairilla sitten vaan. en taida kyl ehtiä tuohon mennessä enää muualle reissuun että pystyis käyttään:( eikä ainakaan ole kyllä pakettimatkoille valitettavasti käyttöä. vaikka kyllä kai sen lentoihinkin vois käyttää.
Kaveri 3: Juu niin voi ja siis sijoitettava matkan maksuun, ei vielä tarvi matkustaa. MUlla ku ei o matkakaveria niin ei viittis ehki vetästä mitään Teneriffaa tai Lontoota yksikseen johki helmikuulle..
Minä: ahaa, minkä arvoinen se kortti on?
K3: 250 egetsua
Minä: ok, tarvii miettiä oisko mitään käyttöä sille. reissuja on kuitenkin tiedossa talvellekin…
K3: Ok. Keskustorin toimistoon tarvii tulla se sijottaan sun matkaan sitten. Eikun selailemaan. Ilmota mahd pian, sillä mun tarvii muten ite tällä viikolla menneä sinne ostaan tyyliin mitä vaan johonkin johon potentiaalisen matkakumppanin voisi saada houkuteltua pelkillä lennoilla..
Minä: Se keskustorin toimisto just lakkautettiin, ne palvelee vain netissä nykyään tamperelaisia…ok, mietin jos ehdin tällä viikolla katsoa jotakin!
K3: oho! No perkkules! Tarvii sitten asioida puhelimitse pääkonttorille ja kysyä miten toimia. Mä kun sain ohjeet, että kun kortti oli hetken kadokissa, että se tarvii käyttää toimistolla (sain jonku koodin).
Minä: OK! joo ne laitto sieltä kirjeen viime viikolla. ja sain ite satasen alekupongin siitä hyvästä et lakkauttivat toimiston. että jos niiltä löytyis jotain sopivaa ja jos kortit saa yhdistää niin sit ois mahdollista. mut katon onko niillä mitään mikä osuis mun reissukohteisiin.
Minä myöhemmin: ei valitettavasti näytä olevan finnmatkoilla mitään edes suunnilleen kohtuuhintaista sopivaa kohdetta. Thaikkuihinkin näyttää maksavan pelkät lennot sellaista 1300 joulun tienoilla…että kyllä mun tarvii skipata nyt tuo kortti:(
K3: Voi nääs, no ehkä joku äkkilähtö mun tarvii nakkasta itselle joululahjaksi
Minä: se on varmaan hyvä vaihtoehto:)
Kaveri 4: kokeile easy jet!
Kaveri 5: aika basic. iteki meinasin saada sydärin viime vuonna jossain vaihees ku ranskasta lentoja varailin, ku kaikki ihan lyhyen matkan pääs euroopan sisällä oli 2-3000! älytöntä, ei kai ny kukaan maksa tollasia summia lyhyistä lennoista!
Minä: no niimpä! no, ryanilta sai 163 eellä. ja pääsee lontoon kautta suoraan corkiin ettei tarvi matkata dublinista sit bussilla.
Kaveri 6: Saisiko halvemmalla jos istuisi lennon ajan drinkkikärryssä ;-D
Minä: luulen et se tulis vaan kalliimmaksi, tulis tehtyä ostoksia:D
*
sai sit vihdoin buukattua halvat lennot Lontoon kautta. mutta varausjärjestelmä kaatui kesken enkä huomannut sen vaihtaneen jatkolennon oletukseksi aamulennon. joten vietetään sit yö stanstedin kentällä. jee jee.
*
vois mennä nukkuun jos huomenna ois pirteämpi
2011 Helsinki? Tampere? Lissabon?
*
meinasi sanoa etta sitten puolisentoista kuukautta suomessa,mutta mähän meenkin ens viikolla norjaan,joten sanon että puolisentoista kuukautta kylmässä ja pimeässä.jaksaa jaksaa.
*
Keikalla Lissabonissa
*
Lissabonia edelleen.
*
Lissabonia edelleen.
*
Kävely
*
viimeinen päivä Lissabonissa.
*
Kirjan julkkareiden päälle hyvän ystävän kanssa tanssia baarissa, miehet vartioi pöydässä kuoharia:)
*
Viikon ajan Portugalissa tää homma tuntui taas mielekkäältä kun sai tehdä kohtuullisia 9 tunnin kuvauspäiviä, eikä niiden päälle tarvinut tehdä muuta. Suomeen paluu palautti taas arkeen, apua, miten kaikki päivän duunit ehtii tehdä vuorokaudessa??
Kollegan kommentti: Nostamalla hintoja ja vähentämällä töiden määrää.
Minä: Ei oikein auta noissa luottamustoimissa…
(2025: Onpa mielenkiintoista: Facebook-muistot tulevat pelkällä tekstillä ilman kuvia, sen sijaan Instagram-muistot tulevat pelkillä kuvilla. Tuo “Kävely”-maininta taas on luultavasti joku HeiaHeia-appin jako, muistatko sen urheilusovelluksen? Kaikkein jännintä on se, että olen käsittääkseni palannut jo Lissabonista ja toisaalta taas kirjajulkkareiden päivityksiäkin oli jo aiemmin. Eli olinko Tampereella vai Lissabonissa vai sittenkin kotona Helsingissä? Eilisen päivityksen mukaan Lissabonissa. Ota näistä nyt selvä.)
2012 Helsinki -> Tampere
(Tai sitten toisin päin.)
@juna
*
Kommentit:
Kaveri: Niih. Pukeudupa villatakkiin, joka sinulla on vain päässäsi – ei paljon lämmitä. Keitä perunat kattilassa, joka sinulla on vain päässäsi. Ei kun nää ihmiset ei keitä perunoita, ne syö muiden vieraina… joo, tämä on tämä vanha Martta-Maria-probleema.
Minä: On eri asia omistaa oikeasti tarvittavat esineet, kuin haalia tavaraa vain tavaran vuoksi. On paljon ihmisiä jotka harrastavat shoppailua ja osaavat perustella jokaisen turhakkeen muka-tarpeella. Kattila on toki tarpeellinen mutta tarviiko niitä omistaa viisi?
Kaveri: Perheellinen kyllä tarvitsee helposti viisi kattilaa. Mutta palasin tänne ihmettelemään, miksi mun pitää aina väittää vastaan? Todellisuudessa täytän shoppailunhaluani juuri noin: kuljeskelen kaupoissa, ihailen kauniita esineitä, hivelenkin niitä, ja jätän ne sinne: onneksi tätä ei tarvitse itse omistaa. Voi painaa mieleensä muistijälkiä niistäkin esineistä, jotka todellisuudessa vaatisivat kokonaisen huoneen ympärilleen – ja vielä tietyllä tavalla sisustetun huoneen…
Kaveri 2: Ou jees. Nuuskamuikkunen on niin oikeassa. Sanoo nimim. “Nuuskiksen suuri fani ja juuri talonsa myynyt pienempään muuttanut ja nyt tavarakasojen ympäröimänä istuva”
Kaveri 3: Puolentoista vuoden aikana kun teki kolme muuttoa niin oppi kummasti. Enää en osta mitään, mitä en ihan oikeesti tarvi
(2025: Tuolloin muuten en kirjoittanut vielä minimalismiblogiani, perustin Minimaattorin vasta keväällä 2015 yleisön sitä pitkään toivottua keväällä.)
2013 Pristina -> IST -> Helsinki
osti uuden laukun, jotta saisi raahattua kaikki paikallisten mukaan antamat tuliaiset. Laukun yksi vetoketju hajosi samantien. Ja painaa niin paljon, etten tiedä kestääkö laukku kotiin ja miten raahaan sen ja pari muuta laukkua kenttäbussilta yksikätisenä. Olisipa älynnyt lahjoittaa lahjaruuat eteenpäin vaikka hotellin respalle. Enää ei viitsi kun tuli ostettua se laukku. Mutta jos on ylipainoa, niin lahjoitan ne Turkish airlinesin lähtöselvittäjälle. Se on aamun murhe, nyt muutamaksi tunniksi unille ja sitten nokka kohti kotia. Tämä on ollut hyvä reissu.
*
Pristinassa kaikki auttoi käsivammaista tavaroiden kanssa, toivat jopa kentän vessassa käsipaperia, ettei tarvi kurkotella pyyheautomaattiin. Paluu maan pinnalle Helsingissä kahdella tavalla. Työpari kantoi laukut pysäkille ja väitin pärjääväni bussiin “kyllä joku auttaa”. No ei auttanut. Potkin sitten etuilleiden laukkuja peremmälle bussin ruumaan ja sain taiteiltua omat kyytiin. Että heti ärsyttää.
Kommentit:
Kaveri: No mutta täällä on Ismo. Borta bra hemma bäst
Ismo: WTF eli Welcome To Finland.
Kaveri 2: Niinpä niin…
Minä: Joku kerta Ismo saa lentää sinne jonnekin missä mä oon niin ei tarvi palata
(2025: Heh, niinhän siinä sitten muutamaa vuotta myöhemmin kävi. Tosin lensimme yhdessä.)
Kaveri 3: Pari vuotta sitten kaaduin aamulla työmatkalla nenilleni. Makasin hetken maassa kun en tiennyt miten pääsisin ylös. Lähelle pysähtyi auto, josta ryntäsi ulos keski-ikäinen mies. Vaan ei suinkaan minua auttamaan vaan viereiseen ruohonleikkurikauppaan. Mutta on toisenlaisiakin kokemuksia, esim kun parikymppinen nuorimies lopetti puhelunsa kiiruhtaakseen kiskomaan minut ylös lumikinoksesta, jonne tupsahdin oikaisessani kadun yli väärästä paikasta. Joten toivoa on
Kaveri 4: I know!
Kaveri 5: Juu, täälpäin ainakin on jengi sännänny aina auttaan, kun joku on kaatunu… ehkä se tavaroitten kantamisessa auttaminen menis jo liian pitkälle, toisen yksityisyyttä sillä tavalla loukata ja johan siinä ny itekin jo säikähtäs, että mitä toi yrittää, varastaa mun kamat?! Paitsi tosiaan kylhän se yks mun rapun herrasmies yritti tarjota kantoapua, ku viimeks ronttasin viron tuliaisia sillon kun sutkin näin.. (ja toki on apua tarjottu sillonki, ku oon siiderikeissiä käsis rahdannu, mut se ei tainnu olla ihan pyyteetöntä 
)
BTW, yleensä nää auttajat on nimenomaan nuorta porukkaa…
Minä: Joo totta, parikymppiset suomalaiset auttaa paljon useammin kuin keski-ikäiset (eli mun ikäiset), joten toivoa on siinäkin.
*
Food, relaxing, tomorrow sauna = a free weekend in Helsinki
Kaverin kommentti: Mites se käsi ja saikku? Ai niin, koko viikonloppu vapaata. Siinähän se. 😉
*
Hahaha, kyllähän tämä mun statuksista jotain kertoo. Piti kokeilla poissaollessani syntynyttä villitystä.
Kommenttini: Ei tohon alkuperäiseen näemmä enää pääse, piti tehdä uusi ja copy pasteta: “Toivott nähdään kesällä täällä! We make people fly, yes we can speak English Everythings fine here, but today was a lot, we Finns and get excellent results.” 😀 😀
(2025: En tajua.)
2014 Lissabon
Tämän lauantain illallinen Lissabonissa.
*
2015 Kioto
2016 Ubud
Töitä piti tehdä täällä vain pari tuntia päivässä, mutta verkko-ongelmat venytti ajan seitsemään tuntiin ja lisäksi piti lähteä läppäri kainalossa kaupungille. Negatiivista on se, että budjetti meni kuralle, positiivista että sai samalla viiniä. (Ilmaiseksi kun ei nettiä saa käyttää)
Kommentit:
Kaveri: Selvästikin mun paikka.., möttiäisistä huolimatta..
Minä: Niin meidänkin! Vielä pitää keksiä se pysyvä ansaintalogiikka 
Kaveri: Niin…, se olisi kyllä hyvä olla tiedossa..
2017 Kioto
It took exactly two years to get back here and now it is already our last night in Kyoto.
And been exactly one month back in Japan. I am starting to grief already cause time is just flying too fast!
But we are heading back to my hometown Nara tomorrow. My “home” was already fully booked but at least get to see the town and shikas (the deer).
Been constantly on the road more than a year now and today we finally understood that this ain’t the trip anymore, this is our life.
So we both bought reasonable winter jackets.
It’s not like we are running around with our hiking clothes anymore, we need to look neat at work.
Minimalism isn’t like wandering around in worn-off clothing, but choosing what is important.
2019 Belgrad
Instagram-muisto Marrakeshistä, missä oltiin kyllä jo maaliskuussa 2017.
2020 Belgrad
Tänäänkin pitäisi yksi tentti suorittaa mietti hän flunssaisena ilman unia.
Tajusin, että suorituskertoja on jopa kaksi, joten minäpä kokeilen ensin ja katson sitten paljonko pitää päntätä lopulliseen eli ehdinkö ottaa pitkätkin päiväunet aivastelun lomassa.
Tuloksena täydet pisteet.
En taida lukea ja uusia.
Sen sijaan pohdin pitäisikö sitä tosissaan vielä edes yksi tutkinto hankkia sillain kerää koko sarja -hengessä?
Opintopisteitä olisi kyllä plakkarissa parinkin (vai kolmen?) masterin verran, mutta niistä puolet lienee jo vanhentuneita, kun tämä ikuinen opiskelijuuteni on ollut vähän laiskanpuoleista.
Mutta viimeisen vuoden sisään kerätyillä pojoilla olisi jo aika lähellä yhden paperin vaatimuksia, jos vielä kasaisi jonkinlaisen opinnäytetyön.
Olettaen tietysti, että joku oppilaitos hyväksyisi ensin kirjoille.
Aikuisopiskelijuus on oikeasti mukavaa, kun voi itse päättää mitä pänttää, eikä niillä papereillakaan ole niin väliä, etenkään yrittäjälle.
Mutta olisihan se toisaalta hienoa, jos joku virallinenkin taho tunnustaisi niitä taitoja, joita työssä tulee käytettyä jatkuvasti.
Kaverin kommentti: Mitäs sä oot päntänny
Minä: ehän mä mitään ehtinyt päntätä edes, haha, mutta yhden markkinoinnin tentin kävin taas naputtelemassa. 
2021 Belgrad
Instagram-muisto tämäkin, mutta tuore ja Serbiasta eli edellisen viikonlopun kotimaanmatkailua Subotican seudulta. Tuolta viinitilalta on blogijuttukin täällä.
